Ilkka Salmi

Ilkka Salmi työpaikallaan sisäministeriössä.

Kansliapäällikkö Ilkka Salmi pitää tiedustelulakipakettia yhtenä suurimmista rauhanajan turvallisuuteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Säännöllisesti Helsingin ja Brysselin väliä sukkuloiva sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi on kiireinen mies, eikä vähiten valmisteilla olevan tiedustelulakipaketin takia. Salmi sanoo Rauhanturvaaja-lehdelle kiertelemättä, että kysymys on niin siviili- kuin sotilaspuolellakin ihan keskeisestä asiasta.

- Sanoisin, että valmisteilla on toisen maailmansodan jälkeen yksi suurimmista turvallisuusalan lainsäädännöllisistä uudistuksista, mitä Suomessa on tehty. Pidän äärettömän tärkeänä sitä, että ne lait saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti. Ja sitten, kun meille syntyy kokemusta ja ymmärrystä lainmukaisen toiminnan harjoittamiseen, niin voidaan aina lähteä pohtimaan sitä, onko siellä jotain viilattavaa suuntaan tai toiseen, Salmi sanoo.

- Nyt meidän täytyy päästä liikkeelle. Me olemme noin neljännesvuosisadan varovaisesti Keski-Eurooppaa jäljessä tässä asiassa, hän tiivistää.

- Lähtiessäni vuosikymmenen alussa Brysseliin elimme vielä ihan toisen näköisessä ympäristössä. Valitettavaa on, että turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti, mutta samalla onneksi myös turvallisuustietoisuus Suomessa on lisääntynyt, vertaa Salmi.

Ei ideologia häviä mihinkään

Ilkka Salmen mukaan terrorismin uhkakuva Eurooppaa ja laajemmin koko länttä kohtaan tulee säilymään, vaikka Isis-järjestö onkin menettämässä asemiaan Syyriassa ja koko Lähi-idässä.

- Vaikka organisaatiot lyötäisiin, niin ei niiden ideologiat mihinkään häviä vaan uhkakuvat tulevat säilymään. Pitää myös keskustella avoimesti siitä, millaisen uhkakuvan kotiin palaavat vierastaistelijat tuovat. Osa heistä haluaa varmasti integroitua takaisin yhteiskuntaan, mutta kaikkia tämä ei valitettavasti koske.

- Mikäli nyt kävisi niin, että sodan runtelemilta alueilta tulisi taas massiivinen kansainvaellus Eurooppaan, pitäisi realistisesti pohtia sitä, että määrien kasvaessa myös uhka kasvaa. On pelkästään matemaattinen todennäköisyys, että 30 000 ihmisen joukossa on enemmän sellaista ainesta, joka nostaa uhkaa kuin 3 000 ihmisen joukossa, muistuttaa Salmi.

- Tässä vaiheessa haluan kuitenkin korostaa sitä, että pakolainen on eri asia kuin terroristi. Viimemainittuun ryhmään kuuluu onneksi vain muutamia ihmisiä, Salmi painottaa.

Suomi profiloituu kriisien ratkaisuun

Sisäministeriön kansliapäälliköksi kuluvan vuoden maaliskuussa nimitetty Ilkka Salmi korostaa Suomen perinteisesti keskeistä roolia rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa. Hänen mukaansa Suomi on profiloitunut selkeästi kriisien ratkaisuun ja ennaltaehkäisemiseen.

- Meidän tekemisellämme on myös selkeä arvostus. Jos peilaan Bryssel-taustaani vasten, niin suomalainen sitoutuminen niin sotilas- kuin siviilikriisinhallintaoperaatioihin on pantu merkille. Ja meillähän on ollut merkittävissä johtotehtävissä paljonkin väkeä suhteuttaen maan väkilukuun ja kokoon. Suomi kantaa vastuunsa erittäin hyvin ja sillä me tuomme uskottavuutta keskusteluihin, kun konfliktin ratkaisusta yleisesti ottaen puhutaan.

- Nykypäivän kriisit ovat pitkälti hybridikriisejä. Puhtaasti sotilaallisia- tai siviilikriisejä ei enää ole, vaan useimmissa on komponentteja molemmilta puolilta. Minun arvioni on, että suomalainen pragmaattinen, kokonaisvaltainen kokonaisturvallisuusajattelu, missä sotilaat, siviilit ja myös virkamiehet pystyvät tekemään asioita yhdessä, on tässä mielessä aika hyvä oppi vietäväksi myös Suomesta ulos kentälle. Varusmiesarmeija osaltaan takaa sen, että suomalainen siviili ymmärtää sotilasta ja päinvastoin. Se tuo sotaväen lähemmäksi arkea, positiivisella tavalla.

- Kokonaisvaltaisuuteen perustuva suomalainen kriisinhallintamalli on varmasti vietävissä maailmalle laajemminkin. Hyvä esimerkki sotilaan ja siviilin aukottomasta yhteistyöstä nähtiin Brysselissä, missä me amiraali Georgij Alafuzoffin kanssa toimimme samaan aikaan EU:ssa, amiraali sotilastiedustelun ja minä siviilitiedustelun parissa. Nyt konsepti on siellä omaksuttu ja siirretty jopa kirjoihin ja kansiin. Siinä meidän toimintamallimme havaittiin hyväksi ja tiedusteluanalyysituotteet ovat varmasti parempia, kun sotilaspuolen osaaminen yhdistettiin siviilipuolen osaamiseen. Sen mahdollisti poikkeuksellinen tilanne, missä kaksi suomalaista oli hyvin samankaltaisissa tehtävissä, miettii Salmi.

EU:ssa intressit ovat erilaisia

Pitkän Bryssel-kokemuksensa pohjalta Ilkka Salmi sanoo kiertelemättä, että EU:n jäsenmaiden erilaiset intressit näkyvät myös turvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa.

- Pohjois-Afrikka on Välimeren jäsenvaltioille tärkeä ja Venäjä taas meille keskeisempi kysymys kuin esimerkiksi Portugalille. Eli kyllä siinä on erinäköisiä koulukuntia ja mitä konfliktien ratkaisuun tulee, niin kyllä ne heijastuvat. Mutta jos me ajatellaan vaikkapa Ukrainaa tai siihen liittyviä Venäjään kohdistettuja sanktioita, niin onhan ne kyetty unionitasolla kuitenkin tekemään. Eli kyllä me tällaisissa fundamenteissa kysymyksillä ollaan aika hyvin onnistuttu, Salmi näkee.

Ihmiset saatava samalle viivalle

Rauhanturvaajalehti kysyi kansliapäällikkö Salmelta myös SRTL:n roolista siviilikriisinhallintaan osallistuneiden henkilöiden etujärjestönä. Ilkka Salmen mukaan kysymys on hyvä, mutta samalla myös vaikea.

- Yksi niistä asioista, joita pitäisi ajaa jatkossa yhdessä liittyy siihen, että kaikkien kriisinhallintatehtäviin lähtevien pitäisi olla samalla viivalla. Yksi keskustelua vaativista asioista on työnantajan velvollisuus päästää ihminen lähtemään. Sotilaallisiin operaatioihin on pakko laskea, mutta sama ei koske siviilioperaatioita. Tilanne korostuu, kun tämän päivän operaatiot ovat käytännössä yhtä.

- Yhteisiä intressejä ajatellen näen hyvänä asiana sen, että Kriisinhallintakeskus siirtyy Kuopiosta pääkaupunkiseudulle. Sillä me tiivistämme yhteistyötä sotilaiden ja siviilien välillä entisestään. On se sellainen käyntikortti, jota on hyvä esitellä kansainvälisille vieraille.

- Tekemistä kuitenkin riittää edelleenkin. Viranomaispuolella meillä on jo nyt poikkeuksellisen hyvä yhteistyö niin kansallisen turvallisuuden kuin kriisinhallintaoperaatioidenkin suhteen, mutta yhteistyötä esimerkiksi kehitysapupuolen kanssa voidaan edelleenkin parantaa, Salmi selvittää.

Omakin lähtö ollut mielessä

Joulun alla 50-vuotisjuhliaan viettänyt Ilkka Salmi paljastaa, että hän on itsekin tullut miettineeksi useampaankin otteeseen rauhanturvaajaksi lähtemistä. Ensimmäinen kerta oli heti opiskelujen päätyttyä, mutta pääsy opiskelemaan katkaisi suunnitelmat.

- Muistikuvani mukaan olen joskus täyttänyt hakemuksenkin. Eversti Kari Höglundin kanssa asiasta käytiin enemmänkin keskustelua ja silloin puhuttiin jo mahdollisista tehtävistäkin.

- Rauhanturvatehtävät ovat kiinnostaneet myös sukulaisten ja ystävien kautta. Raumalla asuva lankomies Jari Suominen on entinen faitteri samoin kuin lapsuudenystäväni, eversti Petri Kosonen. Hän on ollut vaikka missä liemissä mukana.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

millog

kriha

RT 1 2019

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Naton rauhankumppanuusohjelman perustamisesta 25 vuotta
  • Kanadan rauhanturvaoperaatiot Calgaryn sotamuseossa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 2/2019 ilmestyy 26.4 
( Aineisto viimeistään 29.3 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta