helsinki1

Syntymäpäiväsankari Jussi Niinistö kuuntelee istualtaan, kun Gustav Hägglund, Elisabeth Rehn ja Mauri Koskela laulavat hänelle muiden mukana onnittelulaulua.

Hotelli Crowne Plazan ravintolassa päästiin jubileeraamaan Helsingin liittokokouksen päätteeksi kahta juhlakalua eli 50 vuotta täyttänyttä järjestävää yhdistystä Helsingin Rauhanturvaajia ja puolustusministeri Jussi Niinistöä.

Ministerin ikämittariin tuli liittokokouspäivänä 48 vuotta. Lahjaksi hän sai Vammautuneiden Kriisinhallintaveteraanien hupparin ja vielä onnittelulaulun päälle. Niinistö oli selvästi hämillään, kun hänen pöytäseuranaan olleet ex-puolustusministeri Elisabeth Rehn ja kenraali Gustav Hägglund nousivat ylös laulamaan ”Paljon onnea Jussi”.

Puolustusministeri Niinistö toi juhlaan myös valtiovallan tervehdyksen. Hän painotti, että rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat olleet merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa jo yli kuuden vuosikymmenen ajan.

- Suezilta käynnistynyt suomalainen rauhanturvaaminen on kansallinen menestystarina, Niinistö tiivisti.

Historioitsijana ministeri Niinistö juoksutti puhettaan mielenkiintoisella tavalla reilun 60 vuoden takaisesta nykypäivään.

- Kylmän sodan aikana rauhanturvaaminen tarjosi Suomelle mahdollisuuden osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, mikä sen ajan poliittisista asetelmista johtuen olisi muuten ollut ongelmallista. Osallistumisella vahvistimme kansainvälistä asemaamme ja laajensimme geopoliittista liikkumatilaamme. Osoitimme maailmalle, että Suomi kuuluu länteen. Samalla onnistuimme profiloitumaan maana, joka kantaa kansainvälistä vastuuta kokoonsa nähden merkittävällä panostuksella, ministeri sanoi.

- Tänäkin päivänä osallistuminen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan on osa kansainvälisen vastuun kantamista ja Suomen turvallisuuden rakentamista. Nykyisin Suomen osallistuminen palvelee kuitenkin entistä enemmän myös kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Kansainvälisillä operaatioilla parannamme puolustuksemme yhteisoperaatiokykyä sekä henkilöstömme valmiutta toimia yhdessä muiden kanssa. Saamme operaatioista sotilaallista kokemusta, josta on hyötyä kotimaan puolustuksessa.

- Kansainvälisistä tehtävistä palaavat reserviläiset ja ammattisotilaat ovat entistä osaavampia isänmaan puolustajia. Samalla operaatiot tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa puolustuksemme ulkoista uskottavuutta päästessämme näyttämään maailmalla asevelvollisuusarmeijamme ammattitaitoa. Suomalaisten rauhanturvaajien maine on tunnetusti erinomainen ja teidän osaamisenne on arvostettu korkealle tasolle, Niinistö jatkoi.

Puolustusministeri korosti puheensa lopuksi vielä Rauhanturvaajaliiton roolia maailmalta kotiin palaavien rauhanturvaajien kotiuttamisessa.

- Kriisinhallintaoperaatioiden luonteen muuttuminen ja operaatioiden vaativuuden lisääntyminen korostavat entisestään Rauhanturvaajaliiton merkitystä. Toivon, että yhdistys jatkaa määrätietoista työtä rauhanturvaajien tukitarpeiden huomioimiseksi. Isänmaalle oman panoksensa antaneen ja operaatiossa kovia kokeneen rauhanturvaajan täytyy voida luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta myös palveluksen jälkeen.

Naiset rauhanturvaajina ovat välttämättömyys

Juhlapuheen Helsingin Rauhanturvaajien juhlassa piti Jussi Niinistön edeltäjä, vuosina 1990-1995 puolustusministerinä toiminut Elisabeth Rehn. Hän paljasti, että naisten lähettäminen mukaan rauhanturvatehtäviin oli ensimmäisen kerran esillä jo niinkin aikaisin kuin 1960-luvun lopulla.

- Aloitteen asiasta teki tuolloin YK-toimisto, mutta ulkoministeri torppasi ajatuksen heti alkuunsa, Rehn kertoi.

Kuten hyvin muistetaan, pääsivät ensimmäiset naiset lähtemään rauhanturvaajiksi lopulta vasta joulukuussa 1991. Elisabeth Rehn kertoo saaneensa tuolloin kannustusta muun muassa kahdelta kenraalilta eli Gustav Hägglundilta ja Ensio Siilasvuolta.

- Opin puolustusministerinä ollessani, että naiset rauhanturvaajina ovat todellinen välttämättömyys, jotka takaavat rauhanturvaoperaation menestyksen. Totuus on, että vain nainen voi keskustella paikallisten naisten kanssa. Naisten asema on tärkeä osa kriisinhallintatehtävää, sillä juuri naiset ja tytöt ovat sotien pääasiallisia uhreja, muistutti Rehn.

- YK on esittänyt, että naisten määrää rauhanturvaajina pitäisi nostaa. Suomessa on herännyt tästä syystä huoli siitä, mistä löytyisi riittävästi naisia mukaan. Minulla on asiasta selkeä näkemys, mutta en kerro sitä nyt. En nimittäin halu haastaa riitaa kenenkään kanssa, Elisabeth Rehn ilmoitti.

Iltajuhlassa kuultiin myös Ville Kaarnakarin laatima historiikkitiivistelmä Helsingin Rauhanturvaajien 50 ensimmäisestä vuodesta. Musiikista juhlassa vastasi Päijät-Hämeen Rauhanturvaajien oma kuoro Kuorokillit.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

SRTL Mainos 1

kriha

rt 2 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehitys sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tarkasteltuna
  • Yöpartiossa Gazassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 3/2019 ilmestyy 28.6 
( Aineisto viimeistään 24.5 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta