naiset1

Järjestäjät Iida Lähteenmäki, Anne Pennanen ja Kethlin Piirma.

Tummiin vaatteisiin pukeutunut surullinen nainen istui sohvalla suomalaisten yhteysupseereiden vieressä. Pöydälle eteensä hän oli asettanut lastensa valokuvia, asiakirjoja ja lääkereseptejä. Hän kertoi monotonisella äänellä, kuinka kukaan ei ole löytänyt rikollisia, jotka raiskasivat hänet ja hänen kaksi pientä tytärtään. Kosovon sodan 1998-1999 raakuudet tulivat öisin uniin ja päivisin takautumina.

Melkein 20 vuotta myöhemmin, nainen joutui ottamaan vahvoja lääkkeitä, jotta saisi ahdistuneisuuteensa edes jotain helpotusta. Selvisi, ettei hän ollut koskaan kuullutkaan sotauhreille tarkoitetusta avusta. Suomalaisten yhteysupseereiden vastuualueella sijaitseva Naistenkeskus tarjoaa kuitenkin lääkäri-, psykologi- ja rikosuhriapua sodassa seksuaalista väkivaltaa kokeneille.

Suomalaiset lähestyivät yhteyshenkilöitään Naistenkeskuksessa ja veivät kyseisen naisen keskuksen avun piiriin. Tämä on yksi lukuisista tosielämän esimerkeistä naissotilaiden oleellisesta merkityksestä osana kriisinhallintajoukkoja. Heidän kautta kohdataan eri väestöryhmiä ja saadaan lisäinformaatiota.

Helsingissä Katajanokan Kasinolla 20.10.2018 pidettyyn Naiset rauhaa turvaamassa -tapahtumaan osallistui 52 naisreserviläistä sekä edustajia Ulkoministeriöstä, Pääesikunnasta, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta ja Rauhanturvaajaliitosta. Tapahtuman tarkoituksena oli jakaa tietoa, kokemuksia ja kannustaa kriisinhallinnasta kiinnostuneita asiantuntevia naisia hakeutumaan toimintavalmiuteen.

Naissotilaiden näkyvyys ja toiminta paikallisväestön keskuudessa tuottaa erilaista informaatiota ja mahdollistaa laajemman tilannekuvan syntymisen. Operaatioissa naissotilaan on helpompi lähestyä paikallisia naisia ja heiltä saatetaan saada sellaista tietoa turvallisuustilanteesta ja uhista, joita muiden kanavien kautta ei saataisi. Naisreserviläisten määrä sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on vaihdellut 3-5% välillä. Olennaisena syynä pieneen määrään on naisten korkea kynnys hakeutua kyseisiin tehtäviin. Tämä motivoi Kethlin Piirmaa, Iida Lähteenmäkeä, Anne Pennasta ja Kaisa-Maria Tölliä tapahtuman järjestämiseen.

Opeaatioon tarvitaan molempia sukupuolia

Järjestäjät pyrkivät viestittämään, että kriisinhallintaoperaatioissa tarvitaan niin naisia kuin miehiä. Lähtökohtana on koostaa monipuolinen, hyvin koulutettu ja asiantunteva kriisinhallintajoukko, jota voidaan pitää Suomen vahvuutena operaatioissa. Vuosikymmenten kuluessa kriisinhallintaan on otettu yhä kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, joka perustuu eri tahojen yhteistoimintaan ja yhteisiin tavoitteisiin. Kyseessä ei ole pelkästään sotilaallisen turvallisuuden takaaminen toimialueella, vaan muiden tahojen tukeminen, siviili-sotilasyhteistyö, sekä omistajuuden säilyttäminen paikallisilla toimijoilla.

Mitä monipuolisempi kriisinhallintajoukko on kyseessä, sitä laajemmin sen osaamista ja vaikuttavuutta voidaan hyödyntää. Monipuoliseen joukkoon kuuluu eri ikäisiä, eri taustaisia ja molempien sukupuolten edustajia. Viime vuosina naissotilaiden vähyyteen on alettu kiinnittää erityistä huomiota, sillä vähäinen määrä nähdään heikkoutena kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuudessa.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä Suomen kansallinen toimintaohjelma pyrkii naisten lisäämiseen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin operaation kaikille tasoille. Naisrauhanturvaajien tapahtumassa puhuneen Pääesikunnan gender-toiminnan kehittämisen parissa työskentelevän erikoissuunnittelija Esa Janatuisen mukaan naissotilaita tulisi sijoittaa myös suunnitteluun, operatiivisiin- ja johtotehtäviin. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2242 asettaa tavoitteen korkealle: kunkin jäsenmaan kriisinhallintajoukon kokoonpanossa tulisi naisten määrää kasvattaa 15%:n vuoteen 2028 mennessä.

- Asiantuntevien naisten lisäämiseksi kaikkiin operatiivisiin tehtäviin tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja verkostojen hyödyntämistä. Tämä on myös YK:n pääsihteerin sekä sotilasneuvonantajan tahto, totesi Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) johtaja, komentaja Jukka-Pekka Schroderus. Vaikka naissotilaiden prosentuaalisen osuuden kolminkertaistaminen kymmenessä vuodessa on haasteellista, on FINCENT tavoitteellisesti lisännyt naisoppilaiden määrää sotilastarkkailu- ja yhteysupseerikursseille.

Ulkoministeriön suurlähettiläs Anne Meskanen käsitteli puheenvuorossaan siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatioiden merkitystä ja etenkin naisten osallisuutta rauhanrakentajina. Hän korosti roolimallina toimimisen tehokkuutta eri toimintaympäristöissä, etenkin alueilla, joissa voi olla haastavaa tavoittaa yhteiskunnan hiljaisia jäseniä. –Naissotilaiden läsnäolo lisää paikallisten naisten turvallisuutta ja saa aikaan luottamusta paikallisväestön keskuudessa. Naisten ja miesten toiminta yhdessä tasa-arvon puolesta on tärkeää, Meskanen muistutti.

Palvelussuhteen ehtoja tapahtumassa käsitellyt komentajakapteeni Kari Laakko Pääesikunnasta korosti kriisinhallintaoperaatioihin valittavien henkilöiden arviointimenetelmien olevan samat niin naisille kuin miehille. Olennaisina asioina pidetään operaatiokohtaista tarvetta, varusmies- ja siviilikoulutusta, sekä hyvää terveyttä ja kuntoa. Suomalainen nainen ja mies voivat palvella yhtä lailla kriisinhallintatehtävässä, jos henkilö on muilta osin sopiva.

Paneelikeskustelussa laajalti kokemusta

Itsekin kriisinhallintatehtävissä CIMIC-upseerina toiminut Tiina Laisi-Puheloinen johti tapahtuman paneelikeskustelun, jossa neljä kokenutta naisrauhanturvaajaa kertoi kokemuksistaan Eritreasta, Ugandasta, Kosovosta, Afganistanista ja Libanonista. Paneelikeskustelijat kertoivat paikallisten suhtautumisen naisiin olleen kaikissa operaatioissa positiivista ennakkokäsityksistä poiketen.

Sen sijaan panelistit muistuttivat, että ennakkoluuloja naisrauhanturvaajia kohtaan voi esiintyä myös suomalaisjoukoissa. Ennakkoluulot voi osoittaa vääriksi omalla osaamisella ja hyvällä asenteella. Panelistit kokivat suurimmiksi haasteiksi operaatioissa läheisistä kaukana olemisen ja yksityisyyden puutteen, jotka haasteista puhuttaessa nousevat esiin sukupuolesta riippumatta. Panelistit korostivat, ettei tavalliselle, fyysisesti ja psyykkisesti hyväkuntoiselle rauhanturvaajalle ylitsepääsemättömiä haasteita kuitenkaan ole.

Rauhanturvaajien moninaisuus on hyödyksi kaikkien paikallisten tavoittamiseksi. Hyvällä tilannetajulla ja johtamisella voidaan saavuttaa laadukkaita tuloksia. Tapahtumassa käytettiin esimerkkeinä tilanteita, joissa paikallista imaamia lähetettiin tapaamaan miessotilas, sillä tämä oli kulttuurinormeja kunnioittaen paras ratkaisu. Toisaalla tilannetaju korostui siinä, että tiedonkeruumatkan naisten- ja lasten turvakotiin suoritti naissotilaista koostuva partio, joka koettiin lähestyttävyyden kannalta hyödylliseksi.

Tapahtumasta kerätyn palautteen perusteella, tilaisuus koettiin erittäin onnistuneeksi ja hyödylliseksi. Eniten kiitosta saivat paneelikeskustelu ja rauhanturvaajien kokemukset kentältä, sillä monet saivat näistä vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Palautteeseen vastanneista 95% kertoi, että tapahtuma oli kannustanut heitä hakeutumaan toimintavalmiuteen ja moni piti tilaisuuden kannustavaa ilmapiiriä viimeisenä varmistuksena hakeutua. Lähes kaikki vastanneet toivoivat lisää tilaisuuksia, joissa rauhanturvaamisesta tiedotetaan konkreettisesti ja kokemuspohjaisesti.

Suomalaisten yhteysupseereiden tiivis yhteydenpito ja vierailut Naistenkeskukseen kiinnitti myös kunnan virkamiesten huomion. Ennen yhteiskunnan pohjasakkana pidetyt naiset olivat joutuneet anelemaan tukea rahoittaakseen toimintaansa, mutta nyt heitä kuunneltiin. Keskuksen johtaja piti yhteysupseereiden osoittamaa tukea syynä ilmapiirin muuttumiseen, sillä KFOR:n sotilaat nähtiin paikallisittain esikuvina ja sankareina. Naissotilaiden läsnäolo ja hyväksynnän osoitus loi sodasta selviytyneisiin naisiin toivoa ja nosti heidän omanarvontuntoaan. Siihen tarvittiin vain kädenpuristus.

Jotta kriisinhallintajoukon monipuolisuutta voidaan todella hyödyntää, tulee naisrauhanturvaajien rekrytointiin panostaa. Tällä vahvistetaan niin ikään kokonaismaanpuolustusta sekä viedään esimerkillistä vaikuttavuutta muualle maailmaan.

Teksti: Kethlin Piirma, Iida Lähteenmäki, Anne Pennanen
Kuva: Saana Sjöblom

Yhteydenotot

 

 

Reserviläisammuntaa tarjolla myös naisille

Tapahtumassa esiteltiin myös sovellettua reserviläisammuntaa (SRA) lajia harrastavien naisten toimesta. SRA on vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenille tarkoitettua toiminnallista ja turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa sekä aseiden käyttöä kehittävää ja mittaavaa urheiluammuntaa. Lajia harrastamalla voi ylläpitää omaa aseenkäsittely- ja ampumataitoaan, mikä mahdollistaa keskittymisen tilanteen ratkaisemiseen välineiden hallitsemisen sijaan. Rauhanturvaajaliiton jäsenten on mahdollista harrastaa lajia. Lisätietoa saa osoitteesta resul.fi/sra-ammunnat.


Teksti: Jenny Koskimäki

motonet

kriha

rt 2 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehitys sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tarkasteltuna
  • Yöpartiossa Gazassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 3/2019 ilmestyy 28.6 
( Aineisto viimeistään 24.5 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta