Pauli Hanhiniemi oli Perunateatterin kanssa viihdekiertueella Bosniassa, Kosovossa ja Eritreassa.

paulihanhiniemi

Pauli Hanhiniemi Rauman illassa, taustalla iltavaloissa kylpevä Kaupunginteatteri.

Pauli Hanhiniemi lienee ollut viihdekiertueella useammassa rauhanturvaoperaatiossa kuin yksikään toinen suomalainen viihdetaiteilija. Hanhiniemi ehti johtaa vuodet 1994-2005 koossa olleen Perunateatterinsa niin Bosniaan, Kosovoon kuin Eritreaankin.

Kaikki alkoi Bosniasta, missä Hanhiniemi orkestereineen oli juhlistamassa Suomen 80-vuotisitsenäisyyspäivää vuonna 1997.

- Suomalaisissa rauhanturvaoperaatioissa oli ollut iät ja ajat erilaisia viihdyttäjiä ja tällä kertaa joku keksi kysyä meiltä. Olimme poikien kanssa halukkaita lähtemään ja siitä se suuri seikkailu alkoi, Hanhiniemi muistaa.

- Ensin piti kuitenkin miettiä, onko siellä ylipäätään turvallista. Kotiuduin aikanani armeijasta lentosotamiehenä, mutta siitä huolimatta olen aina pitänyt itseäni jonkin sortin pasifistina. Siitä syystä tuli mietittyä sitäkin, millä oikeudella suomalaiset sotilaat ovat Balkanille lähteneet, hän jatkaa.

Pauli Hanhiniemi sanoo ymmärtäneensä heti ensimmäisellä operaatioalueelle suuntautuneella matkallaan, miksi rauhanturvaajia tarvitaan. Hän sanoo empimättä, että kolme rauhanturvaoperaatioissa vietettyä viikkoa ovat avartaneet maailmakuvaa uskomattomalla tavalla.

- Tajusin ihan heti, että rauhanturvatyö on ihan välttämätöntä ihmisten turvaamiseksi ja elämän ylläpitämiseksi.

Bosnia vaati ymmärryskykyä

Hanhiniemi matkusti Bosniaan pitkän kaavan mukaan eli samaa reittiä, mitä suomalaiset rauhanturvaajatkin käyttivät. Ensin lennettiin Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin, mistä matka jatkui bussilla Pecin kautta Bosniaan Dobojhin.

- Bosnian tilanne vaati ensikertalaiselta ymmärryskykyä. Oli vaikea tajuta, miten maa voi romahtaa totaalisesti. Väkivalta väreili kaikkialla, mihin vain menimmekin, tilittää Hanhiniemi.

Bosnian matkallaan Hanhiniemi orkestereineen pääsi vierailemaan Dobojn ympäristön ja Tuzlan lisäksi myös Sarajevossa. Arkkiherttua Frans Ferdinardin ja tämän vaimon, herttuatar Sophien murhapaikan lisäksi mieleen jäi kaikkialla seisovien valkoisten hautatolppien lukuisuus.

- Dobojsta ostettiin myös melkoinen määrä cd-levyjä kotiin tuomisiksi. Sieltä hankittu The Doors -yhtyeen levy on vieläkin hyvässä kunnossa. Taisi sieltä löytyä jotain Kolmannen Naisenkin tuotantoa.

Kosovosta ei selvitty vanhoilla kuumilla

Kosovoon Pauli Hanhiniemi ja Perunateatteri lähtivät kaksi vuotta Bosnian jälkeen. Muusikot luulivat selviävänsä matkasta niin sanotusti vanhoilla kuumilla, mutta toisin kävi.

- Ihan ensimmäinen järkytys oli kaikkialle levinneiden roskien määrä ja infran romahtaminen. Ja lisää järkytystä toi oppaanamme ja tulkkinamme toiminut nuori sälli, joka kertoi siitä, miten porukat pistettiin kahteen riviin etnisen perimän mukaan. Hän oli itse päässyt turvaan Makedonian puolelle. Harvemmin kohtaa apaattisempaa kaveria.

Balkanilla muusikot saivat ilta toisensa jälkeen kutsuja myös saunomaan ja oli siellä Hanhiniemen mukaan mahdollisuus juopuakin. Kukaan ei hänen mukaan kuitenkaan sortunut ”eränkötyyppisiin” övereihin.

- Olen itse sen verran utelias tyyppi, etten halua pilata ainutkertaisia reissuja ryyppäämällä. Helppoa se olisi ollut, sillä viina oli halpaa ja illat pitkiä. Ymmärsin hyvin niitä kavereita, jotka hakivat juovutusjuomista apua ahdistukseensa ja ikäväänsä, kaipa se oli enemmänkin kuin äidin lämmin syli.

- Toki minäkin otan, mutta olen viinan kanssa edelleenkin sinut, enkä suinkaan minut, kuvaa Hanhiniemi.

Törmäys Kari Sainioon Asmarassa

Kosovossa tutuksi tulleen Suomen pataljoonan komentajan, eversti Kari Sainion Pauli Hanhiniemi tapasi muutama vuosi myöhemmin yllättäen Eritrean Asmarassa, Hanhiniemen luonnehdinnan mukaan ”helvetin hienon hotellin” käytävällä.

- Asuimme edellisistä operaatioista poiketen hotellissa yhtenä iltana takaa kuului selvällä suomen kielellä lausuttu sana Pauli. Käännyin ympäri ja siinä seisoi Sainio ilmielävänä. Se oli kieltämättä riemullinen jälleennäkeminen.

Eritreassa Hanhiniemi ja Perunateatteri soitti suomalaisten sotilaiden lisäksi myös paikallisille Cinema Asmara -nimisessä teatterissa. Paikalle oli saatu haalittua puolisensataa eritrealaista, mutta suurin osa heistä lähti pois kesken keikan.

- Vähältä piti, että olisimme joutuneet itsekin luovuttamaan. Soitimme 2 500 metrissä ja happi yksinkertaisesti loppui tunnin keikan loppupuolella. Se oli kova kokemus, Hanhiniemi muistaa.

Hienoja jätkiä ja isoja persoonia

Bosniaan ja Kosovoon Pauli Hanhiniemi kertoo lähteneensä pyynnöstä, mutta Eritreaan hän paljastaa hankkineensa kutsun junassa sattumalta tapaamaansa maastopukuista nuortamiestä hyväksi käyttäen. Miehen nimi oli Sami Jylhä.

- Kerroin Samille, että olen itsekin päässyt tutustumaan pariin operaatioon ja siinä sovittiin, että hän vie eteenpäin viestiä meidän halukkuudestamme lähteä Eritreaan. Yllättäen se myös toimi.

Bosniasta Hanhiniemi sanoo muistavansa niminä Esa Koivun, Jari Halosen ja Otto Soinin, Kosovosta puolestaan samaisen Halosen ja Kimmo Järvisen.

- Tapasimme Halosen kanssa Makedoniassa, minne lensimme ja hän taisi ottaa viikon omaa lomaa päästäkseen mukaan Kosovoon. Jos vielä joskus tapaamme, niin kysyn, tuliko siitä jotain seuraamuksiakin, virnistää Hanhiniemi.

- Meillä oli kunnia tavata operaatioalueilla pelkästään hienoja jätkiä, mutta se pitää muistaa, että hienouden lajeja on monenlaisia. Isoon joukkoon mahtuu iso kasa myös erilaisia omassa lajissaan isoja persoonia, hän luonnehtii.

 

Tekstit ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Teatterin lavalla Lallis-musikaalissa

Pauli Hanhiniemen on päässyt bongaamaan viime keväästä lähtien Rauman Kaupunginteatterissa meneillään olevassa Lallis-musikaalissa, joka jatkuu aina tulevalle keväälle asti. Hanhiniemellä on Raumalla Köyliön legendaarisen Lallintalon vahtimestarin rooli, mutta tietyllä tapaa hän esiintyy myös omana itsenään.

- Hybridirooli on vähän vaikea, mutta samalla se on myös palkitseva. Kun teatterin taiteellinen johtaja Kanervan Otto soitti ja pyysi mukaan, tuli ensin mieleen, että nyt tulee tuutin täydeltä Popedaa, Yötä ja Dingoa. Aika aikaisessa vaiheessa sitten selvisi, että soi siellä paljon muutakin, jopa Kolmatta Naista, Hanhiniemi miettii.

- Teatterirooli ei ole suinkaan minulle ensimmäinen. Olen ollut mukana muun muassa Sirkku Peltolan Minna Canth -versioissa Anna-Liisa ja Suruttomat Tampereen Työväen Teatterissa ja joskus tein Jyväskylän Kaupunginteatterille Ulvovan myllärin musiikin, hän kertaa.

- Lallis on sekin tuttu keikkapaikkana. Siellä on käyty soittamassa muutamaan otteeseen Kolmannen Naisen alkutaipaleella, muistaa Hanhiniemi.

Lallista Pauli Hanhiniemi luonnehtii hyväntuuliseksi ja napakaksi romanttiseksi komediaksi, joka sijoittuu löyhästi niin Lallintalon fyysiseen kuin henkiseenkin maisemaan. Se on myös aikamatka voittopuoleisesti 1980-luvulle.

- Mukana on myös ristiriitaa vanhemman ja nuoremman väen välillä, mutta samalla myös sitä, että sukupolvet löytävät toisensa. Olen nauttinut erityisen paljon siitä, kun olen nähnyt tunnetta myötäelävien nuorten hymyilevän katsomossa. Ihan yhtäläinen fiilis on tullut nostalgiatripille päässeen vanhemman väen reaktioista.

Hanhiniemen mukana Raumalla on hänen oma Retkue-yhtyeensä, mutta Lalliksen jälkeen vuorossa on paluu Kolmannen Naisen matkaan.

- Aika monta festarikeikkaa on jo sovittuna ja syksyllä pitäisi saada levy valmiiksi. Sen jälkeen vuorossa on klubirundi, Hanhiniemi selvittää.

Kolmas Nainen hajosi vuonna 1994, minkä jälkeen yhtye on kuitenkin tehnyt yhdessä kaksi levyä, vuosina 2009 ja 2013, nyt vuorossa on siis kolmas.

 

Kriisinhallintaveteraanikortti etuudet

 

rt6 18

Lehdessä lisäksi mm: 

  • UNMLOY olis osasto Balkanilla 1991 - 1992
  • Lapin Rauhanurvaajilla komeat 50 -vuotisjuhlat
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2019 ilmestyy 22.2 
( Aineisto viimeistään 25.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa