Pekka Visuri

Pekka Visuri

Kylmän sodan päätyttyä elettiin kymmenkunta vuotta selvästi Yhdysvaltojen hallitsemassa maailmassa. Tilannetta sanottiin ”yksinapaiseksi”, sillä monet asiat pyörivät amerikkalaisten luomien kansainvälisten instituutioiden sekä sotilaallisen ja taloudellisen valta-aseman ympärillä. Viime vuosikymmenen kuluessa asetelma on kuitenkin muuttunut, ja elämme ainakin toistaiseksi ”moninapaisessa” maailmanjärjestyksessä, jossa ei enää ole yksiselitteisen selkeitä johtovaltioita tai helposti määritettäviä blokkeja.

Yhdysvaltojen vallan heikkenemisessä suuri osuus on ollut epäonnistuneilla sodilla Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.

Radikaalien islamistien terrori-iskuja New Yorkiin ja Washingtoniin seuranneen ”terrorismin vastaisen sodan” kokonaiskustannukset arvioidaan nykyisin peräti 6 000 miljardiksi dollariksi, mikä on valtavan suuri rahamäärä, noin 30 prosenttia USA:n yhden vuoden bruttokansantuotteesta. Lisäksi Irakin sota on vaikuttanut Yhdysvaltojen maineen menetykseen, sillä se aloitettiin vuonna 2003 valheellisilla perusteilla. Myöskään Afganistanissa ei ole syntynyt amerikkalaisille myönteistä ratkaisua, vaan sinne syntyy parhaillaan valtatyhjiö, joka vetää puoleensa uusia ulkopuolisia yrittäjiä, eivätkä kiinalaiset jää siitä syrjään.

Suurvaltojen kamppailu ei suinkaan ole päättynyt, vaan sitä käydään lähinnä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Kiinan haastaa Yhdysvaltojen johtoaseman talouden alalla sekä vähitellen myös teknologiassa ja sotilaallisessa toiminnassa. Noiden maiden yhteiskuntien välillä on merkittäviä eroja, joten kilpailussa on myös vahvoja ideologisen kamppailun piirteitä.

Kiinan geopoliittinen voimistuminen näkyy erityisesti Afrikassa mutta myös välialueilla eteläisessä Aasiassa. Siellä toimii jo Kiinan ja Venäjän johtama Shanghain yhteistyöorganisaatio. ”Uuden silkkitien” kehitysohjelmat tähtäävät vahvaan yhteysverkostoon Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan. Afrikassa Kiinan voima näkyy selvästi, ja sillä alkaa olla vahva ote myös monen itäisen Euroopan maan talouksiin.

Näiden hankkeiden suojaksi Kiina kehittää sotilaallista voimaa. Ei ole näkyvillä, että Kiina siirtyisi jo pari vuosikymmentä menestyksellisesti toimineesta talousvaikuttamisesta suoraan sotilaallisen voiman käyttöön, mutta siihenkin sillä on valmiuksia lähialueillaan.

Toistaiseksi Yhdysvallat ylläpitää ylivoimaista sotilasmahtia, joka kuluttaa tänä vuonna noin 700 miljardia dollaria. Se on yli kymmenen kertaa enemmän kuin Venäjän sotilasmenot ja lähes viisi kertaa suurempi summa kuin Kiinan sotilasbudjetti. Kaikkiaan länsivaltojen ryhmittymä käyttää maailman sotilasmenoista yhä 60 prosenttia, eikä suhde ole heti muuttumassa. Kun Kiina ja muutkin ns. BRICS-maat ovat olleet verraten pidättyviä sotilasmenojensa kasvattamisessa, ne ovat voineet suunnata tuotannostaan suuremman osan siviilimäisiin kohteisiin.

Venäjällä on tässä asetelmassa merkittävä rooli runsaiden raaka-ainevarojen ja ydinaseiden vuoksi. Myös keskeinen sijainti Euraasian kaksoismantereella on tärkeä geopoliittinen tekijä, joka lisää Venäjän toimintavapautta. Jos Yhdysvallat ja muut länsimaat ahdistavat Venäjää pahasti talouspakotteilla ja Euroopan suunnalla myös sotilaallisesti, se asettuu kiinteäksi osaksi Kiinan ryhmittymää.

Iranin asema muistuttaa Venäjää. Sitä mukaa kuin Yhdysvallat ja sen satelliittivaltiot kiristävät saartotoimiaan, Iran suuntaa energiavarojen vientiä kohti itää ja läntiset suuryritykset joutuvat luopumaan suurista kaupoista esimerkiksi lentokoneteollisuuden alalla. Kesällä kerrottiin Boeingin ja Airbusin menettäneen yhteensä 40 miljardin dollarin tilaukset.

Kansanomaisesti ”uudeksi silkkitieksi” sanotun, Kiinan länteen suuntautuvan yhteysverkoston (One Belt, one Road) pohjoinen valtaväylä kulkee Moskovan kautta Berliiniin ja Pariisiin sekä Atlantin satamiin. Itä-Euroopassa siihen kytkeytyy pohjoisesta Unkarin kautta etelään kohti Kreikkaa johtava linjaus.

Kiina hankki pari vuotta sitten omistukseensa Kreikasta Pireuksen sataman, joka on tarkoitettu kiinalaisten tuotteiden tärkeäksi jakelukanavaksi EU:n alueelle. Etusijalla on elektroniikan tuonti, mutta Länsi-Euroopassa epäillään mukana tulevan myös laajamittaista rikollisuutta, joka keskittyy salakuljetukseen ja verojen kiertoon.

EU:n johtoelimissä ei olla lainkaan ihastuneita Kiinan invaasioon unionin alueelle. Taloudellisten vaikutusten lisäksi sen pelätään voimistavan EU:n jakautumista länteen ja itään, koska monet itäiset jäsenmaat ovat hyvin avoimia kiinalaisen pääoman tulolle. Ongelmana nähdään erityisesti kiinalaisen elektroniikkajätin Huawein pääsy uusimman teknologian markkinajohtajaksi, koska siihen liittyy tietoliikenteen kattavan kontrollin mahdollisuus. Jos toisaalta Yhdysvalloissa ja EU:n piirissä ryhdytään boikotoimaan kiinalaistuotteita, seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia.

 

Pekka Visuri

Kriisinhallintaveteraanikortti etuudet

 

rt6 18

Lehdessä lisäksi mm: 

  • UNMLOY olis osasto Balkanilla 1991 - 1992
  • Lapin Rauhanurvaajilla komeat 50 -vuotisjuhlat
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2019 ilmestyy 22.2 
( Aineisto viimeistään 25.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa