Jyrki Surkka on toiminut Aliupseeriliiton päätoimisena puheenjohtajana viime vuoden maaliskuusta lähtien Jyrki Surkka on toiminut Aliupseeriliiton päätoimisena puheenjohtajana viime vuoden maaliskuusta lähtien Rauhanturvatehtävissä vietetyillä vuosilla on Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkan mukaan iso rooli siinä, että hän on nyt täysiveriseksi ammattiliitoksi luonnehdittavan 3 100 jäsenen yhdistyksen johdossa. Ilman kriisinhallintakokemusta Surkka olisi tullut tuskin edes hakeutuneeksi sotilasalalle. Puolustusvoimien palvelukseen nykyisin Helsingissä asuva Surkka tuli ensimmäisen kerran 1991 ja vakinaiseen virkaan hänet valittiin 1998.

- Maailmalta hankittu monipuolinen kokemus kansainvälisestä ympäristöstä samoin kuin kokemus ja näkemys erilaisten ihmisten kanssa työntelemisestä ja myös johtamisesta on ollut kiistatta hyödyksi puolustusvoimien töissä. Sekään ei ole ollut haitaksi että operaatioissa olen oppinut tuntemaan itseänikin paremmin, Surkka miettii.

Aliupseeriliiton päätoimiseksi puheenjohtajaksi Jyrki Surkka tuli 1.3.2018. Tätä ennen hän työskenteli liiton toimistossa kolmen vuoden ajan päätoimisena pääluottamusmiehenä. Surkan viimeisin palveluspaikka oli Kaarin Jääkärirykmentti Santahaminassa, missä hän toimi kuljetuskomppanian vääpelinä.

- Pääluottamusmiehenä kriisinhallinta-asioiden hoito kuului minun tontilleni. Olin säännöllisesti yhteydessä pääesikunnan kansainväliseen osastoon muun muassa palvelussuhteen ehdoista, selvittää Surkka.

Aliupseeriliitto voisi toimia viestinviejänä

Aliupseeriliiton puheenjohtaja, moninkertainen rauhanturvaaja Jyrki Surkka näkee useampiakin potentiaalisia mahdollisuuksia oman liittonsa ja Rauhanturvaajaliiton yhteistyössä. Surkka sanoo kiertelemättä, että Aliupseeriliitto voisi toimia jopa rauhanturvaajien viestinviejänä puolustusministeriön suuntaan.

- Olemme Päällystöliiton ja Upseeriliiton tapaan mukana kriisinhallinnan asioita käsittelevässä yhteistoimintaelimessä. Se on vaikutuskanava, jota kautta on mahdollista ottaa kantaa esimerkiksi palvelussuhteen ehtoihin, kuten päivärahoihin ja olosuhdelisiin, Surkka selvittää.

Jyrki Surkan mukaan liitot voisivat miettiä jatkossa myös toiminnallisen yhteistyön aloittamista.

- Kysymys voisi olla esimerkiksi yhteisistä tapahtumista, missä resurssit ja osaaminen yhdistyisivät. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Jostain syystä tällaista yhteistyötä ei ole koskaan edes pohdittu, miettii Surkka.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja sanoo näkevänsä tärkeänä myös sen, että liiton joukko-osastoissa toimivat luottamusmiehet ymmärtäisivät nykyistä paremmin kriisinhallintaan liittyviä asioita. Näin he pystyisivät opastamaan operaation lähtevää väkeä entistä tarkemmin.

Täysiverinen ammattiliitto

Aliupseeriliiton historia yltää aina vuoteen 1965, jolloin perustettiin Suomen Värvättyjen Liitto. Nimi vaihtui sittemmin Sotilasammattiliitoksi, jonka jäseniksi myös monet rauhanturvaajat liittyivät. Liiton nykyinen nimi otettiin käyttöön 2007, kun aliupseeristo perustettiin uudelleen.

- Tiivistettynä voi sanoa, että valvomme aliupseerien, sopimussotilaiden ja lentokonemekaanikkojen etuja sekä virkaehtosopimusasioissa että sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

- Meillä on pääsopijajärjestö JHL:n kautta itsenäinen neuvotteluoikeus puolustusministeriön kanssa puolustusvoimien omista virkaehtosopimuksista, painottaa Surkka.

JHL:n jäseneksi Aliupseeriliitto liittyi 2007 edustajakokouksensa yksimielisellä päätöksellä. Aiemmin se oli nyt jo edesmenneen Pardian jäsen.

- JHL on osoittautunut hyväksi kodiksi, sillä se tarjoaa meille muun muassa yhteisöjäsenkonseptin. Siitä huolimatta olemme kuitenkin itsenäinen, täysiverinen ammattiliitto.

Jotta tilanne ei perkelöityisi

Jyrki Surkan mukaan Aliupseeriliitolla on puolustusvoimien kanssa niin sanottu jatkuvan neuvottelun periaate. Sillä pyritään Surkkaa suoraan siteeraten siihen, ”ettei tilanne perkelöityisi”.

- Jos pääsääntöisesti sopimuksen soveltuvuuskysymyksiin liittyviä asioita, arjessa olevia pieniä kysymyksiä, ei pystytä ratkaisemaan paikallisesti, ne siirtyvät keskustasolla neuvoteltaviksi. Viime kädessä ratkaisu haetaan työtuomioistuimesta, missä on tällä hetkellä yksi juttu odottamassa.

- Siinä mielessä olemme hyvässä tilanteessa, että aliupseerit ovat tämän päivän puolustusvoimissa tunnustettu ja arvostettu ammattiryhmä, jolle annetaan myös vastuullisia tehtäviä. Jäseniämme on muun muassa erilaisissa koulutustehtävissä, turvallisuustehtävissä, puolustusvoimien aluksilla, ilmavoimissa lentokonetekniikan puolella, esikuntatehtävissä ja myös operatiivisen tilannekuvan ylläpitäjinä, puheenjohtaja luettelee.

Aliupseeriliiton jäseniä ovat muun muassa viime vuonna Vuoden Aliupseeriksi valittu Jaakko Vainionpää ja Riku Rissanen, joka toimii liiton puolelta puolustushaaran pääluottamusmiehenä Maavoimissa.

 

Teksti: Asko Tanhuanpää
Kuva: Petri Asikainen

 

Jyrki Surkan operaatiot

Jyrki Surkan ura rauhanturvaajana alkoi vuonna 1989, jolloin kokiksi siviilissä opiskellut mies lähti UNDOF-operaatioon Golanille. 16 kuukauteen venynyt keikka alkoi Kasiykkösen kokkina ja päättyi Kasikakkosen kalifina eli päällikkönä. Jälkimmäisen tehtävän Surkka otti vastaan nykyiseltä ministeriltä Mika Lintilältä.

Seuraavan kerran Surkka lähti mukaan Libanoniin ja UNIFIL-operaatioon, missä hän toimi Neljäkutosen kokkina. Saamansa 16 kuukauden jatkot Surkka joutui perumaan kotimaan työtilanteen takia.

1994 oli edessä Makedonian UNPREDEP-operaatio. Surkka toimi F14-vartioasemalla eli Poropurolla kokkina ja joukkueen varajohtajana. Kotiutujaa odotti kotona työpaikka oululaisravintola Oskarinkellarissa.

Dobojhin Bosnian SFOR-operaatioon Jyrki Surkka lähti vappuna 1997 ja palasi seuraavan vuoden juhannuksena. Miehet tehtävänimikkeet Balkanilla olivat kokki, muonittaja ja huoltojoukkueen varajohtaja.

Lähtiessään perustamaan Kosovon KFOR-operaatiota 1999 Surkka oli jo puolustusvoimien palkkalistoilla. Riihimäellä viestimiehiä kouluttanut sotilasammattihenkilö aloitti viestijoukkueessa keskusryhmän johtajan tehtävissä. Kun verkko saatiin pystyyn, oli edessä siirto huoltojoukkueen varajohtajaksi.

2004 vuorossa oli EU:n Althea-operaation perustaminen Tuzlaan Bosniaan, missä Surkka toimi viestikomppanian huoltojoukkueen varajohtajana.

- Pidän edelleen aktiivisesti yhteyttä Golanilla 1981 erittäin tiiviiksi muodostuneen porukan kanssa. Tapaamme vähintään kerran vuodessa. Viime kesänä käytiin yhdessä Dublinissa ja tulevana kesänä suunnataan Prahaan. Minun pyöreitä vuosikymmeniäni juhlittiin porukalla Käppien pelissä, Jyrki Surkka paljastaa.

kriha

RT 1 2019

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Naton rauhankumppanuusohjelman perustamisesta 25 vuotta
  • Kanadan rauhanturvaoperaatiot Calgaryn sotamuseossa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 2/2019 ilmestyy 26.4 
( Aineisto viimeistään 29.3 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta