Suomen itsenäisyystaistelut -kirjakokoelma oli sotaveteraani Hannes Janssonin eläkevuosien elämäntyöSuomen itsenäisyystaistelut -kirjakokoelma oli sotaveteraani Hannes Janssonin eläkevuosien elämäntyöRauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani on saanut suuren kirjalahjoituksen. Sotaveteraani, diplomi-insinööri Hannes Janssonin (1911 -1994) kuolinpesän osakkaat, puoliso ja neljä lasta, luovuttivat joulukuussa hänen keräämänsä Suomen itsenäisyystaistelut -kirjakokoelman ensimmäisen puolikkaan perinnekeskukselle.

Ensimmäinen erä käsittää 1 556 teosta. Myöhemmin tänä vuonna luovutetaan loput yhteensä noin 3 000 niteen kokoelmasta perinnekeskukselle.

Tarkasti aihepiireittäin luetteloidut kirjat sisältävät ainakin tutkijoille ja alan harrastajille harvinaisia helmiä. Luetteloinnin on tehnyt rauhanturvaajaveteraani Inko Jansson, Hannes Janssonin poika. Ehdotus kokoelman luovuttamisesta Haminaan Wanhaan Veteraaniin tuli häneltä.

- Meillä sisaruksilla on vahva näkemys siitä, että isämme Hannes Jansson olisi hyväksynyt Haminan ja Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen ”Suomen itsenäisyystaistelut” -kirjakokoelmansa loppusijoituspaikaksi. Tätä mielipidettä tukee se, että Wanha Veteraani vaalii sotiemme veteraanien muistoja ja perinteitä ja sijaitsee Haminassa, jossa isä kävi Reserviupseerikoulun kurssin nro 17, vuosina 1929–1930, Inko Jansson sanoi luovutustilaisuudessa.

Kirjat tulevat kokonaisuudessaan yleisön nähtäville Wanhan Veteraanin luokan takaseinälle vitriinihyllystöön. Kirjastosta voidaan tehdä myös vaihtuvia näyttelyjä eri aihealueittain. Aineistoa voidaan käyttää myös opetus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaan.

Haminaan lahjoitettu ensimmäinen osa kattaa seuraavat osa-alueet: Ruotsin vallan aika, autonomian ajan Suomen vanha sotaväki ja sortokausi, jääkäriliike, vuoden 1917 tapahtumat ja vapaussota, heimosodat, suojeluskunta ja Lotta Svärd- järjestöt sekä marsalkka Mannerheim.

Toiseen lahjoitettavaan osaan kuuluu viime sotiamme käsittelevä kirjallisuus, joukko-osastohistoriikit, laaja kokoelma 20-, 30- ja 40-luvulla ilmestyneitä maanpuolustuslehtiä sekä luovutettujen alueiden pitäjiä ja Inkeriä koskevat teokset. Kokonaan oma lukunsa on vuoden 1918 toisen osapuolen kapinaliikettä käsittelevä kirjallisuus, jota sitäkin löytyy lahjoituskokoelmasta muutama sata teosta.

Kolmen kannaksen koukkaaja

Varsinaisen leipätyönsä Hannes Jansson teki Suomen puunjalostusteollisuuden ja erityisesti sulfaattiselluloosateollisuuden palveluksessa. Hän osallistui ennen sotia Sunilan tehtaan teknilliseen suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä myöhemmin Joutseno Pulpin ja Kemi Oy:n tehtaiden suuriin laajennuksiin.

Vapaa-aikanaan Hannes Jansson osallistui vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön suojeluskunta- ja reserviupseerijärjestöissä. Hän osallistui sekä talvisotaan että jatkosotaan tykistön tulenjohtajana.

Sunilassa asuessaan Hannes Jansson toimi Sunilan Merisuojeluskunnan rannikkotykistöjaoksen johtajana. Talvisotaan hän lähti Kotkan, Kymin ja Karhulan miehistä kootun nk. Leimun patteriston mukana. Jatkosodassa alueen miehet palvelivat nk. Kymin patteristossa. Sotien jälkeen hän vieraili Haminassa usein asevelitapaamisissa, joihin kuuluivat myös muistotilaisuudet Kolmen kannaksen koukkaajien muistomerkillä.

Omistautui kirjojen keräilylle

Kun Hannes Jansson jäi eläkkeelle keväällä 1973, oli vuosikymmeniä jatkuneille 12-tuntisille työpäiville löydettävä uusi sisältö. Sellainen löytyikin kirjojen keräilystä – bibliofiliasta.

- Aihepiiri – Suomen itsenäisyystaistelut – oli itsestäänselvyys. Kotikasvatus oli korostanut isänmaallisuutta. Oma isä Uno Jansson toimi Tampereen Teknillisen Opiston rehtorina. Hän oli omassa koulutoimessaan taistellut sortokauden venäläistämistoimenpiteitä vastaan ja ollut voimakkaasti kannustamassa omien oppilaidensa lähtemistä jääkärikoulutukseen Saksaan. Peräti 21 poikaa lähtikin Lockstedtin leirille, Inko Jansson kertoi.

Viime sodat jättivät Hannes Janssoniin voimakkaat kokemukset. Kaikki viisi veljestä saivat reserviupseerikoulutuksen ja palvelivat rintamalla. Kaksi heistä kaatui sodissa, yksi menehtyi sotavammoihinsa sotien jälkeen ja isä itse haavoittui kolme kertaa. Vain yksi veljeksistä selvisi sodista ehjin nahoin. Myös tätä taustaa vasten aihepiirin valinta oli ilmeinen.

Kirjojen keräily ajoittui enimmäkseen vuosiin 1974–1994. Ne ovat olleet näihin päiviin asti pääosin Janssonin puolison kotona Espoossa.

Kokoelma karttui

Eläkkeellä ollessaan Hannes Jansson asui Espoon Soukassa. Hän lähti joka arkipäivä linja-autolla Helsingin keskustaan, jossa kävi läpi kaupungin antikvariaatteja. Iltapäivällä hän palasi kotiin kantaen oikeassa kädessään muovikassia täynnä kirjoja. Ostoksia oli toki tehty enemmänkin, mutta talvisodassa konekiväärin luodista vammautunut vasen käsi ei raskaita kantamuksia sallinut.

- Tässä vaiheessa kuvaan astuu äitimme. Tuolloin perheen ainoana ajokortin omaavana hän sai kerran kuukaudessa tehtäväkseen ajaa läpi eri antikvariaatit ja poimia niissä odottavat jo kertaalleen maksetut kirjat.

Kirjahuutokaupat viikonloppuisin, halutaan ostaa -ilmoitukset maakuntalehdissä ja puutelistojen jako antikvariaatteihin olivat keräilykeinoja. Ajan myötä kysely kääntyi tarjonnaksi.

- Isällä oli myös laaja ystäväverkko maanpuolustuskentässä, joilta hän sai osoitteita paikallisista vapaussotureista tai heidän leskistään. Isä lähestyi heitä kohteliaasti kysyen, josko he olisivat halukkaita myymään alan kirjallisuutta. Isä maksoi aina hyvin. Tällä tavoin hän lähestyi myös ulkomailla asuneita ystäviään ja sukulaisia ulkomailla julkaistujen teosten löytämiseksi sikäläisistä antikvariaateista, Inko Jansson kertoi.

Suunnitelma toteutuu

- Isän suunnitelmissa kirjakokoelma tuli saattaa suuren yleisön nähtäväksi. Hänen kokoelmalleen on nyt löytynyt hyvä ja turvallinen loppusijoituspaikka Wanhasta Veteraanista ja kirjat on nyt myös varustettu hänen omalla exlibriksellään. Uskon tämän ratkaisun olevan molemmille osapuolille hyvä. Wanha Veteraani saa kerralla laajan ja huomattavan kirjakokoelman ja me omaiset mielenrauhan, Inko Jansson sanoi.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus ry:n puheenjohtaja, eversti Markku Hutka kiitti upeasta ja harvinaislaatuisesta ja Wanhaa Veteraania suuresti velvoittavasta lahjoituksesta.

- Juuri tämän tyylisiä lahjoituksia me alkavaan toimintaamme tarvitsemme. Kiitos!

 

Teksti: Terho Ahonen
Kuva: Inko Janssonin kotialbumi

 

 

kriha

RT 1 2019

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Naton rauhankumppanuusohjelman perustamisesta 25 vuotta
  • Kanadan rauhanturvaoperaatiot Calgaryn sotamuseossa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 2/2019 ilmestyy 26.4 
( Aineisto viimeistään 29.3 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta