Yksi muutos Suomen pitkällä UNIFIL-taipaleella Libanonissa päätökseen – uusi vaihe käyntiin täydellä teholla

Suomalais-ranskalainen partio tapaamassa paikallista väkeä.Suomalais-ranskalainen partio tapaamassa paikallista väkeä.

Suomalaisten rauhanturvaajien toiminnan siirtyminen irlantilais-suomalaisesta pataljoonasta ranskalaiseen operaation komentajan reservipataljoonaan (FCR) on saatu päätökseen. Samalla suomalaisen joukon johtovastuu siirtyi FCR-pataljoonan tukikohtaan 15.11.2018. Mittavan logistisen operaation suorittanut purkuosasto sai työnsä valmiiksi viime vuoden lopulla.

Lähes koko suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) toimii nyt yhdessä tukikohdassa UNP 9-1:llä Dayr Kifassa. Samaisessa tukikohdassa, jossa moni muukin rauhanturvaaja on suomalaisen pataljoonan aikana palvellut. Tukikohta on toki muuttunut paljon niistä ajoista, mutta jäljellä ovat ainakin vanha messi, hirsisauna sekä suomalaisen pataljoonan muistomerkki.

Suomalaisten siirtyminen UNP 9-1:lle on vaatinut paljon muutos- ja rakennustöitä. Suuri ponnistus on ollut uuden kansallisen tukielementin (NSE, National Support Element) perustamisessa ja sen toiminnan käynnistämisessä. Kansallinen tukielementti tukee koko SKJL:n toimintaa erityisesti kansalliseen huoltoon, hallintoon ja johtamisjärjestelmiin liittyvissä tehtävissä. Logististen ja organisaatiollisten muutosten lisäksi toimintatavat ja käytännöt on saatettu yhteensopiviksi pataljoonan isäntämaan Ranskan kanssa.

Kansallisen tukielementin majoitus- ja työskentelytilojen sekä varastointiin ja kaluston säilytykseen tarkoitettujen rakennusten integroiminen Jabal Marounin kukkulalla sijaitsevaan tukikohtaan on tehty yhteistyössä ranskalaisten sekä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Infrastruktuuri UNP 9-1:llä on tiivis mutta toimiva – valtaosa suomalaisten majoituksista sekä toimitiloista löytyy pieneltä alueelta helmikuussa käyttöön vihityn Mannerheimintien varrelta. Tärkeä uudistus on ollut myös Suomitalon remontointi sekä täysin uuden saunan rakentaminen sen yhteyteen.

- NSE:n tehtävä, operatiivisen toiminnan tukeminen ja mahdollistaminen, vaatii kykyä toimia kansallisia määräyksiä ja ohjeita noudattaen, mutta samalla monikansallisen operaation ja erityisesti pataljoonan johtovaltion Ranskan ohjauksen mukaisesti. SKJL:ssa kansallinen tukielementti on suhteellisen pieni, mutta tehokas asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perehdyttämisjakson jälkeen on lähtenyt hyvin käyntiin, NSE:n päällikkö, majuri Kimmo Yrjänen tiivistää.

Tehokkaalla ja monipuolisella koulutuksella nopeasti täyteen valmiuteen

FCR-pataljoona toimii operaation komentajan reservinä koko operaatioalueella. Suurin muutos aikaisempaan on se, että pataljoona on koko ajan valmiudessa reagoimaan alueen turvallisuustapahtumin. Valmiuden ylläpidon lisäksi toteutetaan edelleen partiointi- ja valvontatehtäviä. Lisäksi suomalaiset vierailevat muiden kansallisuuksien tukikohdissa harjoittelemassa yhteistoimintaa sekä perehtymässä toimintaympäristöön.

Suomalaiset toteuttavat suuren osan partioistaan yhdessä Libanonin asevoimien (LAF) kanssa. Jalan suoritettavissa yhteispartioissa eri kansallisuuksien toimintatavat sulautuvat yhteen. Yhteistoiminta LAF:n kanssa sisältää myös yhteistä harjoittelua ja koulutuksia, jotta partiointi ja yhteistyö sujuisivat mahdollisimman mutkattomasti.

- Yhteiset koulutukset LAF:n kanssa ovat olleet antoisia molemmille osapuolille. Nuorten LAF:n sotilaiden motivaatio koulutuksissa on ollut kohdallaan ja keskustelunaiheet sekä mielenkiinnon kohteet samoja kuin meillä suomalaisilla rauhanturvaajilla. Yhteisen kielen puuttuminen ei ole haitannut, vaan kommunikointi on sujunut englanniksi tai tulkin välityksellä. Universaalit sotilaan käytännöt ja käskyt toimivat yhtälailla Suomessa kuin Libanonissa, ylikersantti Jaakko Mansikka-aho kertoo.

Rauhanturvaajan arki sisältää partioinnin lisäksi paljon harjoittelua, joka on tärkeä osa valmiuden ylläpitoa ja kehittämistä. Toimiminen ranskalaisjohtoisessa pataljoonassa on avannut suomalaisille uusia mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoaan ja joukon yhteistoimintaa monikansallisessa ympäristössä. Kotimaassa saadun kattavan rotaatiokoulutuksen lisäksi suomalaiset suorittavat tukikohdassa paljon täydennyskoulutusta yhdessä ranskalaisten kollegoidensa kanssa.

Ranskalaisten mittava osallistuminen UNIFIL -operaatioon ja monipuoliset suorituskyvyt ovat mahdollistaneet suomalaisille rauhanturvaajille muun muassa joukkojenhallintaan, CBRN-toimintaan, räjähdetietoisuuteen sekä koirien kanssa toimimiseen liittyviä harjoituksia. Kokemukset yhteisistä koulutuksista ovat positiivisia.

SKJL:n komentajan everstiluutnantti Tapio Huhtamellan mukaan Porin Prikaatin Kriisinhallintakeskuksen antama rotaatiokoulutus antaa erinomaiset perusteet toiminnan aloittamiselle operaatioalueella.

- Koko henkilöstömme on hyvin lyhyessä ajassa sopeutunut toimintaympäristöön ja saavuttanut nopeasti täyden operatiivisen valmiuden. Monipuolinen osaaminen sekä reipas suomalainen asenne ovat olleet omiaan lisäämään niin UNIFIL:n rauhanturvaajien, alueen turvallisuusviranomaisten kuin paikallisten asukkaiden luottamusta suomalaisiin, Huhtamella toteaa.

Kotimaassa annetun koulutuksen lisäksi suomalaisten avainhenkilöstö käy osana koulutusjaksoa perehtymässä operaatioalueeseen ja joukon toimintaan Libanonissa. Lyhyt perehtyminen operaatioon hyödynnetään muun muassa koulutuksen soveltamisessa ja kehittämisessä kotimaassa. Erityisesti joukon johtajat voivat näin ottaa suuremman vastuun oman joukkonsa kouluttamisesta. Koulutuksen tehostamisen lisäksi edellä mainittu edistää koko joukon operatiivisen valmiuden nopeaa saavuttamista.

Osa avainhenkilöstöstä osallistuu myös Ranskassa järjestettävään komentopaikkaharjoitukseen. Harjoituksessa päästään käytännön tasolla testaamaan yhteistoimintaa jo ennen toimialueelle siirtymistä, sekä tutustumaan tuleviin ranskalaisiin kollegoihin. Tämä lyhyehkö mutta intensiivinen koulutusjakso on osoittautunut todella tärkeäksi erityisesti joukon integraation kannalta.

- Koko operaatio nykymuodossaan tuo suomalaisille arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta sekä ammattitaitoa kansallisen puolustuksen vahvistamiseen. Kokemukset yhteistoiminnasta ranskalaisten kanssa ovat olleet rohkaisevia ja positiivisia. Kaikki toteutettu koulutus, kokemus operaatiosta, sekä niin sanottu kokemuksellisen oppiminen ja hiljainen tieto ovat omiaan vahvistamaan etenkin reserviläisten jo entuudestaan vankkaa ammattitaitoa. Nykyisellä neljän kuukauden rotaatiolla Suomi kouluttaa ”pitkässä kertausharjoituksessa” vuoden aikana pataljoonan iskuportaan vahvuisen joukon vaativiin ”harmaan vaiheen” tehtäviin, Huhtamella tiivistää vertauskuvallisesti.

 

Teksti: Eemeli Mässeli
Kuva: Puolustusvoimat

Kirjoittaja toimii Suomalaisen kriisinhallintajoukon tiedotusupseerina Libanonissa

 

UNIFIL

- United Nations Interim Force In Lebanon
- YK:n monikansallinen rauhanturvaoperaatio
- Perustettu: 1978, Suomi mukana kolmella ei ajanjaksolla: 1982-2001, 2006-2007, 2012-
- Toiminta-alue: Etelä-Libanon ja Libanonin aluevedet
- Suomalaisia: 200

SKJL 2019

- Suomen osallistuminen päätetty vuoden 2020 loppuun saakka
- noin 200 suomalaista rauhanturvaajaa
- Toiminta keskittynyt YK:n UNP 9-1 –tukikohtaan Dayr Kifassa, muutamia yhteysupseereja palvelee operaation esikunnassa Naqourassa
- NSE palvelee kuuden kuukauden rotaatioissa
- FCR palvelee neljän kuukauden rotaatioissa

LYHENTEET

- UNIFIL = United Nations Interim Force In Lebanon
- SKJL = Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa
- FCR = Force Commander Reserve, UNIFIL:n komentajan reservipataljoona
- NSE = National Support Element, Kansallinen tukielementti
- LAF = Lebanese Armed Forces

 

kriha

rt4 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Aceh: Unohdettu onnistuminen
  • Tavoitteena pohjoismaisen rauhanturvaprikaatin kehittäminen
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 5/2019 ilmestyy 25.10 
( Aineisto viimeistään 27.9 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta