PÄÄKIRJOITUS

<strong>Asko Tanhuanpää Päätoimittaja</strong>

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Jatkan tietoisesti vanhan toistoa muistuttamalla, että suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1964, jolloin ensimmäiset sinibaretit lähtivät Kyproksen vastaperustettuun UNFICYP-operaatioon. Ulkoministeriön virallisen tiedon mukaan Suomi osallistui kuluvan kesäkuun alussa sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkalleen 389 rauhanturvaajan voimin. Siviilikriisinhallinnassa vastaava pääluku oli samaan aikaan 126.

Tilanne rauhanturvaamisen entisessä suurvallassa olisi vieläkin surullisempi, ellei viime vuonna olisi tehty päätöstä suomalaisten jatkosta Libanonin UNIFIL-operaation komentajan reservipataljoonassa FCR:ssä. Kysymys on kuitenkin vain tekohengittämisestä, sillä näillä sopimus on voimassa ainoastaan 31.12.2020 saakka.

Tämän lehden keskiaukeamalta löytyvän ulkoministeriön kartan mukaan suomalaisia on UNIFIL-joukoissa vajaat 200 eli tarkalleen 198. Irakissa Suomen vahvuus on 81, Afganistanissa 52, sotilastarkkailijaoperaatiossa UNTSO:ssa 16 ja Kosovossa 18. Välimeen EUNAVFOR-operaatiossa suomalaisia palvelee kuusi ja kolmessa afrikkalaisessa operaatiossa vastaavasti yhteensä 18.

Eli kuten otsikkoon kirjoitin ”Onneksi on Libanon – vielä”. Pahimmassa skenaariossa suomalaisten rauhanturvaajien määrä voi laskea jopa alle kahdensadan, kunhan Libanon on saatu taas kerran purettua.

Nykyisessä tilanteessa on pakko kääntyä uuden eduskunnan puoleen ja muistuttaa kansanedustajia siitä, että osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on mainittu myös 1.7.2017 päivätyssä laissa yhtenä puolustusvoimien tehtävistä. Unohtaa ei sovi myöskään sitä tosiasiaa, että osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan tukee suoraan myös neljästä tehtävästä tärkeintä eli Suomen sotilaallista puolustamista.

Rohkenen ehdottaa, että jatkossa katseet kannattaa kääntää entistä korostetummin rauhanturvaamisen juurille eli YK:n operaatioihin, joiden käytännön toteutuksesta vastaavat tänään ensisijaisesti sotilaat jostain ihan muualta kuin Euroopasta. Tästä realiteetista huolimatta sieltä löytyisi melko varmasti tilaa myös yhden pienen pohjoisen maan tunnetusti puolueettomille ja mikä tärkeintä myös hyvin koulutetuille ja kielitaitoisille kansalaisille.

 

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

 

kriha

rt3 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Eikö suomalaisia enää ulkopolitiikka kiinnosta?
  • Rauhanturvaajaliitto kunnioittaa, muistaa ja palkitsee
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 4/2019 ilmestyy 30.8 
( Aineisto viimeistään 26.7 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta