YLIÖ

Suomen Rauhanturvaajaliiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2019 on määritelty toiminnan painopisteeksi veteraanituki, joka käsittää vertais- ja muun veteraanituen nykyisille ja entisille rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen sekä tuen sotiemme veteraaneille. Liiton tärkein tehtävä on omien kriisinhallintaveteraanien tukeminen. Samalla kun sotiemme veteraanien lukumäärä väistämättä vähenee, tarvitsevat ikääntyvät kriisinhallintaveteraanit entistä enemmän saman tyyppistä tukea.

Toimintasuunnitelmassa on edelleen, että yksinäisyyden haittavaikutuksia pyritään vähentämään ystävätoiminnalla. Tiedotusvälineistä olemme kuulleet ja saanet lukea, että yleisellä tasolla ikääntyneiden yksinäisyys on arkipäivää. Mutta tätä on lisääntyvässä määrin myös muissa ikäryhmissä. Yksinäisyys voidaan määritellä subjektiiviseksi tunnetilaksi, joka liittyy toteutumattomiin sosiaalisiin odotuksiin. Voidaan puhua sosiaalisesta kivusta.

Yksinäisyyttä voidaan kokea myös toisten seurassa. Täytyy todeta, että ihminen voi olla yksin kokematta kuitenkaan yksinäisyyden tunnetta. Luin eräästä juuri ilmestyneestä lehdestä tieteellisen katsauksen, jossa tuotiin esille yksinäisyydellä olevan myös terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Muutokset elimistössä muistuttavat monia sairauksia tai niiden ennakko-oireita: mm. heikentynyt terveydentilanne, toiminnanvaje, kohonnut verenpaine, sydän- ja verenkiertosairaus, muistisairaus, masennus, päihteiden ja lääkkeiden väärinkäyttö sekä ennenaikainen kuolemanvaara.

Ystävätoiminnalla voidaan lievittää yksinäisyyden kokemusta. Sitä on tieteellisesti tutkittu paljon. Ystävätoiminta perustuu henkilön omiin tarpeisiin. Siinä voidaan jakaa ajatuksia ja yhteisiä kokemuksia sekä erilaisia elämyksiä. Emmekö näin teekin vertaistukitoiminnassa?

Ystävätoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoistoimintaa varsinkin terveyden edistämisen näkökulmasta. Toiminta voi myös vähentää kielteisten ajatusten, kokemusten sekä tulkintojen kehää. Yhdistyksillä ystävätoiminta ei pääsääntöisesti taida vielä ole vielä runsaslukuista. Toivon mukaan olen väärässä. Toimintaan voimme tulevina aikoina kuitenkin panostaa kriisinhallintaveteraaneihimme.

Viestinnän avulla voimme tavoittaa yksinäisiä ja murtaa yksinäisyyden kehää. Viestintä ymmärretään nykyään vaikuttamiseksi, joka tukee meidänkin liiton toimintaa ja palveluja.

Kaveria ei jätetä -ajatus toteutuu yksinäisyyden ehkäisemisessä kuten myös rauhanturvaajien ja heidän läheistensä vertais- ja veteraanitukitoiminnassa sekä sotiemme veteraanien tukitoiminnassa. Onneksi nämä ovat liiton peruspilareita. Tämä edistää liittomme toiminnan yhteisiä arvoja: isänmaallisuus, perinteet, yhteisöllisyys ja asiantuntevuus.

Tavoitteita ja keskeisiä toimintojen painopisteitä strategiakaudelle on rauhanturvaajien ja heidän läheistensä ”Kaveria ei jätetä” -henkeen perustuvassa psykososiaalisessa vertaistuessa

Hyvinvoiva Rauhanturvaajaliitto koostuu hyvinvoivista kriisinhallintaveteraaneista. Hyvinvointi -käsite on yksilö- tai yhteisötasoinen ja hyvin moniulotteinen. Työssäkäyvien työhyvinvointiin panostetaan työyhteisöissä ja ammattiyhdistysliikkeissä enenevässä määrin. Opetustyössäni myös erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijoidemme hyvinvointiin. Entä kriisinhallintaveteraanit? Liitolla on valmiina tukiverkosto ja tukimuotoja. Tavoittaako se tieto palveluista ja apu niitä tarvitsevia? Meillä kaikilla on vastuu olla tietoisia näistä palveluista, vaikka emme itse koe niille tarvetta. Meidän täytyy herkällä korvalla tunnistaa mahdolliset apua tarvitsevat ja auttaa tai osata neuvoa eteenpäin.

Vertaistukiprojektin vakiintumisen ja yleistymisen avulla päästään pikkuhiljaa siihen, ettei pienistä tai isoista ongelmista puhumista pidetä heikkouden merkkinä vaan normaalina ihmisten toimintana."

Vastuu hyvinvoinnistamme on meillä itsellämme. Mielekkääseen toimintaan osallistuminen on oiva keino edistää ja vaalia mielen hyvinvointia. Omaa hyvinvointia voi lisätä myös tuottamalla hyvää mieltä toisille toisia arvostavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Toivon, että tämä viikonloppu tukee kaikkien meidän mielen hyvinvointia.

Kokemusasiantuntijuus nähdään yläkäsitteenä, jonka alla ovat erilaiset kokemusasiantuntijoiden tehtävät ja roolit sekä vertaistuki. Kokemusasiantuntijat ovat koulutettuja henkilöitä.

Vertaistuki tarkoittaa vastavuoroista kokemusten vaihtamista, jossa samanlaisia elämäntilanteita kokeneet ihmiset tukevat toisiaan. Vertaistuki on yksilöiden halua jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä, tasa-arvoisesti.

Onko sinulla rohkeutta välittää ja kohdata tai tulla kohdatuksi?

Vertaistuki ei korvaa perhettä, ystäviä, sukulaisia, naapureita tai ammatillista apua. Vertaistuki voi täydentää niitä. Joskus voi olla helpompaa kertoa tiettyjä asioita ulkopuoliselle. Tällä vähennetään läheisten kuormittamista tai asia on liian henkilökohtainen läheisille jaettavaksi.

Hyvää yhteishenkeä tulee vaalia. Esimerkkinä haluan nostaa liiton vertaistukipuhelinpäivystäjien tiimin. Luottamus, hyvä yhteishenki, sitoutuminen, kouluttautuminen, huolten, murheiden ja iloistenkin asioiden jakaminen on pyyteetöntä ja toisia kunnioittavaa.

Tätä samaa yhteishenkeä olen havainnut myös Faitterit-soittokunnassa.

 

Hannu Piispanen

Yliö on lyhennetty versio Piispasen juhlapuheesta liiton kevätkokouksessa

 

kriha

rt4 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Aceh: Unohdettu onnistuminen
  • Tavoitteena pohjoismaisen rauhanturvaprikaatin kehittäminen
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 5/2019 ilmestyy 25.10 
( Aineisto viimeistään 27.9 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta