Ajattelunsa pitkälti faktoihin perustavan Timo Kivisen mukaan hän sai Jarmo Lindbergiltä isot saappaat täytettäviksi. Lähtökohta on siinä mielessä hyvä, että Lindberg jätti ne reserviin siirtyessään hyville lähtöaskelmille. (Kuva: Asko Tanhuanpää)Ajattelunsa pitkälti faktoihin perustavan Timo Kivisen mukaan hän sai Jarmo Lindbergiltä isot saappaat täytettäviksi. Lähtökohta on siinä mielessä hyvä, että Lindberg jätti ne reserviin siirtyessään hyville lähtöaskelmille. (Kuva: Asko Tanhuanpää)

Puolustusvoimat siirtyi uuden komentajan, kenraali Timo Kivisen alaisuuteen ensimmäinen elokuuta 2019. Päinvastoin kuin edeltäjällään Jarmo Lindbergillä on joulukuussa 60 vuotta täyttävällä Kivisellä myös rauhanturvakokemusta. Hän toimi pataljoonaupseerina Bosnian SFOR-operaatiossa 1997-1998.

- Bosnian aikaiset tutut ovat onnitelleet nimitystäni aika aktiivisesti, paljasti Kivinen ensimmäisenä komentajapäivänään.

Lappeenrannassa syntynyt Timo Kivinen on hankkinut kansainvälistä kokemusta myös useilla pidemmillä kansainvälisillä kursseilla muun muassa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Vuosina 1998-2001 Kivinen toimi Suomen sotilasasiamiehenä Unkarissa, Ukrainassa ja Itävallassa.

Puolustusvoimien komentajaksi Kivinen nostettiin Pääesikunnan päällikön tehtävästä. Kenraalikuntaan hän nousi 2010.

Rt-liitto on tärkeä apu jälkihoidon tarjoajana

Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinen on itsekin kriha-veteraani.

Puolustusvoimien uusi komentaja, kenraali Timo Kivinen ei empinyt vastatessaan Rauhanturvaaja-lehden esittämään kysymykseen Rauhanturvaajaliiton ja Puolustusvoimien yhteistyöstä. Kivisen mukaan liitto tarjoaa arvokasta tukea muun muassa jälkihoidon puitteissa.

- Minusta on tärkeä asia, että operaatiosta palaavat saavat tarvitsemaansa jälkihoitoa nimenomaan sellaisilta henkilöiltä, joilla itsellään on vastaavia kokemuksia. Puolustusvoimien omasta väestä likikään kaikilla ei näitä kokemuksia ole, Kivinen painottaa.

Kivisen oma rauhanturvaajakokemus on peräisin Bosniasta, missä hän toimi 1997-1998 pataljoonaupseerina.

- Bosniassa vietetty aika antoi siinä vaiheessa paljon. Ehkä suurin asia oli nähdä, millainen osaamispotentiaali nuorilla suomalaisilla reserviläisillä on. Viimeistään Bosniassa aloin uskoa suomalaisen mallin toimivuuteen, minulla on sieltä pelkästään positiivisia muistoja, tiivistää komentaja.

Suomella on nyt rauhanturvatehtävissä noin 400 sotilasta. Kenraali Kivinen muistutti komentajakautensa ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa hallituksen linjanneen, että määrää voitaisiin lisätä erityisesti YK-puolella.

- Lopullinen päätös joukkojen lähettämisestä on aina poliittinen. Meidän tehtävämme on tehdä analyysi, joka viedään edelleen Puolustusministeriön kautta päätettäväksi.

- Tehtävä ratkaisee samoin kuin kustannukset. Lisäksi meillä on omat limiittimme varsinkin palkatun henkilöstön osalta, linjaa Kivinen.

Kivinen sivusi kansainvälistä ulottuvuutta myös ottaessaan kantaa monikansallisen harjoitustoiminnan jatkoon.

- Volyymin puolesta aletaan varmasti olla jo lähellä ylärajoitinta. Minusta Suomella ei ole ainakaan tarve laajentaa kansainvälistä harjoitustoimintaa, pikemminkin on syytä valikoida tarjonnasta sellaisia tapahtumia, jotka palvelevat meidän kansallisen puolustuksemme kehitystä, komentaja miettii.

- Yhteistyön pitäisi kehittää myös yhteensopivuutta läntisten asevoimien kanssa ja lisäksi sen on oltava kustannustehokasta, hän linjaa.

Kenraali Kivinen aloitti oman linjapuheensa tiedotusvälineille muistuttamalla, että sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt Suomen lähialueilla viimeisen viiden vuoden aikana. Hänen mukaansa viime vuodet on menty sillä moodilla, minkä Krimin miehitys aloitti.

- Meidän lähiympäristössämme on kaksi strategisesti erittäin tärkeää aluetta eli Itämeri ja Kuolan alue. Siksi on tärkeää, että Suomella on vastakin uskottava puolustus. Tätä ajatellen on jo tehty pitkälle ensi vuosikymmenelle ulottuvia investointipäätöksiä, hän muistuttaa.

- Suomen on pysyttävä mukana teknologian kehityksessä. Korkea teknologia on terävä kärki, jonka lisäksi tarvitaan tietysti myös laajaa ja tehtävänsä osaavaa reserviä, Kivinen korostaa.

Puolustusvoimissa on Kivisen mukaan panostettu viimeiset viisi vuotta lähtökohtaisesti valmiuteen. Edellisen hallituksen tekemien mittavien investointipäätösten lisäksi hän korostaa erityisesti kahta asiaa eli uusia tiedustelulakeja ja mahdollisuutta kutsua reserviläiset entistä nopeammin palvelukseen.

- Puolustusvoimien henkilöstön vahvuus on viimeisimpien uudistusten jälkeen noin 12 300. Uuden hallitusohjelman mukaan määrää voidaan kasvattaa noin sadalla. Digitaalisuus on yksi niistä tavoista, jotka mahdollistavat henkilöstön keskittymisen ydintehtäviinsä, näkee Kivinen.

- Sisäisiä pelivaroja ja säästömahdollisuuksia ei Puolustusvoimilla enää ole. Rahaa on itse asiassa käytettävissä vähemmän, mitä sitä oli vuonna 2011. Asevelvollisten koulutusvolyymi säätelee pitkälti sen, millainen rauhanajan rakenne tulee jatkossa olemaan. Koulutusta pitää kehittää ajassa, mutta sotilaalliset tarpeet samalla täyttäen. Yleinen asevelvollisuus on vastakin Suomen malli.

Puolustushaaroista Timo Kivinen kertoi maavoimien kehittämisen jatkuvan myös 2020-luvulla. Maavoimat on hänen mukaansa jäänyt julkisuudessa vähäisemmälle huomiolle isoista strategisista hankkeista eli Merivoimien korveteista ja Ilmavoimien uusista hävittäjistä johtuen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Maavoimiinkin panostettaisi.

- Maavoimien kustannukset 2020-luvulla ovat liki kolme kertaa isommat kuin Laivue 2020:n kustannukset, hän vertaa.

Lopullisia päätöksiä Laivue 2020:n suhteen komentaja sanoo odottavansa jo alkusyksystä. Hävittäjien hankintapäätös pitäisi vastaavasti saada tehtyä vuoden 2021 aikana, jotta uudet koneet olisivat käytössä 2030.

Kivinen, Timo Pekka
8.12.1959, Lappeenranta
Perheellinen. Puoliso Maarit Kivinen, neljä lasta
• Ylioppilas, Lappeenrannan Lönnrotin lukio 1978
• Kadettikoulu 1979-1982
• US Army Airborne and Ranger Courses, USA 1983
• Kouluttaja, Uudenmaan Rakuunapataljoona 1982-1985
• Opetusupseeri, Päällystöopisto 1985-1987
• Jalkaväen kapteenikurssi 1986-1987
• Komppanianpäällikkö, Uudenmaan Jääkäripataljoona 1987-1988
• Toimistoupseeri, Helsingin Sotilaspiirin Esikunta 1988-1991
• Sotakorkeakoulu 1991-1993
• Toimistopäällikkö ja pataljoonaupseeri, Uudenmaan Jääkäripataljoona 1993-1994
• Osastoesiupseeri, Pääesikunta 1994-1997
• United Nations Staff Officer Course, Ruotsi 1996
• Pataljoonaupseeri, SJP/SFOR, Bosnia 1997-1998
• Sotilasasiamies, Unkari, Ukraina ja Itävalta 1998-2001
• Komentaja, Utin Jääkärirykmentti 2001-2004
• Ylemmän päällystön kurssi 2001
• International Visitors Programme, USA 2003
• Jatkotutkinto-osaston johtaja ja vararehtori, Maanpuolustuskorkeakoulu 2004-2007
• Maanpuolustuskurssi 2006
• Ylemmän johdon kurssi 2007
• Royal College of Defence Studies, Iso-Britannia 2008
• Apulaisosastopäällikkö, Pääesikunnan suunnitteluosasto 2009-2010
• Prikaatin komentaja, Karjalan prikaati 2011-2014
• Generals, Flag Officers and Ambassadors Course, NATO Defence College 2012
• Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Pääesikunta 2015-2017
• Pääesikunnan päällikkö 2017-2019
• Puolustusvoimain komentaja 31.7.2019-
Ylennykset
• Luutnantti 1982
• Yliluutnantti 1984
• Kapteeni 1989
• Majuri 1992
• Everstiluutnantti 1998
• Eversti 2004
• Prikaatikenraali 2010
• Kenraalimajuri 2014
• Kenraaliluutnantti 2016
• Kenraali 2019

 

kriha

rt4 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Aceh: Unohdettu onnistuminen
  • Tavoitteena pohjoismaisen rauhanturvaprikaatin kehittäminen
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 5/2019 ilmestyy 25.10 
( Aineisto viimeistään 27.9 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta