Taliban tienaa huumeista satoja miljoonia vuodessa

Yksi kuva kertoo kaiken oleellisen – talibantaistelija unikkopellolla.Yksi kuva kertoo kaiken oleellisen – talibantaistelija unikkopellolla.

Afganistan tuottaa 85-90 prosenttia maapallon oopiumista. Oopiumia saadaan (huume)unikosta (opium-poppy), ja kilosta oopiumia voidaan jalostaa kemikaalien avulla noin 100 grammaa heroiinia. Maailman heroiinista Afganistan tuottaa lähes 90 prosenttia. Oopiumin tuotantomäärä on vaihdellut vuosittain mm. sääolojen takia. Vuoden 2017 sato oli ennätyssuuri, lähes 10 000 tonnia oopiumia. Määrä oli melkein kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna ja viljelyala kasvoi noin 3 300 neliökilometriin. Viime vuoden ennätyskuivuuden ja hintojen laskun takia sato väheni alle 8 000 tonniin. Kuluvan vuoden sadon arvioidaan vähentyvän edelleen.

Huumetalouden kokonaisvolyymi Afganistanissa on noussut seitsemään miljardiin dollariin, mikä vastaa noin kolmannesta maan bruttokansantuotteesta ja työllistää puoli miljoonaa ihmistä kokopäiväisesti. Kymmenet tuhannet maanviljelijät viljelevät oopiumia, vaikka se on laitonta.

Joka kymmenes afgaani käyttää

YK:n ja afgaaniviranomaisten mukaan yli 3,6 miljoonaa afgaania eli joka kymmenes afgaani käyttää huumeita. Käyttäjien määrä on lisääntynyt hyvin nopeasti ja lisääntynee edelleen. Afganistanin terveysministeriön mukaan maassa arvioidaan olevan miljoona naista ja 100 000 pientä lasta, jotka käyttävät huumeita. Todellinen käyttäjämäärä lienee virallisia arvioita suurempi. Kouluissa toteutettiin hiljattain kysely, jonka alustavat tulokset näyttävät tilanteen pahentuneen koululaisten osalta.

Tavallisten kansalaisten ymmärrys huumeiden käytön vaaroista on edelleen alhainen. Huumeita käytetään mm. kipulääkkeenä, väsymykseen tai lapsien rauhoittamiseen. Lieveilmiöinä ovat mm. HIV ja prostituutio sekä jopa omien lasten myyminen huumeiden hankkimista varten. Vankiloissa huumeiden käyttö on myös lisääntynyt. Vieroitusklinikoiden määrä ei alkuunkaan vastaa kasvavia tarpeita. Monien isojen ongelmien kanssa kamppailevalle maalle huumeista koituu valtava lisärasitus, eikä inhimillistä kärsimystä voi rahassa edes mitata.

Ollessaan pakolaisena Iranissa tai Pakistanissa moni afgaani rupesi käyttämään huumeita. Työttömät nuoret ovat helppo kohde niiden välittäjille. Afganistanissa huumeita saa kaikkialta, kaupoista ja hotelleista. Lapset myyvät kaiken tyyppisiä huumeita kaupunkien kaduilla. Maaseudulla, jossa pääosa viljelystä tapahtuu, huumeiden käyttö on kolme kertaa yleisempää kuin kaupungeissa.

Kabul-joen siltojen alla eli monta vuotta narkomaanien yhteisö. Viranomaisten toimien takia noin 2 000 hengen yhteisö, jossa osa koiristakin on addiktoitunut, siirtyi hautausmaalle Kabulin pohjoisosaan. Yhteisön mukaan rikospoliisi, poliisipäällikkö ja partiopoliisi ottavat kaikki lahjuksia huumeiden myyjiltä, jotka tulevat kolme kertaa päivässä myymään tuotteitaan. Rahoittaakseen huumeiden saantia narkomaanit varastavat mm. moskeijoihin menneiden rukoilijoiden kenkiä ja myyvät niitä toreilla.

Neuvostoliiton miehitys laukaisi viennin länteen

Ennen 1980-lukua Afganistanista tai Pakistanista ei juuri viety heroiinia länsimaihin. Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin tilanne muuttui. USA:n rahoituksella koulutettiin Pakistanin puolella sissejä taistelemaan miehitystä vastaan. Heroiinin tarjontaa lisättiin voimakkaasti, jotta neuvostosotilaiden taistelukyky heikentyisi huumeiden käytön takia. Sissit ja heidän tukijansa olivat pian raja-alueen huumekaupan keskeisiä toimijoita, ja huumeita ruvettiin viemään Pakistanissa olevan Karachin sataman kautta ulkomaille. On todennäköistä, että näiden ryhmien yhteydet huumetalouteen ovat säilyneet.

Huumeista saatavilla tuloilla on merkittävä rooli kapinallistoiminnan rahoittamisessa. Talibanin arvioidaan saavan huumekaupasta vuosittain 200-400 miljoonaa dollaria, mikä vastaa vähintään puolta järjestön rahoituksesta ja on vähentänyt riippuvuutta ulkoisesta rahoituksesta. Rahalla hankitaan aseita ja räjähteitä, maksetaan taistelijoiden palkkoja ja lahjotaan virkamiehiä, kuten paikallishallinnon ja turvallisuusjoukkojen edustajia ja raja- sekä tulliviranomaisia. Myös Al Qaida, ISIS ja muut ryhmittymät rahoittavat toimintaansa huumeilla. Arvioiden mukaan ISIS tuli Afganistaniin vuonna 2014 nimenomaan päästäkseen mukaan huumekauppaan.

Taliban toimii osin kuin huumekartelli

Taliban toimii osin kuin huumekartelli. Talibanin haltuun joutuneilla alueilla oopiumin viljely ja huumelaboratorioiden määrä ovat lisääntyneet huomattavasti. Näin on tapahtunut esimerkiksi eteläisessä Helmandin maakunnassa, jossa edelleen tuotetaan lähes puolet maan oopiumista. Myös rauhallisimmilla alueilla tuotanto voi kasvaa nopeasti. Suomalaisille sotilaille varsin tutussa Pohjois-Afganistanin Balkhin maakunnassa oopiumin viljely viisinkertaistui vuodessa. Puolen tunnin ajomatkan päässä Mazar-e-Sharifista oopiumia viljellään täysin avoimesti hallituksen kontrolloimalla alueella, ja aiemmilta vuosilta tutussa naapurimaakunnassa Samanganissa sitä viljellään 20 vuoden tauon jälkeen. Pohjois-Afganistanin oopiumin tuotanto on lisääntynyt hyvin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen seurauksena. Paikalliset yhteenotot eri osapuolten välillä voivat liittyä kiistelyyn huumeiden hallinnasta.

Taliban on perinteisesti verottanut oopiumin viljelijöitä ja taannut tuottajien, kuten sotaherrojen sekä salakuljettajien turvallisuuden korvausta vastaan. Oopiumia jalostetaan Afganistanissa yhä enemmän heroiiniksi ja morfiiniksi, joiden salakuljettaminen on helpompaa ja voitot ovat moninkertaisia. Myös Taliban on siirtynyt yhä enemmän heroiinin jalostukseen. Heroiinikilon hinta alueellisilla markkinoilla on noin 3000 dollaria. Saavuttuaan Eurooppaan sen hinta on 15-kertaistunut. Taliban on kiistänyt osuutensa huumebisneksessä. Taliban on kuitenkin ottanut haltuunsa sellaisia alueita, joilla oopiumia voidaan tuottaa ja salakuljettaa naapurimaihin. Taliban on myös vihjannut, että mahdollisen rauhansopimuksen myötä oopiumin viljelyyn puututtaisiin.

Niin kutsuttujen ”poppy-free” maakuntien määrä on vähentynyt. Nyt niitä on enää 10 kaikkiaan 34 maakunnasta. Tosin myös niissä salakuljetetaan huumeita ja huumeiden käyttäjien määrä lisääntyy tai kasvatetaan marihuanaa. Viime vuonna oopiumipeltoja tuhottiin vain noin 400 hehtaaria, mikä vastaan noin 1,5 promillea kokonaisviljelyalasta. Levottomimmissa maakunnissa ja kapinallisten hallussa olevilla alueilla raivausta ei voida suorittaa. Raivaajat eivät ole paikallisia, sillä naapureiden oopiumisatoa, ts. elinkeinoa, ei uskallettaisi tuhota. Paikalliset ja rikolliset voivat hyökätä raivausryhmien kimppuun, ja pelloille on usein piilotettu räjähteitä, jotka on ensin tuhottava.

Useampia syitä löytyy viljelyn lisääntymiseen

Oopiumin viljelyn lisääntymiseen on monia syitä: Lisääntyneen viljelyalan lisäksi hehtaarisadot ovat suurentuneet; lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä on käytössä aiempaa enemmän. Uudet, auringon energialla toimivat vesipumput ovat käyttökustannuksiltaan dieselpumppuja edullisempia. Edellä mainitut tekijät ovat lisänneet satoisuutta ja mahdollistaneet myös aiemmin viljelemättä jääneiden maa-alueiden käyttöönottamisen.

Oopiumin hehtaarisato on noin 27 kiloa. Kilohinnan ollessa noin 150 dollaria, kuten vuonna 2017, maanviljelijä ansaitsee melkein 4000 dollaria hehtaarilta. Taloudelliset syyt, työttömyys, markkinoille pääsyyn ja rahoitukseen liittyvät vaikeudet, köyhyyden lisääntyminen, hallinnon toimien keskittyminen muualle kuin maaseudulle vaikuttavat kaikki oopiumin viljelyyn. Lisäksi voi olla alueellisia, tuotantoa lisääviä tekijöitä, kuten halpaa ja ammattitaitoista työvoimaa, mikä voi kannustaa lisäämään tuotantoa.

Vajaa kolmannes huumeista salakuljetetaan ulos maasta Iranin kautta. Noin neljännes salakuljetetaan Keski-Aasian maiden ja loput Pakistanin kautta. Valtaosa huumeista viedään Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Keski-Aasian kautta salakuljetetut huumeet ovat huomattava ongelma Venäjällä. Afgaani-heroiinin määrä on ollut hyvin vähäistä Suomessa.

Metamfetamiinin käyttö lisääntynyt

Huumetalouden ja siitä koituvien vitsausten hoitamista ei helpota se, että myös metamfetamiinin (dariksi shisha (lasi) tai yakh (jää) käyttö on lisääntynyt nopeasti. Metamfetamiini on erittäin nopeasti addiktoiva huume ja selvästi heroiinia kalliimpaa. Sen valmistuksessa tarvittavat kemikaalit tuodaan Iranista. Iranin valuutan, riadin, heikentymisen yhteydessä huomattiin, että metamfetamiinia on tuottoisampaa valmistaa Afganistanissa, erityisesti Heratin ympäristössä, jossa valmistukseen tarvittavat kemikaalit on hajautettu asuintaloihin. Asukkaat saavat järjestelystä huomattavia lisätuloja.

Nuorten keskuudessa leviää nopeasti vielä yksi huume, jonka kutsumanimi on yksinkertaisesti tabletti k. Sitä käytetään erityisesti yläluokan keskuudessa. Se on synteettinen huume, mahdollisesti vielä metamfetamiiniakin haitallisempaa. Paljon muuta siitä ei vielä tiedetäkään.

Yhdysvallat lopetti huumeopeaationsa

Vastauksena USA:n kasvavaan opioidi-ongelmaan ja heikentääkseen jatkuvasti voimistuvaa talibania USA:n huumeviranomaiset (DEA; Drug Enforcement Administration) toteuttivat 10 vuoden aikana operaatio Reciprocityn. Operaatiossa lainattiin toimintamallia, jonka avulla Kolumbian FARC-sissijärjestön johtajia oli saatu tuomittua huumerikoksista New Yorkissa. Operaation aikana kerättiin lähes 1 000 sivua syyte- ja todistusaineistoa Afganistanin 26 suurimmasta huumekauppiaasta, joiden joukossa oli sekä sotaherroja että talibaneja.

Syytettyjä olisi tuskin saatu oikeudenkäyntiin. Heillä oli takanaan yksityisarmeijoiden tai asemiesten sekä oman heimon tai muiden korkealla tasolla vaikuttavien henkilöiden antama tuki ja suoja. Sen sijaan olisi voitu kyseenalaistaa syytettyjen motiivit sodankäyntiin, vaikeuttaa heidän rahaliikennettä ja liikkumista kansainvälisen pidätysmääräyksen myötä.

USA:n Kabulin suurlähetystö, määräsi operaation kuitenkin lopetettavaksi vuonna 2013. Sen ei haluttu vaarantavan neuvotteluaikeita talibanin Qatarin toimiston kanssa, suunniteltuja vankien vaihtoa sekä mahdollista tulitaukoa talibanin kanssa. Lisäksi silloinen presidentti Karzai oli raivoissaan siitä, että hän ei ollut perillä neuvotteluaikeista. Häntä haluttiin lepytellä eikä puuttua hänen lähipiirinsä huumebisneksiin, kuten ei myöskään niiden huumeparoneiden liiketoimiin, jotka olivat talibania vastaan taistelevina tahoina tai tiedonantajina USA:n eri toimijoiden suojeluksessa. Operaatiolla ei ollut lopulta riittävää poliittista tukea.

Afgaanit tunsivat itsensä petetyiksi

DEA:n henkilöresursseja vähennettiin ja liikkumisoikeutta rajoitettiin. Afgaanien kouluttamista, jotta olisivat voineet ylläpitää aloitettua toimintaa, olisi pitänyt jatkaa. Afgaanit tunsivat itsensä petetyiksi ja operaatiossa mukana olleen korkea-arvoisen afgaani-virkamiehen mielestä lopettamisen seurauksena oli huumeiden tuotannon raju kasvu. Politico-lehden mukaan operaatiossa kerätty materiaali on vielä tallessa ja enimmäkseen käyttökelpoista. Huumeiden tuotantoketjuissa on tapahtunut henkilöiden osalta vain pieniä muutoksia.

Joidenkin arvioiden mukaan Obaman hallinto tavoitteli lyhytaikaista poliittista menestymistä (joissa enimmäkseen epäonnistuttiin) sen sijaan, että olisi tavoiteltu pitkäaikaisia turvallisuuteen vaikuttavia tuloksia. On jopa arvioitu, että tapahtuneiden valossa USA hävisi huumesodan.

Strategia muuttui Trumpin käskystä

Vuoden 2017 marraskuussa presidentti Donald Trump muutti Afganistanin strategiaansa. Aiemmasta määräyksestä poiketen, ilmavoimia voitiin käyttää myös huumelaboratorioiden tuhoamiseen. Tarkoituksena oli Syyrian mallin mukaisesti vähentää talibanin huumeista saamia tuloja. ISIS:ksen öljyvaroja tuhottiin Syyriassa menestyksellisesti, mutta muutaman sadan dollarin arvoisten huumelaboratorioiden tuhoaminen täsmäaseilla ei ollut yhtä onnistunut operaatio.

Iron Tempest -pommitusoperaatiossa, johon myös Afganistanin ilmavoimat osallistuivat, tuhottiin noin vuoden aikana 200 kaikkiaan maan 500 huumelaboratoriosta. Kohteet olivat onnistuneen tiedustelun ansiosta oikeita, mutta useimmat niistä eivät olleet enää aktiivisessa käytössä. Uuden laboratorion voi pystyttää päivässä melkein mihin vain. Toiminta siirtyi mm. moskeijoihin tai pois asutuskeskuksista, jotta siviilit eivät olisi vaarassa.

Iskut tulivat erittäin kalliiksi, eikä niillä ollut juuri vaikutusta huumekauppaan tai talibanin talouteen. Paikallisten suhtautuminen Yhdysvaltoihin ja Afganistanin hallitukseen heikkeni ja pelko lisääntyi. Jälkiviisaasti on helppo todeta, että muissa operaatioissa menestyksellisesti toteutetut erilaiset strategiat eivät ole toimineet Afganistanissa.

Huumeongelma uudelleen esille

Kansainvälisissä tapaamisissa ei ole viime vuosina juuri mainittu huumeongelmaa, Ranskan ja afgaanien puheenvuoroja lukuun ottamatta, mutta hiljalleen se on palannut keskusteluun. Erityisesti USA, mutta myös kansainvälinen yhteisö, Suomi mukaan lukien, on käyttänyt lähes yhdeksän miljardia dollaria huumeiden vastaiseen toimintaan kuten vaihtoehtoisten elinkeinojen tukemiseen, viranomaisten kapasiteetin lisäämiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen.

Tarjoamalla huomattavia kannustimia ja puuttuvia yhteiskunnan palveluja Helmandin maakunnassa, monet maanviljelijät saatiin vaihtamaan oopiumin viljely vehnään. Ohjelman päätyttyä ja talibanin saatua alue haltuunsa, paluu oopiumin viljelyyn tapahtui nopeasti.
Sahramin viljelystä oopiumin sijaan on saatu hyviä tuloksia. Afganistanissa tuotettu sahrami on korkealaatuista, se on valittu kolmena vuotena peräkkäin maailman parhaaksi. Vuosituotanto on nelinkertaistunut nopeasti noin 13 tonniin. Toinen varteenotettava ja tuottoisa vaihtoehto on aloe vera, jota viljellään kasvihuoneissa.

Poliittinen tahtotila on ollut heikko

Afganistanin poliittinen tahtotila huumeiden vastaiseen toimintaan on ollut melko heikko, muita asioita on pidetty tärkeämpinä maan tulevaisuudelle. Monet hallinnon virkamiehet tai poliisit ovat lisäksi mukana huumebisneksessä ja paikallisten mahtimiesten tehtäviinsä valitsemia ja siten alttiina heidän vaikutusvallalleen. Huumeiden vastaiset operaatiosuunnitelmat vuodetaan usein vastapuolelle. Jos merkittävä huumerikollinen joutuu oikeuteen, ja todisteet riittävät tuomitsemiseen, on todennäköistä, että melko pian hänet kuitenkin vapautetaan. Criminal Justice Task Force (CJTF) on kuitenkin pyrkinyt tehostamaan toimintaansa myös huumerikollisten tuomitsemisessa.

Huumeongelma on ennen kaikkea myös alueellinen ongelma minkä vuoksi tarvitaan yhteistyötä alueen maiden kesken. Kaikki Afganistanin rajanaapurit Kiinaa lukuun ottamatta ovat mukana YK:n huume- ja rikosjärjestö UNODC:n alueellisessa huumeiden vastaisessa ohjelmassa. Kiinan, jonka käyttämästä heroiinista 20 % tulee Afganistanista ja Intian, jonne afgaanihuumetta tulee mm. Dubain kautta, liittymistä ohjelmaan esitettäneen. Hiljattain Afganistan, Pakistan ja Iran, jotka ovat huumeongelman keskeisiä maita, sopivat keskinäisen yhteistyön lisäämisestä. Alueen maat ovat hiljalleen ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden ja ovat siinä aktiivisia.

Huumebisnes lisää epävakautta

Huumetaloudella on merkittävä konfliktia syventävä vaikutus, eikä sitä voida enää erottaa siitä. Nykyisen kehityksen jatkuessa, Afganistanista uhkaa muodostua tai oikeastaan siitä on jo osittain muodostunut niin sanottu huumevaltio (narco-state). Valtava huumebisnes on tehnyt Afganistanista yhä epävakaamman valtion.

Huumeiden kasvanut tuotanto ja laskenut hinta on lisännyt myös alueellista epävakautta. Huumeiden käyttäjien määrä Afganistanissa, salakuljetusreiteillä ja loppukäyttäjämaissa lisääntynee. Jos heroiinin jalostuksessa tarvittavien kemikaalien rajusti kasvanutta salakuljetusta ei pystytä tehokkaasti rajoittamaan ja laboratorioiden toimintaa vaikeuttamaan, lisääntynee heroiinin jalostus Afganistanissa ja sitä kautta Talibanin käytössä olevat rahavarat voivat kasvaa. Yhteiskunnan kaikki kerrokset läpäissyt korruptio politiikkojen, paikallishallinnon, huumepoliisin, poliisin ja rajaviranomaisten keskuudessa tekee huumeiden vastaisesta toiminnasta hyvin vaikeaa.

Mikäli rauhanprosessi etenee ja siitä halutaan kestävää, tulee myös huumetalous ja sen rooli epävakautta lisäävänä tekijänä sisällyttää osaksi neuvotteluja.

 

Teksti: Niko Heimola

Kirjoittaja on ollut rauhanturvaajana Balkanilla UNPREDEP-, SFOR- ja KFOR –operaatioissa sekä ISAF -operaatiossa Afganistanissa. Nykyisin hän työskentelee ulkoministeriössä Suomen Afganistanin kehitysyhteistyön vastuuvirkamiehenä.

 

 

kriha

rt5 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Euroopan rauhanturvaajilla on yhtenäinen suorituskyky
  • Veteraanitapaaminen Ruotsin Karlskronassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2019 ilmestyy 31.12 
( Aineisto viimeistään 27.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta