Euroopan rauhanturvaajilla on yhtenäinen suorituskyky

Fincentin johtaja, everstiluutnantti Harri Uusitalo kyber-koulutuksessa.Fincentin johtaja, everstiluutnantti Harri Uusitalo kyber-koulutuksessa.

Tässä artikkelissa kuvataan eurooppalaista, kokonaisvaltaisen kriisinhallintakoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen parissa työskentelevien toimijoiden muodostamaa, järjestöä. Yksittäisen rauhanturvaajan, olipa hän sitten siviili, sotilas tai poliisi, näkökulmasta toiminta näkyy välillisesti operaatioihin valmistavien kurssien opetussuunnitelmissa, niiden toimeenpanossa ja arvioinnissa. Itse operaatioissa järjestön toiminta näkyy eurooppalaisten joukkojen yhtenäisenä suorituskykynä ja rauhanturvaajien osaamisena kansallisuudesta riippumatta.

Perusajatus

EAPTC (European Association of Peace Operations Training Centre) on perustettu vuonna 2013. Järjestö perustettiin koordinoimaan ja kehittämään Euroopan eri koulutuslaitosten välistä yhteistoimintaa, tavoitteenaan kokonaisvaltaisen kriisinhallintakoulutuksen vahvistaminen. Tämän lisäksi se Euroopan alueellisena organisaationa toimiessaan valmistelee esityksiä kansainväliselle kriisinhallintakoulutuksen kattojärjestölle IAPTC:lle (International Association of Peace Training Centres).

EAPTC-järjestöön kuuluu yli 50 siviili-, sotilas-, poliisikoulutusta antavaa toimijaa. Tämän lisäksi jäseninä on lukuisia tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Suomalaisista toimijoista Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) ovat osallistuneet toimintaan järjestön perustamisesta lähtien. Toiminta on laajentunut nopeasti ja vuosittain pidettävään seminaariin osallistuukin yli 100 eri toimijoiden edustajaa.

EAPTC:n tarkoitus on täydentää muita eurooppalaisia kriisinhallintaan liittyviä järjestöjä ja niiden toimintaa. Näitä järjestöjä ovat: European Security and Defence College (ESDC), NATO PTEC (Partnership Training and Education Centres), CEPOL (European Police College) ja ENTRi (European New Training Initiative for Civilian Crisis Management).

Toiminta

EAPTC on vapaaehtoisuuteen perustuva järjestö, eikä sillä IAPTC:stä poiketen ole omaa kiinteää hallintoa. Järjestön tärkein toimintamuoto on vuosiseminaari. Vuosittaisen kokouksen järjestämisvastuussa olevalla organisaatiolla on suuri vapaus valita kokouksessa käsiteltävät aihepiirit seminaarin vakioidun rakenteen puitteissa. Edellisen seminaarin vetäjä välittää saadut kokemukset seuraavalle isännälle.

EAPTC:n vuoden 2017 seminaari järjestettiin Suomessa, Santahaminassa. Seminaarin otsikkona oli “Kriisinhallintaan liittyvä eettiset näkökulmat, Siviilien suojelu ja Kokonaisvaltainen kriisinhallinta”. Seminaarin järjestämisestä vastasi FINCENT, yhteistoiminnassa CMC Finlandin, Poliisiammattikorkeakoulun (POLAMK) ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kanssa.

Suomen kokouksen aihepiirien valintaan vaikuttivat silloisen YK:n alipääsihteerin (DPKO) Hervé Ladsousin tiedontarve (eettisyys), FINCENT:n siviilien suojeluun liittyvän korkean tason kurssin valmistelut ja tarve tiivistää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan yhteistoimintaa eurooppalaisesta näkökulmasta. Seminaarin tuloksiin on mahdollisuus tutustua seminaariraportin avulla.

Vuoden 2018 seminaarin ohjelmassa taas käsiteltiin miinanraivausta, käsiaseisiin liittyviä haasteita, hauraiden valtioiden turvallisuusrakenteiden kehittämistä sekä kriisinhallinnan poliittisia ulottuvuuksia. Tämä tilaisuus pidettiin Genevessä.

Tämänvuotisessa, Conflux Centerin Belgradissa järjestämässä, seminaarissa käsiteltiin uutta YK:n tiedustelutoimintaa, EAPTC:n roolia ja tulevaisuuden näkymiä, konfliktien analysoinnin ja neuvottelutaidon opetusta rauhanturvaajille, uuden teknologian vaikutuksia ja kriisinhallintaoperaatioiden johtamishaasteita.

Hyödyt

YK:n ja EU:n korkean tason edustajien esitysten perusteella pystytään päivittämään YK:n ja EU:n kriisinhallinnan uusimmat linjaukset ja tavoitetilat. Nyky-ajattelu tukee osaamis- ja suorituskykypohjaista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa, että joukoille on laadittu ja laaditaan suorituskykyvaatimukset ja vastaavasti yksittäisille rauhanturvaajille osaamisvaatimukset. Koulutuksen toteuttaminen tukeutuu laatutoimintaan, standardeihin sekä toiminnan arvioinneille.

NATO:n puitteissa toteutettava sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistoiminta tapahtuu pääosin NATO PTEC -yhteisössä ja FINCENT:in johtamassa NATO:n kriisinhallintakoulutuksen koulutushaaran eli MC2PS (Military Contribution to Peace Support Education and Training) toiminnassa. Osa EAPTC:n jäsenistä osallistuu myös yllä mainittuun toimintaan.

Käytännössä kriisinhallintakoulutukset järjestetään yhdessä eri kansainvälisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Poikkeuksina tästä ovat usein maakohtaisina toteutettavat operaatioihin tähtäävät valmistavat koulutukset (pre-training).

Seminaari on erinomainen alusta verkottumiselle. Työskentelyn yhteydessä pystytään hyvin lyhyessä ajassa varmistamaan suunniteltu yhteistoiminta usean eri toimijan kanssa. Lisäksi tutustutaan uusiin tehtävien hoitajiin, päivitetään eri maiden kriisinhallinnassa tapahtuvat muutokset sekä tärkeänä osana tulevan kehitystyön pohjaksi saadaan hiljaista tietoa mahdollisesti käynnissä olevista kriisinhallintaoperaatioista. Seminaarissa on myös mahdollisuus esitellä omaa toimintaa ja näin ollen markkinoida omaa kurssitarjontaa muille toimijoille.

Seminaarissa tapahtuvan verkostoitumisen onnistuminen ja tuloksien saaminen on usean eri tekijän summa. Siihen vaikuttavat muun muassa: edustettavan organisaation maine, aikaisemmin syntyneet yhteistoimintasuhteet ja koulutusratkaisuihin liittyvät yhteiset alueelliset tai toiminnalliset tarpeet. Suomalaisilla on perinteisesti erittäin hyvä maine ja kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä ehkä enemmän kuin pystymme osallistumaan. Tämä maine on syntynyt pitkällä aikavälillä kaikkien
kriha:ssa palvelleiden työn tuloksena.

Seminaari nostaa esille eri puolilla kriisinhallinnassa syntyviä, poistuvia ja säilyviä trendejä. IAPTC:lle laadittavat esitykset pyritään saamaan maailmanlaajuiseen tietoisuuteen ja näin ainakin osittain toimeenpantaviksi. Se miten nopeasti eri valtiot ja muut toimijat omaksuvat esitykset ja saavat ne niin sanotusti tuotantoon, riippuu kohdemaan politiikasta ja kulttuurista, organisaatioiden toimintavapaudesta sekä resursseista että päätöksentekijöiden kaukonäköisyydestä.

Tulevaisuus

EAPTC on yhteistoimintajärjestönä kasvanut ja sen toiminta on sitä myöten laajentunut. Tämä on lisännyt käsiteltävien aiheiden määrää. Samalla on kuitenkin yleisesti sovittu, että seminaarin kolmen päivän pituutta ei tulisi kasvattaa. Tästä syystä seminaariin varattu aika pyritäänkin käyttämään siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin eri osapuolien tarpeita kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan näkökulmasta.

Belgradin tämänvuotisessa seminaarissa perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on laatia esitykset toiminnan kehittämiseksi. Kolme suurinta kysymystä ovat miten järjestön hallinto ja johtaminen järjestetään sekä miten laaditaan pitemmän aikavälin suunnitelma käsiteltävistä aiheista. Lisäksi toiminnan kokonaiskustannukset tulisi kyetä pitämään kohtuullisena.

Ratkaisuvaihtoehdot esitettäneen vuoden 2020 tilaisuudessa Italiassa. Seuraavassa seminaarissa siis päätetään, millä keinoin järjestö säilyy joustavana ja järjestelyt kustannustehokkaina kevyeen hallintoon tukeutuen. Näin pyritään turvaamaan seminaarien jatkuvuus ja käsiteltävien aiheiden “punaisen langan” säilyminen vuosiksi eteenpäin.

 

Teksti: Jukka-Pekka Schroderus
Kuva: Confux Center

 

 

kriha

rt5 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Euroopan rauhanturvaajilla on yhtenäinen suorituskyky
  • Veteraanitapaaminen Ruotsin Karlskronassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2019 ilmestyy 31.12 
( Aineisto viimeistään 27.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta