Jukka Savolaisen mukaan hybridivaikuttamista on ollut jossain muodossa läpi historian.Jukka Savolaisen mukaan hybridivaikuttamista on ollut jossain muodossa läpi historian.Helsingissä toimivan, 24 jäsenvaltion muodostaman hybridikeskuksen haavoittuvuudet- ja resilienssiverkoston johtaja, kommodori evp, viimeksi Länsi-Suomen merivartioston komentajana toiminut Afganistanin kriisinhallintaveteraani Jukka Savolainen vakuuttaa, että nykyisissä kriha-operaatioissa on hybridivaikuttamista moneen suuntaan. Vaikuttaminen kohdistuu niin operaatiossa mukana oleviin maihin kuin ne matkaan lähettäneisiin koalitioihinkin.

- On Suomen etu ja koko yhteisön etu, ettei negatiivista julkisuutta esiinny. Jos kantaväestöä halutaan ärsyttää koalitiota vastaan, nostetaan negatiivisia asioita tietoisesti esille, keksittyjäkin.

- Suomalaiset ovat siellä ennen kaikkea suomalaisina. Kaikki, mitä tehdään vaikuttaa suoraan Suomen maineeseen. Vahinko on jo tapahtunut, jos operaatiossa mukana olevien sotilaiden käyttäytymisestä leviää negatiivisia juttuja, painottaa Savolainen.

 

Demokraattinen länsi kohtaa uuden haasteen

Hybridiosaamiskeskuksen tai hybridikeskuksen, virallisesti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen, haavoittuvuudet- ja resilienssiverkoston johtaja Jukka Savolainen tiivistää, että hybridivaikuttamista on ollut aina. Hänen mukaansa kaikki toimijat ovat kautta historian pyrkineet vaikuttamaan toisiinsa kaikin mahdollisin keinoin. Hybridivaikuttamista omimmillaan on vaaleihin vaikuttaminen, sillä pyritään sumentamaan yleiskuvaa.

- Juuri tässä maailmanajassa demokraattiset länsimaat kohtaavat uudenlaisen haasteen. Länsi on saanut vahvoja kilpailijoita, jotka eivät halua toteuttaa vapaaseen kilpailuun perustuvaa yhteiskunnallista ja kaupallista mallia. Se halutaan haastaa ja samalla tavoitellaan taloudellista ja poliittista hyötyä isossa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä, selvittää Savolainen.

- Meidän tehtävämme on pitää kiinni läntisen yhteiskunnan globaalista rakenteesta. Sen neljä kulmakiveä ovat demokratiaan perustuva järjestelmä ja lainsäädäntö, jota noudatetaan eli oikeusvaltio, vapaiden markkinoiden ylläpitäminen ja ihmisoikeudet eli yksilön oikeudet, hän linjaa.

- Tällä konseptilla on saavutettu ihmiskunnan historian paras hyvinvointi tähän mennessä. On tuotettu suurin luovuus, mitä ihmisestä saa irti, Savolainen linjaa.

Jukka Savolainen sanoo, että Hybridiosaamiskeskuksen tehtävä on edistää jäsenvaltioiden sekä EU:n ja Naton kykyä vastata hybridiuhkiin. Keskus pyrkii parantamaan yhteiskunnan valmiuksia uhkien torjunnassa.

- Keskus on Suomessa pitkälti siitä syystä, että meidän katsotaan olevan hyvin valmistautuneita myös ulkopuolisiin uhkiin. Meillä on perinteisesti vallinnut myös kokonaisturvallisuus- ja myös huoltovarmuusajattelu. Toisaalta Suomi on sijaintinsa takia myös erityisen haavoittuva kriiseille, koska olemme meriyhteyden päässä kaikista pääasiallisista kauppakumppaneistamme.

- Keskus perustettiin kansainvälisellä järjestelyllä. Sen toimiminen juuri Suomessa perustuu täällä varta vasten säädettyyn lakiin.

Savolaisen mukaan Suomen kokonaisturvallisuusmallia voi hyödyntää myös kriisien ratkaisemisessa ja nimenomaan kokonaisvataisen kriisinhallinnan kautta.

- Aina, kun lähdetään rakentamaan yhteiskuntaa, joka on vinksahtanut sijoiltaan, on pyrittävä selvittämään asia niin, että kokonaisturvallisuus on tie eteenpäin.

- On oltava pragmaattinen. Kriisialueille ei pohjoismaita ihan hetkessä väännetä. Kansainvälisen yhteisön on ehdottomasti tunnustettava myös paikallisen kulttuurin reunaehdot.

Jäsenmaita Hybridiosaamiskeskuksella on tällä hetkellä 24. Jäsenmaiksi voivat päästä vain EU:n ja Naton jäsenet.

Savolaisen mukaan ulkopuoliseen hybridivaikuttamiseen voi varautua tiedostamalla, että uhkia on ylipäätään olemassa.

- Hybridivaikuttamisessa joku tulee tahallaan tekemään odottamattomia asioita. Siihen on varauduttava yhdessä ja riski täytyy ymmärtää. Koko hallinnon on toimittava yhdessä samoin kuin eri yhteiskunnallisten toimijoiden. Kenttää pitää arvioida koko ajan uudelleen. Omiin reviireihin ei ole varaa jäädä kiinni.

- Hyvin tärkeää on myös yksityisen sektorin osallistuminen. On yhteinen etu, että uhka tehdään tarpeeksi näkyväksi, painottaa Savolainen.

Savolainen sanoo suoraan, että hänen omassa roolissaan pitää ottaa myös Suomen etu huomioon. Sen takia toiminta on avointa kaikille suomalaisille toimijoille eli niin viranomaisille kuin yksityiselle sektorillekin.

- Suomalaisten täytyy haluta ylläpitää demokraattisen oikeusvaltion periaatteita voittavana mallina. Tärkeää on myös elää hyvässä yhteistoiminnassa naapurin kanssa niin, että silläkään ei mene asiat sellaisiksi, että mekin olisimme kohta romahduksen partaalla.

- Politiikalla voi vaikuttaa niin, että yhteiskunnalla on mahdollisuus rakentua. Tämä estää romahtamisen, tietää Savolainen.

Entä, miten tavalliset kansalaiset voisivat kehittää omia medianlukutaitojaan välttääkseen tai ainakin vähentääkseen mahdollisen hybridivaikuttamisen seurauksia?

- Palaan neljään perusteeseen eli demokratiaan, oikeusvaltioon, sananvapauteen ja ihmisoikeuksiin. Jokaisen, joka haluaa toimia niiden puitteissa, pitäisi ymmärtää, että pitää saada sanoa ja kirjoittaa. Yleisesti ottaen kommunikoinnin rajoittaminen on myös yritys rajoittaa ajattelua.

- Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista itseään, kunhan ei mennä lakien yläpuolelle, Savolainen muistuttaa.

Jukka Savolainen sanoo kokevansa, että nykynuorten netin sekä sosiaalisen median käytön lisääntyminen ja toisaalta painetun median käytön vähentyminen lisää yhteiskunnan riskiä hybridivaikuttamiselle.

- On vaara, että syntyy eri väestöryhmien osatodellisuuksia, joita muut eivät näe. Siellä voidaan olla tarkoitushakuisesti vaikuttamassa erilaisiin ryhmiin.

- Kysymys on kehityksestä, jota ei voi peruuttaa. Olen oppinut omilta myöhäisteineiltäni, että he elävät ihan eri maailmassa kuin minun ikäiseni elävät. Helposti muodostuu uusia käsitteitä, joita on vaikea seurata. Nuoret ovat kuitenkin älyllisesti kriittisiä, eivät he osta kaikkea, mitä verkosta tulee. Eivät ainakaan suomalaiset nuoret.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää



kriha

rt5 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Euroopan rauhanturvaajilla on yhtenäinen suorituskyky
  • Veteraanitapaaminen Ruotsin Karlskronassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2019 ilmestyy 31.12 
( Aineisto viimeistään 27.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta