Palkitsijat ja palkitut. Vasemmalta: Keijo Keskinen (SRTL:n palveluvastaava), Jari Koivunen (yhdistyksen pj.), Esko Hakulinen (SRTL:n varapj.), Hannele Toivonen (yhdistyksen kunniajäsenyys), Marja-Leena Mononen (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Pekka Kangas (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Marko Vanha-Honko (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Matti Peltomäki (SRTL:n pronssinen ansiomitali) sekä Kari Halmela (SRTL:n pronssinen ansiomitali ja Nobel-muistoristi).Palkitsijat ja palkitut. Vasemmalta: Keijo Keskinen (SRTL:n palveluvastaava), Jari Koivunen (yhdistyksen pj.), Esko Hakulinen (SRTL:n varapj.), Hannele Toivonen (yhdistyksen kunniajäsenyys), Marja-Leena Mononen (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Pekka Kangas (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Marko Vanha-Honko (SRTL:n hopeinen ansiomitali), Matti Peltomäki (SRTL:n pronssinen ansiomitali) sekä Kari Halmela (SRTL:n pronssinen ansiomitali ja Nobel-muistoristi).

Niinisalon varuskuntakerholla oli säpinää marraskuun 17. päivän illalla vuonna 1999. Satakunnan Sinibaretit pitivät syyskokousta ja samalla osa jäsenistöstä irtautui yhdistyksestä perustaen oman paikallisyhdistyksen rauhanturvaamisen juurille.

Näin sai alkunsa kolmen p:n Kankaanpään Seudun Sinibaretit. Kolmen p:n nimen yhdistys sai perustamisasiakirjan allekirjoittaneiden mukaan; plikka Hannele Toivonen, poliisi Jorma Lepistö ja varuskunnan pappi Lauri Salminen.

Koska uuden yhdistyksen puheenjohtaja, neljä johtokunnan jäsentä ja sihteeri tulivat samoista tehtävistä, lähti toiminta heti vauhdilla käyntiin. Ainut ongelma oli tyhjyyttään ammottava yhdistyksen tili, mutta johtokunnan kokouksissa hattu kiersi ja jotkut jäsenet tukivat toimintaa korottomilla lainoilla. Sittemmin yhdistyksen pankkina on toiminut Juha Luoma.

Yhdistyksen jäsenet keräsivät varoja tekemällä talkootyötä paikallisessa marketissa ja kauppapuutarhassa. Tuohon aikaan puhelimet olivat vielä lyhyellä johdolla kiinni seinässä ja sähköposti teki vasta tuloaan, joten yhdistyksen tiedottaminen hoidettiin Beret News- jäsenkirjeellä.

Suomessa toimi tuohon aikaan Posti-niminen firma, joka jakeli postia joka kotiin päivässä tai kahdessa. Postituksiin saatiin paikallisten yritysten tuki. Kotisivut saatiin kuitenkin lainausmerkeissä ”toimimaan” kevätkaudella.

Uuden yhdistyksen säännöissä rajoitettiin puheenjohtajan toimikaudet neljään vuoteen, jotta vältettäisiin kaavoihin kangistuminen ja ukkoutuminen. Tässä ei aivan onnistuttu, itse toimin puheenjohtajana kolmesti yhteensä 11 vuotta ja Tapio Saarijoki kahdesti yhteensä viisi vuotta. Sittemmin on saatu uutta verta kehiin paremmin.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana syntyivät yhdistyksen sittemmin vakiintuneet toimintatavat ja vuosittaiset tapahtumat. Niinisalon varuskuntakerholta saatiin omat kokoustilat ”Baretti-messi” ja kerho vakiintui Kankaanpäässä pidettävien tapahtumien pitopaikaksi, Porin suunnalla kuukausikokoukset pidettiin keskustan ravintoloissa.

Ensimmäisen toimintavuoden yritysvierailusta Koffin panimolle Porissa barettiveli, panimomestari Risto Rannan johdolla muodostui odotettu joka keväinen iloinen tapahtuma ja, kun Risto antoi muutaman korin vahvempaa karhua matkaevääksi, oltiinkin seuraavana aamuna kalpeena hiljaa. Traditio jatkui panimon surulliseen sulkemiseen asti.

Ammunnat ovat olleet ja ovat edelleen merkittävä osa yhdistyksen toimintaa, eikä ihme, sillä jo aloitus oli nappiosuma. Jo ensimmäiset FP-kisat elokuussa 2000 toivat kultamitalin ja poika saatiin kotiin.

Samassa kuussa jäsenmäärä ylitti sadan jäsenen rajapyykin. Myöhemmin jäsenmääräksi on vakiintunut 125 -130 jäsentä. Ampumaharrastus jatkuu vilkkaana, mutta pohjanmaalaisia ei ole toista kertaa yllätetty.

Veteraanityö kunniakansalaisten tukemiseksi aloitettiin perinteisenä työapuna alueen veteraaneille. Vaikka apu arkisissa askareissa on tärkeää yhä kotonaan sinnitteleville veteraaneille, on yhdistys sen lisäksi yhteistyössä Kankaanpään Kuntoutuskeskuksen kanssa järjestänyt kahdesti vuodessa virkistyspäivän 20 veteraanille tai puolisolle.

Koska yhdistyksen jäsenistöön kuului monia Niinisalon varuskunnassa työskenteleviä henkilöstö- ja lääkintäalan sotilaita ja siviilejä, Kotona ja Kaukana (Himassa ja Hukassa)-projekti oli monille tärkeä osa omaa virkatyötä ja yhdistystoimintaa. Ensimmäinen liiton laaja koulutustapahtuma järjestettiin Niinisalossa Puolustusvoimien Kansainvälisessä Keskuksessa.

Toinen uusi kokonaisuus oli CIMIC-toiminta ja sen toiminnan tukemiseen Kosovossa yhdistys järjesti useita vaate- ja tarvikekeräyksiä Satakunnan alueella.
Myöhemmin yhdistyksen jäsenet keräsivät äänikirjoja edeltäneitä paperisia kirjoja eri operaatioissa palveleville rauhanturvaajille.

Ensimmäisen toimintavuoden syksyllä järjestettiin ulkomaanmatka Libanoniin ja Syyriaan, matkalle osallistui 21 henkeä, faittereita puolisoineen. Lähi-idän matkailusta ei tullut perinnettä, sillä seuraavana vuonna matka jouduttiin peruuttamaan viime tipassa turvallisuustilanteen huononemisen takia.

Yhdistyksen toinen matka tehtiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin ja kohteena oli Unkarissa oleva raskas ilmakuljetusyksikkö. Sielläkin rauha järkkyi keskellä Budapestin yötä, mutta rehelliset suomalaiset selvisivät turvaan.

Ennen Lähi-idän matkaa vietettiin yhteistä YK-päivän iltajuhlaa Niinisalon kerholla. Tästä juhlasta kehkeytyi yksi yhdistyksen vuosittaisista kohokohdista. Vuoden 2000 Iltajuhlassa nimettiin yhdistyksen ensimmäinen ”Vuoden Baretti”. Yhdistyksen kummisetänä toiminut, ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttu Ilkka Tiihonen lahjoitti vuoden baretille gurkha-veitsen kiertopalkinnoksi.

Uuden yhdistyksen vauhdista kertoo jotain sekin, että YK-päivänä jaettiin yhdistyksen ensimmäiset standaarit! Eipä siis ihme, että yhdistys sai Kemissä järjestetyssä kevätliittokokouksessa Taistelijantolpan ensimmäisen toimintavuoden perusteella.

Vain muutamaa kuukautta Kankaanpään Seudun Sinibaretteja myöhemmin perustettu Faitterit-soittokunta on osallistunut yhdistyksemme YK-iltajuhlaan tahdittajana monien vuosien ajan samalla kun yhdistyksemme ovat yhdessä järjestäneet soittokunnalle soittoleirin Niinisalossa.

Faitterit ovat myös konsertoineet Kankaanpään vanhainkodeissa, Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa ja Ikaalisten Kylpylässä soittoleirien yhteydessä. Oman yhdistyksemme jäsen Kalevi Tuominen on ollut soittokunnan toiminnassa mukana heti alusta alkaen.

Liittokokouksia yhdistys on järjestänyt kahdesti, kevätliittokokouksen Ikaalisten kylpylässä vuonna 2002 ja uudelleen Kankaanpäässä 2010.

Ensimmäinen muistetaan juhlallisesti joukon edessä ylösalaisin nostetusta liiton lipusta ja jälkimmäisen yhteydessä toteutettiin liiton historian painavin projekti: liiton 40-vuotishistoriikin jakaminen.

Yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin lokakuun puolivälissä ensimmäinen rauhanturvaseminaari Maanpuolustuskoulutuksen yleiskurssina. Kurssista tuli menestys, sittemmin kurssi on järjestetty 16 kertaa. Kurssi on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen lippulaiva Satakunnassa.

Kurssi on kerran järjestetty elokuussa, mutta myöhemmin ajankohdaksi on tullut lokakuinen YK-päivän viikonloppu. Samalla niin kurssilaiset kuin yhdistyksen jäsenet ja ystävät ovat arvokkaasti päässeet juhlistamaan yhdessä YK-päivää.

Vahvan tuen yhdistykselle antoi varuskunnan silloinen päällikkö, eversti, sittemmin kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, yhdistyksen toinen kunniajäsen.

Seminaarin luentojen ja alustusten aiheet ovat olleet niin ajankohtaisia kuin globaaleja. Luennoitsijoina ovat vuosien varrella olleet mm. VTT Pekka Visuri, ministeri Pekka Haavisto, evl Jari Vaara, sotatieteitten tohtori Jarno Limnell, tutkija Charly Salonius-Pasternak, suurlähettiläs Pasi Tuominen, tutkija Atte Kaleva ja monta muuta telkkarista tuttua. Pekka Visuri luennoi jokaisessa 16 seminaarissa ajankohtaisista ja polttavista aiheista.

Löytyypä luennoitsijoiden joukosta muutamia tuntemattomampiakin esiintyjiä; mm paikallislehden toimittaja Asko Tanhuanpää ja komentaja Kari Toivonen.

Ensimmäinen ulkomainen luennoitsija oli hammaslääketieteen tohtori Helena Rannan työpari Kosovosta, lääketieteen tohtori Arsim Gërxhaliu vuonna 2015.

Arsim muistaa edelleen Suomesta Rapalan uistinkaupan, tuloillan saunalla tarjotun lasagnen ja Reposaaren kalaravintolan Merimestan kalapöydän.

Hyvät yhdistyksen jäsenet ja tukijat, perustajajäsenten puolesta toivotan juhlivalle yhdistykselle onnea ja menestystä työssä rauhanturvaveteraanien hyväksi.

 

Teksti: Hannele Toivonen
Kuva: Martti Tikka

 

rokua

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta