KIIKAROINTIA

Pekka Visuri

Pekka Visuri

Poliittiset suhdanteet vaihtelevat aalloittain ja usein myös yhtä aikaa laajoilla alueilla. Viime aikoina on muisteltu vasemmistoaaltoa vuonna 1968 ja sitten kommunistivallan romahtamista itäisen Keski-Euroopan maissa syksyllä 1989. Berliinin muurin avautuminen symboloi näyttävästi kylmän sodan päättymistä.

Maailmanpolitiikkaa ravisteli vuonna 2011 ”arabikevät”, joka nostatti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kapinaliikkeitä hallituksia vastaan. Valta vaihtui nopeasti Tunisiassa ja Egyptissä, mutta sen sijaan Syyriassa ja Libyassa alkoivat pitkät sisällissodat, joihin monet ulkomaatkin kietoutuivat mukaan. Egyptissä Mubarakin kukistanutta muslimiveljeskunnan nousua seurasi melko nopeasti väkivaltainen vastavallankaappaus, joka palautti entistä tiukemman sotilashallinnon.

Tänä syksynä eletään jälleen uutta murrosvaihetta. Kuohunta on entistä laajempaa ja monitahoisempaa, ja se on levinnyt Lähi-idän levottomuuskeskusten lisäksi myös Etelä-Amerikkaan ja jopa kauan rauhallisena pysyneeseen, rikkaaseen Hongkongiin. Reaktiot liikehdintään vaihtelevat luonnollisesti eri alueilla. Irakissa on kuollut kahden kuukauden aikana noin 400 ihmistä, kun taas Hongkongissa on varottu ainakin toistaiseksi rajua asevoiman käyttöä.

Koko Lähi-idän tilanteeseen vaikuttavat Irakin ongelmat ovat paljolti seurausta Yhdysvaltojen hyökkäyksestä vuonna 2003 sekä sitä seuranneesta miehityksestä ja kapinoinnista. Väestöstä kolmasosa on työttömänä, ja mielenosoittajat kysyvät, mihin katoavat maan suuret öljytulot, jotka arvioidaan seitsemäksi miljardiksi dollariksi kuukaudessa. Myös jälleenrakennukseen varatut miljardit tuntuvat haihtuneen ilmaan, vaikka niillä piti kunnostaa romahdustilaan joutunutta vesihuoltoa ja sähköverkkoa.

Levottomuuksien syyt ovat entistä moninaisempia, ja uhanalaisiksi ovat tulleet myös monet vakiintuneet ja varakkaat valtiot. Kysymys ei ole vain yhden asian liikkeistä, jotka protestoivat jotain tunnettua epäkohtaa vastaan ja toimivat verraten rajoitetuilla alueilla.

Yhteinen piirre suurten mielenosoituksien alkamisessa on kasvanut tyytymättömyys maan hallintoon, jota useimmiten syytetään korruptiosta ja kansalaisten elinolojen heikennyksestä. Herkimmin kaduille lähtee opiskeleva nuoriso, kuten ennenkin. Mitään kovin selkeää ideologiaa ei mielenosoitusten käyttöaineena nyt näytä olevan, joskin monet Etelä-Amerikassa vallassa olevat oikeistohallitukset ovat syksyn aikana saaneet vastaansa kovaa arvostelua.

Vauraissa länsimaissa kasvava polarisaatio eri kansankerrosten välillä on tilastollisesti mitattua todellisuutta. Kansanomaisesti ilmaistuna: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät monessa maassa. Yksi erikoisimmista ilmiöistä on koettu 40 miljoonan asukkaan Kaliforniassa. Parin viime vuoden aikana on julkaistu yhä enemmän raportteja ja lehtijuttuja, joissa kerrotaan asunnottomuuden valtavasta kasvusta Los Angelesissa. Siellä on nykyisin noin 60 000 ihmistä ilman asuntoa, ja kaduilla tai teltoissa asuvien kuolleisuus terveydenhoidon puutteeseen ja huumeiden käyttöön on saanut hälyttävät mittasuhteet.

Maailmanlaajuisesti on yhteiskuntien uuden kriisivaiheen syiksi mainittu monia erilaisia mutta yhtäaikaisesti vaikuttavia tekijöitä, jotka horjuttavat hallituksia ja lamaannuttavat vakiintuneita puolueita. Epävarmuudesta hyötyvät populistit ja mikseivät myös terroristit.

Taloudellisen eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntymisen ohella vaikuttaa kasvava tietoisuus ympäristöuhkien pahentumisesta ja myös maailman talousjärjestyksen romahdusvaarasta, kun katteetonta rahaa työnnetään markkinoille ilman kontrollia. Tieto epäkohdista leviää nopeasti internetin välityksellä, eikä mielialojen kehitys näytä olevan kenenkään hallinnassa.

Kun kansanjoukkojen mitta täyttyy, saattaa käydä kuin Pariisissa 14.7.1789. Silloin väki ryntäsi vahvana pidettyyn Bastiljiin ja repi sen palasiksi. Alkoi Ranskan suuri vallankumous, jonka aikaansaama kuohunta päättyi vasta Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815. Nyt digiaikana kaikki tapahtuu nopeammin ja leviää laajemmille alueille.

Lainaan lopuksi Saska Saarikoskea (HS 13.10.2019): ”Sodan sumu tuntuu leijuvan koko maailman yllä nyt, kun Turkki sotii kurdeja vastaan Syyriassa. Kuka on ystävä, kuka on vihollinen, ketkä ovat liittolaisia ja mitä tässä kaikessa on takana? Kaikki se on vielä sumun peitossa.”

Kielikuvaa ”talvi on tulossa” käytetään, kun ennustetaan jotain pahaa tapahtuvaksi. Toivottavasti tästä ”maailman syksystä” ei vielä tule sellaista talvea.

 

eurof

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta