Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suomen Namibiaan akkreditoitu suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä ottaa Rauhanturvaaja-lehden toimittajan vastaan aivan pääkaupunki Windhoekin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa viihtyisässä lähetystössä. Ei ole kovinkaan suuri ihme, että puhe siirtyy hyvinkin pian suomalaisten Namibiassa nauttimaan hyvään maineeseen.

- Suomella on Namibiassa todellakin erittäin hyvä maine. Esimerkiksi uutisointi paikallisessa mediassa on positiivista, ja korkean tason vierailut sekä muut edustuston järjestämät tapahtumat saavat usein runsaasti palstatilaa. Viime vuodet ovat olleet tapahtumarikkaat. Vuosi 2018 käynnistyi eduskunnan puhemies Maria Lohelan ja valtuuskunnan Namibian-vierailulla. Kyseessä oli vastavierailu puhemies Peter Katjavivin vuonna 2017 tekemälle Suomen-vierailulle. Syksyllä 2018 puolestaan elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Namibiassa yritysvaltuuskunnan kanssa, suurlähettiläs avaa.

- Piispa emerita Irja Askolan lämminhenkinen Namibian-vierailu oli edustuston tähtihetkiä keväällä 2019. Vierailujen sarja jatkui syksyllä 2019, kun Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba vieraili valtuuskuntansa kanssa Suomessa pääministeri Antti Rinteen kutsumana. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyöasiakirja poliittisista konsultaatioista. Varapresidentti Mbumba tapasi vierailunsa aikana myös presidentti Ahtisaaren. Kohtaaminen oli erittäin lämminhenkinen, hän jatkaa.

- Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkät ja hyvät suhteet. Mihinkään muuhun Afrikan maahan Suomella ei ole ollut vastaavaa sidettä. Heti itsenäistymisen jälkeen vuonna 1990 Namibiasta tuli yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Namibiaa tuettiin monilla eri sektoreilla opetuksesta terveydenhuoltoon ja kaivosteollisuudesta ympäristönsuojeluun. Suomen rahallinen tuki Namibialle ehti nousta yli 130 miljoonaan euroon, kun perinteisestä lahjamuotoisesta kehitysavusta luovuttiin vuoden 2007 lopussa. Tämän jälkeen maidemme välillä on ollut niin kutsuttu normaali kahden valtion välinen suhde, jossa pyritään ylläpitämään hyviä poliittisia yhteyksiä ja edistämään kaupallistaloudellisia kysymyksiä, Kyöstilä selvittää.

Suurlähettiläs Kyöstilä muistuttaa, että Suomen ja Namibian yhteinen historia on pitkä. Vuonna 2020 juhlitaan kansojemme välistä 150-vuotista ystävyyttä, sillä ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle vuonna 1870. Suomi tuki 1960-luvun lopusta alkaen avoimesti Namibian itsenäistymispyrkimyksiä ja YK:n tunnustettua vapautusliike SWAPO:n Namibian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi vuonna 1973 Suomi alkoi tukea vapautusliikettä myös suoraan.

- Suomi muun muassa rahoitti kymmenien SWAPO:n stipendiaattien koulutuksen suomalaisissa yliopistoissa. Tavoitteena oli tuottaa osaajia Namibian hallitukselle, kun maa itsenäistyy. Monet näistä stipendiaateista ovat toimineet tai toimivat edelleen korkeassa asemassa Namibian hallinnossa. Presidentti Martti Ahtisaaren rooli Namibian itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa oli keskeinen ja muistetaan hyvin. Myös suomalaisen FINBATT-pataljoonan panos oli tärkeä ja rauhanturvaajamme muistetaan erityisesti Pohjois-Namibiassa, linjaa linjaa Kyöstilä.

Suomen ja Namibian välinen yhteistyö on edelleenkin kiinteää, vaikka perinteisestä kehitysavusta ollaankin siis luovuttu.

- Taloudelliset ulkosuhteet ovat Suomen ja sen myötä suurlähetystön painopistealue Namibiassa, mikä on näkynyt korkean tason vierailujen aikana käydyissä keskusteluissa ja valtuuskuntien kokoonpanoissa. Edustuston Team Finland -toiminnan prioriteetteja Namibiassa ovat energia-, kaivos- ja opetussektorit. Vuosina 2018–2019 suurlähetystö on käynyt vienninedistämiseen liittyviä keskusteluja yhteensä yli 300 suomalaisen, namibialaisen ja angolalaisen toimijan kanssa.

- Yhteensä yhdeksällä suomalaisella korkeakoululla on parhaillaan yhteistyötä Namibian yliopiston, UNAM:in kanssa ja kahdellatoista Namibian teknillisen yliopiston, NUST:in kanssa. Turun yliopisto on avaamassa etäkampuksen Namibian yliopiston tiloihin. Tällä hetkellä meneillään on niin ikään Turun yliopiston hiilinieluhanke, jossa kasteluvesi tuotetaan aurinkovoimalla. Projektiin liittyy suomalaisyritys Solar Water Solutionsin toimittama meriveden suolanpoistojärjestelmä, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta maassa. Suomalaistahoja on mukana myös Namibian uuden mineraalistrategian kehittämisessä. Lisäksi käynnissä on yksi HEI-ICI-hanke. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja NUST:n välisen Maribilis-hankkeen tavoite on kouluttaa meritekniikan insinöörejä. Kolmivuotinen hanke päättyy maaliskuussa 2020, suurlähettiläs luettelee.

Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Namibian tilanne tänään on kaikin puolin positiivinen ja tämä koskee myös turvallisuustilannetta.

- On hienoa, että rauha on säilynyt Namibiassa pian jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Myös lähialueiden vakaus on Namibialle tärkeää – ja Namibian vakaus sen naapurimaille.

- Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Namibian talous supistuu edelleen tänä vuonna ja elpyy sen jälkeen vähitellen. Kasvun odotetaan kääntyvän positiiviseksi vuonna 2020 ja nousevan pikkuhiljaa noin kolmeen prosenttiin. Yhtenä syynä taantumaan ovat Etelä-Afrikan talousvaikeudet. Myös toisen tärkeän naapurin eli Angolan haasteet heijastuvat maahan. Lisäksi Namibiaan vaikuttaa uraanin alhainen maailmanmarkkinahinta. Namibian ylivoimaisesti tärkein talouskumppani on Etelä-Afrikka, mutta Kiinan merkitys on nousussa, tiivistää Kyöstilä.

- Namibia toivottaa ulkomaiset yritykset ja investoinnit tervetulleiksi, mutta käytännössä eurooppalaisten toimijoiden on ollut vaikea asettautua maahan. Hankaluuksia kohdataan esimerkiksi rakennus- ja työlupien kanssa. Kaiken kaikkiaan Namibian investointiympäristöä pidetään edelleen yhtenä Afrikan suotuisimmista. Investointi-ilmastoon myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa poliittinen vakaus sekä maan hyvä ja kehittynyt infrastruktuuri, suurlähettiläs muistuttaa.

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta