Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.

Siilinjärvellä marraskuussa pidetyssä Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa kävi selväksi se, että Suomessa on varsin hyvin varauduttu erilaisiin uhkakuviin yhteiskunnan kokonaisturvallisuus -konseptia rakentaen. Yleinen maanpuolustustahto on edelleen vahva, mutta nähtäväksi jää, muuttuvatko erityisesti nuorison mielipiteet maanpuolustuksen tarpeellisuudesta ja keinoista.

Turvallisuuspoliittisen seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen Rauhaturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela ja koordinaattorina Tuomas Oinonen.

Seminaarissa todettiin, että Suomi voi ja sen pitää vastata turvallisuushaasteisiin koti- ja ulkomailla. Aikaisempaan verrattuna tilannetta osaltaan parantavat uudet tiedustelulait. Toisaalta monissa niin valtakunnalliseen turvallisuuteen kuin henkilökohtaiseen tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa suomalaiset ovat edelleen melko sinisilmäisiä.

Yleinen asevelvollisuus ja uskottavat puolustusvoimat antavat Suomen turvallisuudelle hyvän perustan. Myös kumppanuudet sekä kyky kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen on yhä tärkeämpää.

Kansainväliset kriisinhallintatehtävät tukevat osaltaan Suomen ulkopoliittista toimintaa ja antavat toimintaan osallistuvalle henkilöstölle ja koko puolustusvoimille arvokasta kokemusta toiminnasta tavallisesta poikkeavissa oloissa.

MPK:ssa ja muissa maanpuolustusjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten toimijoiden merkitys yleisen turvallisuuden kannalta on myös huomattava. Sotilaallisten valmiuksien lisäksi koulutetaan vuosittain laajalle joukolle myös arjen turvallisuuteen liittyviä taitoja.

Valmiutta kohotetaan aiempaa ripeämmin

Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas tiivisti, että Pohjolan alueella sotilaallinen intensiteetti on viime vuosina kasvanut, ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on alentunut.

- Maavoimiemme tehtävät ovat sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten tukeminen, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliset kriisinhallintatehtävät. Materiaalitilanteemme on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä, Myllykangas kertoi.

Yksi maavoimiemme uudistuksista, jotka vastaavat nopeiden tilannemuutosten vaatimuksiin, ovat palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuvat valmiusyksiköt, joita on perustettu vuodesta 2017 lähtien kaikkiin maavoimien joukkoyksiköihin, paitsi Utin jääkärirykmenttiin.

Runsaan sadan henkilön yksiköt saavat monipuolisen koulutuksen ja muun muassa tutustuvat useaan eri aselajiin. Varusmiesten palvelusaika valmiusyksiköissä on 347 vuorokautta. Koulutus on eduksi muun muassa hakeuduttaessa maavoimien kriisinhallintatehtäviin. Valmiusyksiköiden varusmiehet ovat antaneet hyvää palautetta saamastaan koulutuksesta.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää sotilaallisiin maanpuolustuksen taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin sekä tavanomaisiin virka-aputehtäviin.

Puolustusvoimat myös uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla, jolla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä.

Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Tavoitteena on vaikuttava, mutta kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin.

Ilmaoperaatiotaito tilanteen tasalla

Teknologia kehittyy ja monimutkaistuu koko ajan ja toiminnot verkottuvat. Tämä näkyy erityisesti teknisissä aselajeissa, kuten ilmavoimissa.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen esitteli ilmavoimien toimintaa:

- Menestys ilmasodassa perustuu ilmavoiman ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä ilmaoperaatiotaitoon, joka tarkoittaa kysyä muodostaa vastustajaa nopeammin käsitys omista yli- ja alivoimatekijöistä ja hyödyntää se operaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Puolustushaarahankkeet etenevät vuorotellen

Ilmavoimien toimintakyky halutaan pitää erinomaisena jatkossakin. Hornet-hävittäjien seuraajan valinta etenee kymmenen miljardin euron Hävittäjähanke HX:ssä, jonka ohjelmajohtajana toimii Lauri Puranen.

- Tammi-helmikuun aikana hävittäjäehdokkaille järjestetään Tampereella testit, joissa koneita lennetään suomalaisissa talvioloissa. Ensi vuoden aikana eri konevalmistajat toimittavat lopulliset tarjoukset, ja valinta tehdään 2021. Tämän hankkeen tavoitteena on turvata ilmavoimien taistelukyky 2060-luvun alkuun asti, Puranen sanoi.

Puranen korosti, että uskottava ja kriisejä ennaltaehkäisevä puolustuskyky edellyttää niin ilma-, meri- kuin maavoimienkin jatkuvaa kehittämistä. Pari vuotta aiemmin oli painotus maavoimissa, nyt ilma- ja merivoimissa ja sen jälkeen on taas maavoimien vuoro.

Merivoimathan on nyt saamassa Laivue 2020 -hankkeen vauhdittamana neljä uutta, kotimaassa rakennettavaa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Alusluokan täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2028 mennessä, ja alukset ovat käytössä 2050-luvulle asti.

Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela.Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela. 

Rajavartiolaitoksella monia haasteita

Maamme rajoilla tilanne on nyt normaali, mutta rajavartiolaitoksella riittää monipuolisia töitä niin sisämaassa kuin merialueillakin. Suuret päätehtävät ovat rajaturvallisuus, meriturvallisuus ja sotilaallinen maanpuolustus. Koko viranomaisverkoston harvenemisen vuoksi rajavartijat ovat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa melkoisia monitoimijoita toimialueillaan.

- Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön akuutit haasteet ovat laiton maahantulo ulko- ja sisärajoilla, monialainen suuronnettomuus merellä, kohonnut terrorismin uhka sekä puolustusvalmiuden kehittäminen, raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Jussi Sainio kertoi.

MPK:n koulutustarjontaa lisää nuorille ja naisille

MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen kertoi yhdistyksen toimintasuunnitelmista vuoden vaihteessa tulevien lakimuutosten jälkeen.

Yhdistys ei enää anna sotilaskoulutusta, mutta sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus tehostuu. Puolustusvoimat ei kuitenkaan enää tilaa koulutusta MPK:lta. Ase- ja ampumakoulutuksen järjestäminen paranee, sillä MPK aikoo hankkia oma aseita siihen tarkoitukseen. Nuorten ja naisten koulutusta laajennetaan tutustumiskoulutukseen.

- Vuoden alusta meillä on viisi koulutuskoria eli sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, tutustumistoiminta, tiedotus ja valistus, varautuminen ja turvallisuus sekä muu toiminta, Laatikainen esitteli.

”Ulkomaiset agentit” Venäjän riesana

Toimittaja Kerstin Kronvall kertoi työstään Venäjällä ja Ukrainassa. Hänen mukaansa propagoivalla uutistarjonnalla yritetään luoda Venäjällä yhtenäisyyttä. Laajat pääteemat ovat Suuren isänmaallisen sodan voittajan historia ja se, että Venäjä on nyt Naton ”ympäröimä” ja uhkaama.

- Televisio on Venäjän tärkein media ja kanavia on paljon, mutta katsojaluvut ovat melko pienet ja ne ovat vähentyneet esimerkiksi tärkeimmillä 1- ja 2-kanavilla viime vuosina noin 20 prosenttia, Kronvall kertoi.

- Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin, sillä uutisissa on tosiasioiden lisäksi myös valheita. Ulkomaita koskevat uutiset kutienkin otetaan yleensä totena.

Venäjällä on organisaatioiden toimintaa voitu rajoittaa tai toiminta lopettaa ”ulkomaisena agenttina”, mutta vuoden 2020 alusta samaa rajoitusta voidaan soveltaa myös yksittäisiin henkilöihin, esimerkiksi toimittajiin.

Historiaa on Kronvallin mukaan haluttu myös muokata. Talvisotaa ei juuri mainita, ja Stalinin vainojen aikainen, yli 7 000 henkilön teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh Karhumäen lähistöllä kiinnostaa myös Venäjän sotahistoriallista seuraa. Se on etsinyt mahdollisia suomalaisten jatkosodan aikana teloittamia puna-armeijalaisia.

- Erityisesti Suomen lähialueella asuvat venäläiset suhtautuvat Suomeen kuitenkin nykyisin erittäin myönteisesti, Kronvall huomauttaa.

 

Teksti: Jarmo Seppälä
Kuvat: Tuomas Oinonen, Jarmo Seppälä

 

 

 

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta