Rauhanturvaaja-lehden 40-vuotista taivalta juhlittiin marraskuun alussa Helsingissä, Ravintola Lasipalatsin tiloissa arvovaltaisen vierasjoukon läsnäollessa. Tilaisuutta kunnioittivat muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen, rauhanturvataustaiset kansanedustajat Petri Huru ja Juha Mäenpää, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Korkiamäki, kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä korkean tason edustajat niin puolustus- kuin ulkoministeriöstä. Mukana oli runsaasti myös maanpuolustusjärjestöjen ja Rauhanturvaajaliiton muiden läheisten yhteistyökumppanien väkeä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö vaihtaa tervetuliaismaljan alkoholittomaan versioon. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Kenttäpiispa Pekka Särkiö vaihtaa tervetuliaismaljan alkoholittomaan versioon. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

Tervehdyksensä juhlaan lähetti myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka pahoitteli Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskelan välittämässä viestissään, ettei päässyt itse paikan päälle. Niinistölle luovutettiin kesällä liiton tuoreimmat historiakirjat, joiden kautta presidentti pääsee tutustumaan syvällisemmin myös lehden toimintaan.

Puheenjohtaja Koskela painotti tervehdyssanoissaan juhlivan lehden merkitystä Rauhanturvaajaliiton tunnettuuden lisääjänä.

- Suomen Rauhanturvaajaliittoa ei edelleenkään tunneta kovin hyvin suuren yleisön keskuudessa, eikä aina edes asiantuntijoidenkaan piirissä. Siinä meillä on vielä paljon tehtävää ja siinä meitä auttaa juhliva Rauhanturvaaja-lehti, Koskela painotti.

- Järjestölehdillä on yleisesti ottaen lukuisia tehtäviä. Ensinnäkin ne välittävät niitä tärkeiksi koettuja viestejä, joita järjestö haluaa tuoda tiedoksi sekä jäsenilleen että sidosryhmilleen tai niille tahoille, joiden halutaan tukevan järjestön päämääriä. Toisekseen järjestölehti toteuttaa järjestön tai sen jäsenistön toiminnan esittelyä informatiivisesti. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on perinteen ylläpito ja vaaliminen sekä sen siirtäminen vanhemmilta jäseniltä nuoremmille jäsenille. Samalla kun näihin vaatimuksiin pyritään vastaamaan, tulisi lehden olla myös asiapitoinen, ajassa elävä, kiinnostava ja lukemaan houkuttava, jatkoi puheenjohtaja.

Heimo Purhonen (vas.), Vesa Yrjölä, Pertti Laatikainen, Heikki Holma ja Lea Yrjölä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Heimo Purhonen (vas.), Vesa Yrjölä, Pertti Laatikainen, Heikki Holma ja Lea Yrjölä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

- Kaikkea tätä mielestäni on Rauhanturvaaja-lehti. Lehti esittelee rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa sekä nykypäivää, huomioi jutuissaan kriisinhallintaveteraanit aina YK-operaatiosta Siinailta vuodesta 1956 tähän päivään ja uusimpiin NATON sekä Euroopan unionin operaatioihin asti. Jäsenyhdistykset voivat käyttää lehteä oman toimintansa esittelyyn ja eri tapahtumista kertomiseen. Asiantuntevat kolumnistit kirjoittavat ajankohtaisia artikkeleita lehteen, joita tukevat mielenkiintoiset haastattelut eri tahojen osalta. Hyvänä esimerkkinä on viimeisimmässä lehdessä ollut artikkeli hybridivaikuttamisesta kriisinhallintaoperaatioissa, painotti Koskela.

Mauri Koskela muistutti puheessaan myös siitä, mikä on liiton tärkein tehtävä.

- Suomen Rauhanturvaajaliiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on vertaistuki, jolla pyritään lieventämään operaatioista paluun jälkeisiä haasteita, pyritään tukemaan niin kriisinhallintaveteraaneja kuin heidän läheisiäänkin asettautumisessa takaisin yhteiskuntaan sen täysimääräisinä jäseninä ja auttamaan vammautuneita veteraaneja heidän kuntouttamisessaan sekä virkistäytymisessään.

- Haasteena on ollut se, että tälle toiminnalle ei ole ollut budjettirahoitusta sen varsin virallisesta statuksesta huolimatta. Käytännössä koko toiminta rahoitetaan entisen Raha-automaattiyhdistyksen, nykyisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoituksella. Tämän rahoituksen tulevaisuus on kuitenkin jossain määrin epävarma niin kauan kuin lopullista päätöstä Veikkauksen asemasta ja veikkausvoittovaroista saatavien avustusten käytöstä ei ole tehty.

Raimo Aukeala (vas.), Hannu Levänen, Pekka Visuri, Tom Asplund, Esko Hakulinen ja Heikki Pietilä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Raimo Aukeala (vas.), Hannu Levänen, Pekka Visuri, Tom Asplund, Esko Hakulinen ja Heikki Pietilä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

- Onneksemme emme ole näissä asioissa kuitenkaan yksin. Valtiokonttori merkittävänä toimijana vastaa osittain hoitoon ohjaamisesta sekä vammoista suoraan aiheutuneiden korvausten kustannuksista, jossa työssä he ovat viime aikoina onnistuneet kiitettävästi. Lisäksi kaikilla tarvitsijoilla on käytössään suora linja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin psykiatrisen poliklinikan päivystävään puhelimeen. Mikäli siellä nähdään tarve jatkotoimenpiteille, se voidaan käynnistää ilman erillisiä lähetteitä ja Valtiokonttori korvaa automaattisesti ensimmäisen vuoden kustannukset. Olemme myös tehneet kuntoutukseen liittyviä sopimuksia eri kuntoutuslaitosten sekä muiden kriisinhallintaveteraanien tukeen osallistuvien laitosten kanssa, Koskela tiivisti.

 

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta