Puolustusministeri Antti Kaikkonen Libanonissa. ( Kuva: Puolustusministeriö )Puolustusministeri Antti Kaikkonen Libanonissa. ( Kuva: Puolustusministeriö )

Lokakuussa Libanonin UNIFIL-operaatioon tarkastuskäynnin tehnyt ja paikan päällä luonnollisesti myös suomalaisia rauhanturvaajia tavannut puolustusministeri Antti Kaikkonen paljasti Rauhanturvaaja-lehdelle, että neuvottelut Suomen mahdollisesta jatkosta operaatiossa ovat käynnissä. Ministeri sanoi suoraan, että tarve ei ole hävinnyt mihinkään.

- Talven aikana asiaa linjataan, kuten kriisinhallintatoimintaa muutenkin. Kysyntää ja tarvetta olisi toki myös muualle, esimerkiksi Afrikkaan. Meiltä on kyselty myös Malista, mutta poliittinen harkinta on vielä tekemättä. Hallitusohjelma linjaa, että Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Se tarkoittaa sekä sotilaallista- että siviilikriisinhallintaa, Kaikkonen painotti

- Libanonissa oli hieno nähdä paikan päällä käytännössä se, minkä jo tiesinkin, eli miten suomalaiset osaavat hommansa ja miten meitä arvostetaan sekä muiden maiden rauhanturvaajien keskuudessa että myös paikallisväestön keskuudessa. Suomen panos siellä on ollut jo 40 vuotta arvokasta ja sitä varmasti tarvitaan jatkossakin. Suomi on haluttu kumppani, ministeri jatkoi.

Puolustusministeri tarjosi Rauhanturvaajalle uutisen

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiittää Suomen Rauhanturvaajaliittoa arvokkaasta työstä muun muassa vertaistuen tarjoajana. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiittää Suomen Rauhanturvaajaliittoa arvokkaasta työstä muun muassa vertaistuen tarjoajana. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Puolustusministeri Antti Kaikkonen avasi Rauhanturvaaja-lehden kanssa sovitun haastattelun yllätyksellä. Heti tervehdyksen jälkeen ministeri nimittäin paljasti tehneensä haastattelupäivän aamuna päätöksen, jonka mukaan sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palveleville reserviläisille ryhdytään 1.1.2020 lukien maksamaan kouluttautumisrahaa kansainvälisen osaamisen edistämiseksi.

Kouluttautumisrahan määrä on 50 prosenttia sotilaallisen kriha-palveluksen alkaessa määrätystä peruspalkkauksesta ja se maksetaan ensimmäisen kriha-palkanmaksun yhteydessä. Kouluttautumisraha maksetaan jo nyt palkatulle henkilökunnalle ja nyt myös reserviläiset pääsevät saman korvauksen piiriin.

- Sotilaalliset kriha-tehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi ja sen seurauksena koulutukseen käytettävä aika on pidentynyt. Tehtävästä riippuen keskimääräinen koulutusaika on neljästä kuuteen viikkoa. Kouluttautumisrahan toivotaan kannustavan reserviläisiä hakeutumaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin entistä aktiivisemmin. Samalla on tarkoitus korvata nykyistä enemmän reserviläisille koulutusajalta mahdollisesti syntyviä ansionmenetyksiä ja lisätä taloudellista kannustavuutta lähteä sotilaallisiin kriha-tehtäviin, Kaikkonen tiivisti.

Reserviläisten kouluttautumisrahan kustannus tulee olemaan lähes miljoona euroa vuodessa. Kustannusvaikutus katetaan nykyisistä sotilaallisen kriisinhallinhallinnan määrärahoista.

- Puolustushallinnon näkökulmasta rauhanturvaamisosallistumisen tulee tukea myös Suomen oman puolustuskyvyn kehittymistä. Tätä ajatellen eli kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetetaan parlamentaarinen komitea ja tavoitteena on laatia yli hallituskausien ulottuva kriisinhallinnan tavoitelinjaus. Nyt ruvetaan laajemmin ja pidemmällä aikavälillä paneutumaan Suomen tavoitteisiin ja toimintaan. Ihan kahden vuoden tähtäin ei vielä riitä, ministeri painotti.

- Suomalaisen rauhanturvaamisen perusta ja toimintatavat ovat kunnossa eli mitään vallankumouksia ei tarvita. Kehittämismahdollisuuksia kuitenkin aina on ja tietysti pitää ajatella myös painopistevalintoja eli missä ollaan ja millä vahvuudella. Isoja pataljoonia ei ole ihan tällä hetkellä näkyvissä, mutta kun puhutaan pidemmästä tulevaisuudesta, ei niitäkään voi sulkea kokonaan pois. Viime vuosina painopiste on kuitenkin ollut pienemmissä joukoissa, mikä on ollut niin resurssi- kuin rekrytointikysymyskin, selvitti Kaikkonen.

Kriisinhallintaoperaatioista saatavan kokemuksen ja osaamisen puolustusministeri Kaikkonen sanoi ilmiselvästi hyödyntävän kotimaan puolustusta.

- Moderni kriisinhallinta ja kotimaan puolustus ovat yhä lähempänä toisiaan ja myös synergiahyödyt ovat kasvaneet eli me opimme operaatioissa eri toimijoiden kautta. Verkostoituminen ja yhteistyö ovat asioita, joita ei voi väheksyä ja toki myös käytännön kenttäkokemus on aina arvokasta. Siellä ei ole kysymys harjoittelusta, vaan aidoista tilanteista.

Suomen Rauhanturvaajaliiton roolia rauhanturvaajia yhteen kokoavana järjestönä niin nyt kuin tulevaisuudessakin Antti Kaikkonen sanoi arvostavansa korkealle.

- Erityisen arvokkaana asiana näen vertaistuen järjestämisen. On hyvä, että operaatioissa koettua voi käydä läpi myös palveluksen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi maksuton vertaistukipuhelin on tärkeä vertaistuen yhteydenottoväline samoin kuin erilaiset liiton järjestämät tapahtumat, ministeri linjasi.

- Tukea on toki tarjolla muutenkin ja siinä muun muassa Valtiokonttorin rooli on keskeinen. Operaatioiden jälkeisestä sotilastapaturmaan tai palvelussairauteen liittyvästä tuesta vastaa juuri Valtiokonttori ja näissä tuissa sovelletaan 2017 voimaan tullutta lainsäädäntöä. Saamani tiedon mukaan valtiokonttorin tarkoitus on edelleen kehittää kriha-tehtävissä vammautuneiden kuntoutumiseen liittyviä opiskeluun tai työelämään paluuseen liittyviä toimenpiteitä, hän jatkoi.

- Yhteyttä voi ottaa myös HUS:in eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen konsultaation poliklinikkaan, jos tarvitaan tukea psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Kyseessä kriisinhallintahenkilöstölle suunnattu matalan kynnyksen palvelu ja käynnit ovat luottamuksellisia. Tukitoiminnan kehittämistarpeita on kuitenkin syytä selvittää vastakin ja arvioida, miten hyvin kaikki toimii. Rauhanturvaajien itse esiin nostamilla asioilla on tässä työssä tärkeä rooli, painotti Kaikkonen.

Antti Kaikkonen tietää Suomen Rauhanturvaajaliiton kehittävän vertaistukitoimintaa resurssiensa puitteissa tärkeimpänä tukijanaan STEA. Hän kuitenkin muistuttaa, että tukea tulee muualtakin, esimerkiksi puolustusvoimilta ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä.

- Rauhanturvaajaliiton toiminnalla on laaja yhteiskunnan tuki, mutta rahoitus on kuitenkin vuosittainen pohtimisen aihe. Itse näkisin, että yhteiskunta tulee tukemaan toimintaa jatkossakin, näin uskon ja olen myös sanonut, että näin täytyy olla. Parhaillaan on valmistelussa sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelma ja varmasti liiton toiminnan edelleen kehittämisen turvaamista pohditaan myös siinä yhteydessä, puolustusministeri sanoi.

Kaikista puolustushaaroista pystytään pitämään huolta

Antti Kaikkosen mukaan Suomen puolustuksesta huolehditaan asiaankuuluvalla tavalla ja tasapuolisesti kaikki puolustushaat huomioon ottaen. Hän painottaa, että myös maavoimien kehittämistä jatketaan, vaikka lähitulevaisuuden isot hankkeet kohdistuvatkin ilma- ja merivoimiin.

- Sekä laiva- että hävittäjähankintojen rahoitus hoidetaan erillisrahoituksella eli ne eivät syö maavoimien rahoitusta, ministeri painotti.

Kaikkosen mukaan Hornet-hävittäjien korvaamiseen tähtäävä HX-hanke etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti samoin kuin merivoimien korvettihanke.

- Tammi-helmikuussa otetaan Suomeen käytännön testaukseen viisi eri hävittäjävaihtoehtoa ja katsotaan, että valmistajat pitävät, minkä lupaavat. Lopullinen tarjouspyyntö lähetetään vuoden 2020 syksyllä ja hallitus tekee valinnan Hornettien korvaajista vuonna 2021.

- Toisesta isosta hankkeesta ei neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin rakentamisesta merivoimille saatiin lopultakin neuvoteltua syksyllä ratkaisu ja neljä uutta alusta korvaa seitsemän vanhaa. Olen tyytyväinen siihen ratkaisuun, että ne rakennetaan Suomessa. Se on varsinkin huoltovarmuuden kannalta tärkeä asia, mutta tuo samalla myös työpaikkoja ja osaamista maahan.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtii puolestaan parlamentaarinen komitea, joka aloittaa työnsä vuoden 2020 alussa.

- En ne, että meillä on tarvetta millekään vallankumoukselle. Perusta on kunnossa ja me tarvitsemme yleisen asevelvollisuuden jatkossakin. Pääsääntönä on se, että nuoret miehet sen suorittavat, ellei siihen ole terveydellisiä esteitä. Itse olen esittänyt pohdittavaksi, että myös naisille esitettäisiin jonkinlaista kansalaispalvelusmallia, joka voisi olla vaikka vähän kevyempikin, parin kolmen kuukauden mittainen. Tärkeintä olisi selvittää, onko löydettävissä isänmaata hyödyttäviä tehtäviä, joista olisi hyötyä myös naisille itselleen.

- Muutenkin asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen täytyy elää ajassa. Pidän tärkeänä, että mahdollisimman moni nuori mies ja miksei -nainenkin voisi varusmiespalveluksen suorittaa. Näen sillä yhteyttä myös maanpuolustushenkeen ja -tahtoon, Kaikkonen linjasi.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Suomella alkaa olla tällä hetkellä jo riittävä määrä puolustukseen liittyvää yhteistyötä. Suomi on monessa mukana, eikä tarvetta yhteistyöpiirin laajentamiseen ole näkyvissä.

- Jatkossa on pohdittava, miten perustaa voi syventää ja kehittää ja mihin suuntaan. Siihen kannattaa laittaa fokusta enemmän kuin uusien yhteistyökuvioiden etsimiseen. Resursseillakin on toki rajansa eli kuinka monessa voidaan olla ylipäänsä mukana. Nyt ollaan kieltämättä jo aika lähellä rajoja, ministeri ilmoitti.

Tällä hetkellä Suomil toimii yhteistyössä niin Naton, EU:n kuin muiden pohjoismaidenkin kanssa.

- Oma Nato-kantani on ihan hallitusohjelman mukainen, reservin kapteeni Antti Kaikkonen päätti.

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta