Rauhanturvaaja

Arkisto

veteraani

Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto on taustaltaan siviilipalvelusmies eli sivari. Hän sanoo olevansa edelleen erittäin kiitollinen siitä kokemuksesta, jonka sai sivariaikanaan Tampereen keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolla. Kansanedustajana Haavisto istuu muun muassa eduskunnan puolustusvaliokunnassa ja kokee tehtävänsä paitsi tärkeäksi myös mielenkiintoiseksi.

Muista sivareista Pekka Haaviston erottaa se, että puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala myönsi hänelle Sotilasansiomitalin. ”Saatan olla valtakunnan ainoa sivari, jolle mitali on myönnetty. Se tuli duunista kriisialueilla YK:n puitteissa”.

Pekka Haavistosta tuli rauhan lähettiläs

Martti Ahtisaarella on kiistaton asema nykypäivän tunnetuimpana suomalaisena rauhantekijänä, mutta omat vahvat ansionsa on myös kansanedustaja Pekka Haavistolla. Haavistolla sanotaan olevan Afrikan kriisialueilla jopa paremmat kontaktit kuin esimerkiksi YK:n organisaatiolla. Rauhanturvaajan toimittajan työpaikallaan eduskuntatalossa vastaanottava Haavisto myöntää, että väitteessä on myös todenperää. – Olen kieltämättä saanut luotua Sudanin, Somalian ja Tshadin kaltaisiin maihin erittäin toimivan suhdeverkoston, joka on ollut helppo yhdistää verkostoihin YK:n, EU:n ja Yhdysvaltain kanssa hän sanoo vaatimattomaan tyyliinsä.

Rauhan freelancer

Pekka Haavisto, 51, kutsuu itseään ”rauhan freelanceriksi”. Viime vuoden alusta Haavistolla on toki ollut näkyvämpikin rooli, kun ulkoministeri Alexander Stubb pyysi häntä erikoisedustajakseen niin sanotun Afrikan sarven alueelle.  Vuosina 1995–99 ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä toimineesta Haavistosta tuli kansainvälisen tason rauhantoimija käytännössä vuonna 1999, kun hän huomasi oman poliittisen uransa olevan katkolla. – Rupesin siinä vaiheessa katselemaan ympärilleni ja ajattelin vakavissani jopa palata toimittajaksi. Siinä vaiheessa sain puhelinsoiton YK:n ympäristöohjelman UNEP:in johtajalta Klaus Toepferilta. Hän halusi kokoon porukan, jolla on samaan aikaan sekä poliittista kokemusta että Balkan-tietoutta. – Minun tehtäväkseni tuli koota 60-henkinen tiedemiesjoukko tutkimaan sodan ympäristövaikutuksia Balkanille. Oma roolini oli lähinnä se, että saan orkesterin soittamaan samaan tahtiin eli poliittisen puolen kasaaminen. Tehtävä ei ollut helppo, sillä epäluuloja oli paljon.

Viini korvasi veden

Pekka Haavisto sanoo saaneensa Balkanilla todellisen käytännön pikakurssin myös siihen, miten kansainvälinen rauhanturvaorganisaatio toimii. – Olin paljon tekemisissä suomalaistenkin kanssa, mutta lähimmät yhteistyökumppanit olivat kuitenkin italialaisia ja saksalaisia. Asuin italialaisten parakissa. Kylmät suihkut korvasi se, että aterioilla oli tarjolla viiniä. – Kuljimme kentällä turvallisuussyistä pääasiassa rauhanturvaajien kanssa. Tutkijoita oli kieltämättä välillä vaikea pitää aisoissa, mutta loppujen lopuksi kaikki meni kuitenkin hyvin. Balkan vei Haaviston ajasta lopulta kaksi vuotta, sen jälkeen tulivat YK:n puitteissa muun muassa Afganistan, Palestiina ja Irak. Vuosina 2005–07 hän teki töitä EU:lle Sudanissa. – Tulin Sudaniin tekemään ympäristöselvitystä, mutta käytännössä seurasin myös rauhanneuvotteluprosessin etenemistä.

Toinen jalka jäi

Eduskuntaan Pekka Haavisto palasi vuonna 2007 vihreiden listalta, mutta kuten mies itse asian ilmaisee ”jäi toinen jalka edelleen rauhanprojekteihin”. – Heti ensimmäisenä kansanedustajakesänä YK:sta soitettiin ja kysyttiin, voisinko vielä tulla Darfuriin. Senkin jälkeen olen koko ajan tehnyt pieniä keikkoja. Afrikassa toteutettavia rauhanturvaoperaatioita Haavisto kuvaa yleisesti vaikeiksi. – Olen huomannut, että rauhanturvaoperaatio tekee enemmän rauhantyötä kuin kansainväliset rauhanneuvottelut. Rauhanturvaajat nimittäin myös rakentavat ja ruokkivat. Niihin nähden kansainvälinen yhteisö on monesti jälkijunassa, mitä tulee keskusteluyhteyden saamiseen paikallisen väestön kanssa. – Ikävä sanoa, mutta esimerkiksi Somalian tilannetta yritetään ratkaista kauko-ohjauksella.

Myrkyt meressä ongelma

Haaviston mukaan on tärkeä tietää, mikä jalka edellä rauhaa lähdetään turvaamaan. – Kunhan mennään oikealla asialla eteenpäin, voidaan päästä kontaktiin kaikkien osapuolen kanssa ja saada sitä kautta hyväksyntä. Esimerkiksi miinanraivaus on yksi kaikkia koskeva toimenpide. Ja esimerkiksi Somaliassa kansainvälinen yhteisö voisi lähteä liikkeelle mereen dumpattujen myrkkyjen ympäristövaikutuksen eliminoimisella. Se on siellä todellinen ongelma. Pekka Haavisto kertoo keskustelleensa Somaliassa eri ryhmittymien kanssa useaan otteeseen mahdollisuudesta aloittaa laajempi kansainvälinen rauhanturvaoperaatio maassa. Tärkeintä olisi osoittaa kaikille, että rauhanturvaajat toimivat puolueettomasti. – Minusta olisi mielettömän suuri vahvuus, jos siellä olisi myös eurooppalaisia.

Suomalaiset mukaan?

Haavisto ei sulje pois sellaistakaan mahdollisuutta, että Somalia voisi olla jossain vaiheessa sopiva paikka myös suomalaiselle rauhanturvaosaamiselle. – Olin Darfurin operaation vahvistamisvaiheessa sitä mieltä, että Suomenkin olisi pitänyt tarjota sinne joukkoja. En ole ollenkaan varma siitä, että Sudan olisi lähtenyt vastustamaan Suomen tuloa mukaan operaatioon.

Kriisinhallintaveteraanikortti etuudet

Rauhanturvaaja

Arkisto

RT 517

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Pohjoismaisen veteraanijärjestön vetovastuu Suomelle
  • Bemarilla Kyprokselta Suomeen
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2017 ilmestyy 22.12 
( Aineisto viimeistään 24.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa