Rauhanturvaaja 6/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Libanonissa. ( Kuva: Puolustusministeriö )Puolustusministeri Antti Kaikkonen Libanonissa. ( Kuva: Puolustusministeriö )

Lokakuussa Libanonin UNIFIL-operaatioon tarkastuskäynnin tehnyt ja paikan päällä luonnollisesti myös suomalaisia rauhanturvaajia tavannut puolustusministeri Antti Kaikkonen paljasti Rauhanturvaaja-lehdelle, että neuvottelut Suomen mahdollisesta jatkosta operaatiossa ovat käynnissä. Ministeri sanoi suoraan, että tarve ei ole hävinnyt mihinkään.

- Talven aikana asiaa linjataan, kuten kriisinhallintatoimintaa muutenkin. Kysyntää ja tarvetta olisi toki myös muualle, esimerkiksi Afrikkaan. Meiltä on kyselty myös Malista, mutta poliittinen harkinta on vielä tekemättä. Hallitusohjelma linjaa, että Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Se tarkoittaa sekä sotilaallista- että siviilikriisinhallintaa, Kaikkonen painotti

- Libanonissa oli hieno nähdä paikan päällä käytännössä se, minkä jo tiesinkin, eli miten suomalaiset osaavat hommansa ja miten meitä arvostetaan sekä muiden maiden rauhanturvaajien keskuudessa että myös paikallisväestön keskuudessa. Suomen panos siellä on ollut jo 40 vuotta arvokasta ja sitä varmasti tarvitaan jatkossakin. Suomi on haluttu kumppani, ministeri jatkoi.

Puolustusministeri tarjosi Rauhanturvaajalle uutisen

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiittää Suomen Rauhanturvaajaliittoa arvokkaasta työstä muun muassa vertaistuen tarjoajana. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiittää Suomen Rauhanturvaajaliittoa arvokkaasta työstä muun muassa vertaistuen tarjoajana. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Puolustusministeri Antti Kaikkonen avasi Rauhanturvaaja-lehden kanssa sovitun haastattelun yllätyksellä. Heti tervehdyksen jälkeen ministeri nimittäin paljasti tehneensä haastattelupäivän aamuna päätöksen, jonka mukaan sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palveleville reserviläisille ryhdytään 1.1.2020 lukien maksamaan kouluttautumisrahaa kansainvälisen osaamisen edistämiseksi.

Kouluttautumisrahan määrä on 50 prosenttia sotilaallisen kriha-palveluksen alkaessa määrätystä peruspalkkauksesta ja se maksetaan ensimmäisen kriha-palkanmaksun yhteydessä. Kouluttautumisraha maksetaan jo nyt palkatulle henkilökunnalle ja nyt myös reserviläiset pääsevät saman korvauksen piiriin.

- Sotilaalliset kriha-tehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi ja sen seurauksena koulutukseen käytettävä aika on pidentynyt. Tehtävästä riippuen keskimääräinen koulutusaika on neljästä kuuteen viikkoa. Kouluttautumisrahan toivotaan kannustavan reserviläisiä hakeutumaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin entistä aktiivisemmin. Samalla on tarkoitus korvata nykyistä enemmän reserviläisille koulutusajalta mahdollisesti syntyviä ansionmenetyksiä ja lisätä taloudellista kannustavuutta lähteä sotilaallisiin kriha-tehtäviin, Kaikkonen tiivisti.

Reserviläisten kouluttautumisrahan kustannus tulee olemaan lähes miljoona euroa vuodessa. Kustannusvaikutus katetaan nykyisistä sotilaallisen kriisinhallinhallinnan määrärahoista.

- Puolustushallinnon näkökulmasta rauhanturvaamisosallistumisen tulee tukea myös Suomen oman puolustuskyvyn kehittymistä. Tätä ajatellen eli kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetetaan parlamentaarinen komitea ja tavoitteena on laatia yli hallituskausien ulottuva kriisinhallinnan tavoitelinjaus. Nyt ruvetaan laajemmin ja pidemmällä aikavälillä paneutumaan Suomen tavoitteisiin ja toimintaan. Ihan kahden vuoden tähtäin ei vielä riitä, ministeri painotti.

- Suomalaisen rauhanturvaamisen perusta ja toimintatavat ovat kunnossa eli mitään vallankumouksia ei tarvita. Kehittämismahdollisuuksia kuitenkin aina on ja tietysti pitää ajatella myös painopistevalintoja eli missä ollaan ja millä vahvuudella. Isoja pataljoonia ei ole ihan tällä hetkellä näkyvissä, mutta kun puhutaan pidemmästä tulevaisuudesta, ei niitäkään voi sulkea kokonaan pois. Viime vuosina painopiste on kuitenkin ollut pienemmissä joukoissa, mikä on ollut niin resurssi- kuin rekrytointikysymyskin, selvitti Kaikkonen.

Kriisinhallintaoperaatioista saatavan kokemuksen ja osaamisen puolustusministeri Kaikkonen sanoi ilmiselvästi hyödyntävän kotimaan puolustusta.

- Moderni kriisinhallinta ja kotimaan puolustus ovat yhä lähempänä toisiaan ja myös synergiahyödyt ovat kasvaneet eli me opimme operaatioissa eri toimijoiden kautta. Verkostoituminen ja yhteistyö ovat asioita, joita ei voi väheksyä ja toki myös käytännön kenttäkokemus on aina arvokasta. Siellä ei ole kysymys harjoittelusta, vaan aidoista tilanteista.

Suomen Rauhanturvaajaliiton roolia rauhanturvaajia yhteen kokoavana järjestönä niin nyt kuin tulevaisuudessakin Antti Kaikkonen sanoi arvostavansa korkealle.

- Erityisen arvokkaana asiana näen vertaistuen järjestämisen. On hyvä, että operaatioissa koettua voi käydä läpi myös palveluksen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi maksuton vertaistukipuhelin on tärkeä vertaistuen yhteydenottoväline samoin kuin erilaiset liiton järjestämät tapahtumat, ministeri linjasi.

- Tukea on toki tarjolla muutenkin ja siinä muun muassa Valtiokonttorin rooli on keskeinen. Operaatioiden jälkeisestä sotilastapaturmaan tai palvelussairauteen liittyvästä tuesta vastaa juuri Valtiokonttori ja näissä tuissa sovelletaan 2017 voimaan tullutta lainsäädäntöä. Saamani tiedon mukaan valtiokonttorin tarkoitus on edelleen kehittää kriha-tehtävissä vammautuneiden kuntoutumiseen liittyviä opiskeluun tai työelämään paluuseen liittyviä toimenpiteitä, hän jatkoi.

- Yhteyttä voi ottaa myös HUS:in eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen konsultaation poliklinikkaan, jos tarvitaan tukea psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Kyseessä kriisinhallintahenkilöstölle suunnattu matalan kynnyksen palvelu ja käynnit ovat luottamuksellisia. Tukitoiminnan kehittämistarpeita on kuitenkin syytä selvittää vastakin ja arvioida, miten hyvin kaikki toimii. Rauhanturvaajien itse esiin nostamilla asioilla on tässä työssä tärkeä rooli, painotti Kaikkonen.

Antti Kaikkonen tietää Suomen Rauhanturvaajaliiton kehittävän vertaistukitoimintaa resurssiensa puitteissa tärkeimpänä tukijanaan STEA. Hän kuitenkin muistuttaa, että tukea tulee muualtakin, esimerkiksi puolustusvoimilta ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä.

- Rauhanturvaajaliiton toiminnalla on laaja yhteiskunnan tuki, mutta rahoitus on kuitenkin vuosittainen pohtimisen aihe. Itse näkisin, että yhteiskunta tulee tukemaan toimintaa jatkossakin, näin uskon ja olen myös sanonut, että näin täytyy olla. Parhaillaan on valmistelussa sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelma ja varmasti liiton toiminnan edelleen kehittämisen turvaamista pohditaan myös siinä yhteydessä, puolustusministeri sanoi.

Kaikista puolustushaaroista pystytään pitämään huolta

Antti Kaikkosen mukaan Suomen puolustuksesta huolehditaan asiaankuuluvalla tavalla ja tasapuolisesti kaikki puolustushaat huomioon ottaen. Hän painottaa, että myös maavoimien kehittämistä jatketaan, vaikka lähitulevaisuuden isot hankkeet kohdistuvatkin ilma- ja merivoimiin.

- Sekä laiva- että hävittäjähankintojen rahoitus hoidetaan erillisrahoituksella eli ne eivät syö maavoimien rahoitusta, ministeri painotti.

Kaikkosen mukaan Hornet-hävittäjien korvaamiseen tähtäävä HX-hanke etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti samoin kuin merivoimien korvettihanke.

- Tammi-helmikuussa otetaan Suomeen käytännön testaukseen viisi eri hävittäjävaihtoehtoa ja katsotaan, että valmistajat pitävät, minkä lupaavat. Lopullinen tarjouspyyntö lähetetään vuoden 2020 syksyllä ja hallitus tekee valinnan Hornettien korvaajista vuonna 2021.

- Toisesta isosta hankkeesta ei neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin rakentamisesta merivoimille saatiin lopultakin neuvoteltua syksyllä ratkaisu ja neljä uutta alusta korvaa seitsemän vanhaa. Olen tyytyväinen siihen ratkaisuun, että ne rakennetaan Suomessa. Se on varsinkin huoltovarmuuden kannalta tärkeä asia, mutta tuo samalla myös työpaikkoja ja osaamista maahan.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtii puolestaan parlamentaarinen komitea, joka aloittaa työnsä vuoden 2020 alussa.

- En ne, että meillä on tarvetta millekään vallankumoukselle. Perusta on kunnossa ja me tarvitsemme yleisen asevelvollisuuden jatkossakin. Pääsääntönä on se, että nuoret miehet sen suorittavat, ellei siihen ole terveydellisiä esteitä. Itse olen esittänyt pohdittavaksi, että myös naisille esitettäisiin jonkinlaista kansalaispalvelusmallia, joka voisi olla vaikka vähän kevyempikin, parin kolmen kuukauden mittainen. Tärkeintä olisi selvittää, onko löydettävissä isänmaata hyödyttäviä tehtäviä, joista olisi hyötyä myös naisille itselleen.

- Muutenkin asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen täytyy elää ajassa. Pidän tärkeänä, että mahdollisimman moni nuori mies ja miksei -nainenkin voisi varusmiespalveluksen suorittaa. Näen sillä yhteyttä myös maanpuolustushenkeen ja -tahtoon, Kaikkonen linjasi.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Suomella alkaa olla tällä hetkellä jo riittävä määrä puolustukseen liittyvää yhteistyötä. Suomi on monessa mukana, eikä tarvetta yhteistyöpiirin laajentamiseen ole näkyvissä.

- Jatkossa on pohdittava, miten perustaa voi syventää ja kehittää ja mihin suuntaan. Siihen kannattaa laittaa fokusta enemmän kuin uusien yhteistyökuvioiden etsimiseen. Resursseillakin on toki rajansa eli kuinka monessa voidaan olla ylipäänsä mukana. Nyt ollaan kieltämättä jo aika lähellä rajoja, ministeri ilmoitti.

Tällä hetkellä Suomil toimii yhteistyössä niin Naton, EU:n kuin muiden pohjoismaidenkin kanssa.

- Oma Nato-kantani on ihan hallitusohjelman mukainen, reservin kapteeni Antti Kaikkonen päätti.

 

 

Rauhanturvaaja-lehden 40-vuotista taivalta juhlittiin marraskuun alussa Helsingissä, Ravintola Lasipalatsin tiloissa arvovaltaisen vierasjoukon läsnäollessa. Tilaisuutta kunnioittivat muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen, rauhanturvataustaiset kansanedustajat Petri Huru ja Juha Mäenpää, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Korkiamäki, kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä korkean tason edustajat niin puolustus- kuin ulkoministeriöstä. Mukana oli runsaasti myös maanpuolustusjärjestöjen ja Rauhanturvaajaliiton muiden läheisten yhteistyökumppanien väkeä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö vaihtaa tervetuliaismaljan alkoholittomaan versioon. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Kenttäpiispa Pekka Särkiö vaihtaa tervetuliaismaljan alkoholittomaan versioon. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

Tervehdyksensä juhlaan lähetti myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka pahoitteli Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskelan välittämässä viestissään, ettei päässyt itse paikan päälle. Niinistölle luovutettiin kesällä liiton tuoreimmat historiakirjat, joiden kautta presidentti pääsee tutustumaan syvällisemmin myös lehden toimintaan.

Puheenjohtaja Koskela painotti tervehdyssanoissaan juhlivan lehden merkitystä Rauhanturvaajaliiton tunnettuuden lisääjänä.

- Suomen Rauhanturvaajaliittoa ei edelleenkään tunneta kovin hyvin suuren yleisön keskuudessa, eikä aina edes asiantuntijoidenkaan piirissä. Siinä meillä on vielä paljon tehtävää ja siinä meitä auttaa juhliva Rauhanturvaaja-lehti, Koskela painotti.

- Järjestölehdillä on yleisesti ottaen lukuisia tehtäviä. Ensinnäkin ne välittävät niitä tärkeiksi koettuja viestejä, joita järjestö haluaa tuoda tiedoksi sekä jäsenilleen että sidosryhmilleen tai niille tahoille, joiden halutaan tukevan järjestön päämääriä. Toisekseen järjestölehti toteuttaa järjestön tai sen jäsenistön toiminnan esittelyä informatiivisesti. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on perinteen ylläpito ja vaaliminen sekä sen siirtäminen vanhemmilta jäseniltä nuoremmille jäsenille. Samalla kun näihin vaatimuksiin pyritään vastaamaan, tulisi lehden olla myös asiapitoinen, ajassa elävä, kiinnostava ja lukemaan houkuttava, jatkoi puheenjohtaja.

Heimo Purhonen (vas.), Vesa Yrjölä, Pertti Laatikainen, Heikki Holma ja Lea Yrjölä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Heimo Purhonen (vas.), Vesa Yrjölä, Pertti Laatikainen, Heikki Holma ja Lea Yrjölä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

- Kaikkea tätä mielestäni on Rauhanturvaaja-lehti. Lehti esittelee rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa sekä nykypäivää, huomioi jutuissaan kriisinhallintaveteraanit aina YK-operaatiosta Siinailta vuodesta 1956 tähän päivään ja uusimpiin NATON sekä Euroopan unionin operaatioihin asti. Jäsenyhdistykset voivat käyttää lehteä oman toimintansa esittelyyn ja eri tapahtumista kertomiseen. Asiantuntevat kolumnistit kirjoittavat ajankohtaisia artikkeleita lehteen, joita tukevat mielenkiintoiset haastattelut eri tahojen osalta. Hyvänä esimerkkinä on viimeisimmässä lehdessä ollut artikkeli hybridivaikuttamisesta kriisinhallintaoperaatioissa, painotti Koskela.

Mauri Koskela muistutti puheessaan myös siitä, mikä on liiton tärkein tehtävä.

- Suomen Rauhanturvaajaliiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on vertaistuki, jolla pyritään lieventämään operaatioista paluun jälkeisiä haasteita, pyritään tukemaan niin kriisinhallintaveteraaneja kuin heidän läheisiäänkin asettautumisessa takaisin yhteiskuntaan sen täysimääräisinä jäseninä ja auttamaan vammautuneita veteraaneja heidän kuntouttamisessaan sekä virkistäytymisessään.

- Haasteena on ollut se, että tälle toiminnalle ei ole ollut budjettirahoitusta sen varsin virallisesta statuksesta huolimatta. Käytännössä koko toiminta rahoitetaan entisen Raha-automaattiyhdistyksen, nykyisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoituksella. Tämän rahoituksen tulevaisuus on kuitenkin jossain määrin epävarma niin kauan kuin lopullista päätöstä Veikkauksen asemasta ja veikkausvoittovaroista saatavien avustusten käytöstä ei ole tehty.

Raimo Aukeala (vas.), Hannu Levänen, Pekka Visuri, Tom Asplund, Esko Hakulinen ja Heikki Pietilä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Raimo Aukeala (vas.), Hannu Levänen, Pekka Visuri, Tom Asplund, Esko Hakulinen ja Heikki Pietilä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )

- Onneksemme emme ole näissä asioissa kuitenkaan yksin. Valtiokonttori merkittävänä toimijana vastaa osittain hoitoon ohjaamisesta sekä vammoista suoraan aiheutuneiden korvausten kustannuksista, jossa työssä he ovat viime aikoina onnistuneet kiitettävästi. Lisäksi kaikilla tarvitsijoilla on käytössään suora linja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin psykiatrisen poliklinikan päivystävään puhelimeen. Mikäli siellä nähdään tarve jatkotoimenpiteille, se voidaan käynnistää ilman erillisiä lähetteitä ja Valtiokonttori korvaa automaattisesti ensimmäisen vuoden kustannukset. Olemme myös tehneet kuntoutukseen liittyviä sopimuksia eri kuntoutuslaitosten sekä muiden kriisinhallintaveteraanien tukeen osallistuvien laitosten kanssa, Koskela tiivisti.

 

 

Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.

Siilinjärvellä marraskuussa pidetyssä Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa kävi selväksi se, että Suomessa on varsin hyvin varauduttu erilaisiin uhkakuviin yhteiskunnan kokonaisturvallisuus -konseptia rakentaen. Yleinen maanpuolustustahto on edelleen vahva, mutta nähtäväksi jää, muuttuvatko erityisesti nuorison mielipiteet maanpuolustuksen tarpeellisuudesta ja keinoista.

Turvallisuuspoliittisen seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen Rauhaturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela ja koordinaattorina Tuomas Oinonen.

Seminaarissa todettiin, että Suomi voi ja sen pitää vastata turvallisuushaasteisiin koti- ja ulkomailla. Aikaisempaan verrattuna tilannetta osaltaan parantavat uudet tiedustelulait. Toisaalta monissa niin valtakunnalliseen turvallisuuteen kuin henkilökohtaiseen tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa suomalaiset ovat edelleen melko sinisilmäisiä.

Yleinen asevelvollisuus ja uskottavat puolustusvoimat antavat Suomen turvallisuudelle hyvän perustan. Myös kumppanuudet sekä kyky kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen on yhä tärkeämpää.

Kansainväliset kriisinhallintatehtävät tukevat osaltaan Suomen ulkopoliittista toimintaa ja antavat toimintaan osallistuvalle henkilöstölle ja koko puolustusvoimille arvokasta kokemusta toiminnasta tavallisesta poikkeavissa oloissa.

MPK:ssa ja muissa maanpuolustusjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten toimijoiden merkitys yleisen turvallisuuden kannalta on myös huomattava. Sotilaallisten valmiuksien lisäksi koulutetaan vuosittain laajalle joukolle myös arjen turvallisuuteen liittyviä taitoja.

Valmiutta kohotetaan aiempaa ripeämmin

Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas tiivisti, että Pohjolan alueella sotilaallinen intensiteetti on viime vuosina kasvanut, ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on alentunut.

- Maavoimiemme tehtävät ovat sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten tukeminen, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliset kriisinhallintatehtävät. Materiaalitilanteemme on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä, Myllykangas kertoi.

Yksi maavoimiemme uudistuksista, jotka vastaavat nopeiden tilannemuutosten vaatimuksiin, ovat palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuvat valmiusyksiköt, joita on perustettu vuodesta 2017 lähtien kaikkiin maavoimien joukkoyksiköihin, paitsi Utin jääkärirykmenttiin.

Runsaan sadan henkilön yksiköt saavat monipuolisen koulutuksen ja muun muassa tutustuvat useaan eri aselajiin. Varusmiesten palvelusaika valmiusyksiköissä on 347 vuorokautta. Koulutus on eduksi muun muassa hakeuduttaessa maavoimien kriisinhallintatehtäviin. Valmiusyksiköiden varusmiehet ovat antaneet hyvää palautetta saamastaan koulutuksesta.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää sotilaallisiin maanpuolustuksen taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin sekä tavanomaisiin virka-aputehtäviin.

Puolustusvoimat myös uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla, jolla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä.

Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Tavoitteena on vaikuttava, mutta kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin.

Ilmaoperaatiotaito tilanteen tasalla

Teknologia kehittyy ja monimutkaistuu koko ajan ja toiminnot verkottuvat. Tämä näkyy erityisesti teknisissä aselajeissa, kuten ilmavoimissa.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen esitteli ilmavoimien toimintaa:

- Menestys ilmasodassa perustuu ilmavoiman ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä ilmaoperaatiotaitoon, joka tarkoittaa kysyä muodostaa vastustajaa nopeammin käsitys omista yli- ja alivoimatekijöistä ja hyödyntää se operaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Puolustushaarahankkeet etenevät vuorotellen

Ilmavoimien toimintakyky halutaan pitää erinomaisena jatkossakin. Hornet-hävittäjien seuraajan valinta etenee kymmenen miljardin euron Hävittäjähanke HX:ssä, jonka ohjelmajohtajana toimii Lauri Puranen.

- Tammi-helmikuun aikana hävittäjäehdokkaille järjestetään Tampereella testit, joissa koneita lennetään suomalaisissa talvioloissa. Ensi vuoden aikana eri konevalmistajat toimittavat lopulliset tarjoukset, ja valinta tehdään 2021. Tämän hankkeen tavoitteena on turvata ilmavoimien taistelukyky 2060-luvun alkuun asti, Puranen sanoi.

Puranen korosti, että uskottava ja kriisejä ennaltaehkäisevä puolustuskyky edellyttää niin ilma-, meri- kuin maavoimienkin jatkuvaa kehittämistä. Pari vuotta aiemmin oli painotus maavoimissa, nyt ilma- ja merivoimissa ja sen jälkeen on taas maavoimien vuoro.

Merivoimathan on nyt saamassa Laivue 2020 -hankkeen vauhdittamana neljä uutta, kotimaassa rakennettavaa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Alusluokan täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2028 mennessä, ja alukset ovat käytössä 2050-luvulle asti.

Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela.Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela. 

Rajavartiolaitoksella monia haasteita

Maamme rajoilla tilanne on nyt normaali, mutta rajavartiolaitoksella riittää monipuolisia töitä niin sisämaassa kuin merialueillakin. Suuret päätehtävät ovat rajaturvallisuus, meriturvallisuus ja sotilaallinen maanpuolustus. Koko viranomaisverkoston harvenemisen vuoksi rajavartijat ovat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa melkoisia monitoimijoita toimialueillaan.

- Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön akuutit haasteet ovat laiton maahantulo ulko- ja sisärajoilla, monialainen suuronnettomuus merellä, kohonnut terrorismin uhka sekä puolustusvalmiuden kehittäminen, raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Jussi Sainio kertoi.

MPK:n koulutustarjontaa lisää nuorille ja naisille

MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen kertoi yhdistyksen toimintasuunnitelmista vuoden vaihteessa tulevien lakimuutosten jälkeen.

Yhdistys ei enää anna sotilaskoulutusta, mutta sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus tehostuu. Puolustusvoimat ei kuitenkaan enää tilaa koulutusta MPK:lta. Ase- ja ampumakoulutuksen järjestäminen paranee, sillä MPK aikoo hankkia oma aseita siihen tarkoitukseen. Nuorten ja naisten koulutusta laajennetaan tutustumiskoulutukseen.

- Vuoden alusta meillä on viisi koulutuskoria eli sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, tutustumistoiminta, tiedotus ja valistus, varautuminen ja turvallisuus sekä muu toiminta, Laatikainen esitteli.

”Ulkomaiset agentit” Venäjän riesana

Toimittaja Kerstin Kronvall kertoi työstään Venäjällä ja Ukrainassa. Hänen mukaansa propagoivalla uutistarjonnalla yritetään luoda Venäjällä yhtenäisyyttä. Laajat pääteemat ovat Suuren isänmaallisen sodan voittajan historia ja se, että Venäjä on nyt Naton ”ympäröimä” ja uhkaama.

- Televisio on Venäjän tärkein media ja kanavia on paljon, mutta katsojaluvut ovat melko pienet ja ne ovat vähentyneet esimerkiksi tärkeimmillä 1- ja 2-kanavilla viime vuosina noin 20 prosenttia, Kronvall kertoi.

- Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin, sillä uutisissa on tosiasioiden lisäksi myös valheita. Ulkomaita koskevat uutiset kutienkin otetaan yleensä totena.

Venäjällä on organisaatioiden toimintaa voitu rajoittaa tai toiminta lopettaa ”ulkomaisena agenttina”, mutta vuoden 2020 alusta samaa rajoitusta voidaan soveltaa myös yksittäisiin henkilöihin, esimerkiksi toimittajiin.

Historiaa on Kronvallin mukaan haluttu myös muokata. Talvisotaa ei juuri mainita, ja Stalinin vainojen aikainen, yli 7 000 henkilön teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh Karhumäen lähistöllä kiinnostaa myös Venäjän sotahistoriallista seuraa. Se on etsinyt mahdollisia suomalaisten jatkosodan aikana teloittamia puna-armeijalaisia.

- Erityisesti Suomen lähialueella asuvat venäläiset suhtautuvat Suomeen kuitenkin nykyisin erittäin myönteisesti, Kronvall huomauttaa.

 

Teksti: Jarmo Seppälä
Kuvat: Tuomas Oinonen, Jarmo Seppälä

 

 

 

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta