Rauhanturvaaja 6/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.Paneelikeskustelussa Markku Myllykangas (vas.), Lauri Puranen ja Timo Herranen korostivat muun muassa kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle.

Siilinjärvellä marraskuussa pidetyssä Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa kävi selväksi se, että Suomessa on varsin hyvin varauduttu erilaisiin uhkakuviin yhteiskunnan kokonaisturvallisuus -konseptia rakentaen. Yleinen maanpuolustustahto on edelleen vahva, mutta nähtäväksi jää, muuttuvatko erityisesti nuorison mielipiteet maanpuolustuksen tarpeellisuudesta ja keinoista.

Turvallisuuspoliittisen seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen Rauhaturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela ja koordinaattorina Tuomas Oinonen.

Seminaarissa todettiin, että Suomi voi ja sen pitää vastata turvallisuushaasteisiin koti- ja ulkomailla. Aikaisempaan verrattuna tilannetta osaltaan parantavat uudet tiedustelulait. Toisaalta monissa niin valtakunnalliseen turvallisuuteen kuin henkilökohtaiseen tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa suomalaiset ovat edelleen melko sinisilmäisiä.

Yleinen asevelvollisuus ja uskottavat puolustusvoimat antavat Suomen turvallisuudelle hyvän perustan. Myös kumppanuudet sekä kyky kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen on yhä tärkeämpää.

Kansainväliset kriisinhallintatehtävät tukevat osaltaan Suomen ulkopoliittista toimintaa ja antavat toimintaan osallistuvalle henkilöstölle ja koko puolustusvoimille arvokasta kokemusta toiminnasta tavallisesta poikkeavissa oloissa.

MPK:ssa ja muissa maanpuolustusjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten toimijoiden merkitys yleisen turvallisuuden kannalta on myös huomattava. Sotilaallisten valmiuksien lisäksi koulutetaan vuosittain laajalle joukolle myös arjen turvallisuuteen liittyviä taitoja.

Valmiutta kohotetaan aiempaa ripeämmin

Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas tiivisti, että Pohjolan alueella sotilaallinen intensiteetti on viime vuosina kasvanut, ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on alentunut.

- Maavoimiemme tehtävät ovat sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten tukeminen, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliset kriisinhallintatehtävät. Materiaalitilanteemme on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä, Myllykangas kertoi.

Yksi maavoimiemme uudistuksista, jotka vastaavat nopeiden tilannemuutosten vaatimuksiin, ovat palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuvat valmiusyksiköt, joita on perustettu vuodesta 2017 lähtien kaikkiin maavoimien joukkoyksiköihin, paitsi Utin jääkärirykmenttiin.

Runsaan sadan henkilön yksiköt saavat monipuolisen koulutuksen ja muun muassa tutustuvat useaan eri aselajiin. Varusmiesten palvelusaika valmiusyksiköissä on 347 vuorokautta. Koulutus on eduksi muun muassa hakeuduttaessa maavoimien kriisinhallintatehtäviin. Valmiusyksiköiden varusmiehet ovat antaneet hyvää palautetta saamastaan koulutuksesta.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää sotilaallisiin maanpuolustuksen taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin sekä tavanomaisiin virka-aputehtäviin.

Puolustusvoimat myös uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla, jolla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä.

Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Tavoitteena on vaikuttava, mutta kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin.

Ilmaoperaatiotaito tilanteen tasalla

Teknologia kehittyy ja monimutkaistuu koko ajan ja toiminnot verkottuvat. Tämä näkyy erityisesti teknisissä aselajeissa, kuten ilmavoimissa.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen esitteli ilmavoimien toimintaa:

- Menestys ilmasodassa perustuu ilmavoiman ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä ilmaoperaatiotaitoon, joka tarkoittaa kysyä muodostaa vastustajaa nopeammin käsitys omista yli- ja alivoimatekijöistä ja hyödyntää se operaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Puolustushaarahankkeet etenevät vuorotellen

Ilmavoimien toimintakyky halutaan pitää erinomaisena jatkossakin. Hornet-hävittäjien seuraajan valinta etenee kymmenen miljardin euron Hävittäjähanke HX:ssä, jonka ohjelmajohtajana toimii Lauri Puranen.

- Tammi-helmikuun aikana hävittäjäehdokkaille järjestetään Tampereella testit, joissa koneita lennetään suomalaisissa talvioloissa. Ensi vuoden aikana eri konevalmistajat toimittavat lopulliset tarjoukset, ja valinta tehdään 2021. Tämän hankkeen tavoitteena on turvata ilmavoimien taistelukyky 2060-luvun alkuun asti, Puranen sanoi.

Puranen korosti, että uskottava ja kriisejä ennaltaehkäisevä puolustuskyky edellyttää niin ilma-, meri- kuin maavoimienkin jatkuvaa kehittämistä. Pari vuotta aiemmin oli painotus maavoimissa, nyt ilma- ja merivoimissa ja sen jälkeen on taas maavoimien vuoro.

Merivoimathan on nyt saamassa Laivue 2020 -hankkeen vauhdittamana neljä uutta, kotimaassa rakennettavaa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Alusluokan täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2028 mennessä, ja alukset ovat käytössä 2050-luvulle asti.

Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela.Jussi Sainio (vas.), Pertti Laatikainen ja Kerstin Kronvall keskustelivat muun muassa arvoista. Taustalla seminaarin puheenjohtaja Mauri Koskela. 

Rajavartiolaitoksella monia haasteita

Maamme rajoilla tilanne on nyt normaali, mutta rajavartiolaitoksella riittää monipuolisia töitä niin sisämaassa kuin merialueillakin. Suuret päätehtävät ovat rajaturvallisuus, meriturvallisuus ja sotilaallinen maanpuolustus. Koko viranomaisverkoston harvenemisen vuoksi rajavartijat ovat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa melkoisia monitoimijoita toimialueillaan.

- Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön akuutit haasteet ovat laiton maahantulo ulko- ja sisärajoilla, monialainen suuronnettomuus merellä, kohonnut terrorismin uhka sekä puolustusvalmiuden kehittäminen, raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Jussi Sainio kertoi.

MPK:n koulutustarjontaa lisää nuorille ja naisille

MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen kertoi yhdistyksen toimintasuunnitelmista vuoden vaihteessa tulevien lakimuutosten jälkeen.

Yhdistys ei enää anna sotilaskoulutusta, mutta sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus tehostuu. Puolustusvoimat ei kuitenkaan enää tilaa koulutusta MPK:lta. Ase- ja ampumakoulutuksen järjestäminen paranee, sillä MPK aikoo hankkia oma aseita siihen tarkoitukseen. Nuorten ja naisten koulutusta laajennetaan tutustumiskoulutukseen.

- Vuoden alusta meillä on viisi koulutuskoria eli sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, tutustumistoiminta, tiedotus ja valistus, varautuminen ja turvallisuus sekä muu toiminta, Laatikainen esitteli.

”Ulkomaiset agentit” Venäjän riesana

Toimittaja Kerstin Kronvall kertoi työstään Venäjällä ja Ukrainassa. Hänen mukaansa propagoivalla uutistarjonnalla yritetään luoda Venäjällä yhtenäisyyttä. Laajat pääteemat ovat Suuren isänmaallisen sodan voittajan historia ja se, että Venäjä on nyt Naton ”ympäröimä” ja uhkaama.

- Televisio on Venäjän tärkein media ja kanavia on paljon, mutta katsojaluvut ovat melko pienet ja ne ovat vähentyneet esimerkiksi tärkeimmillä 1- ja 2-kanavilla viime vuosina noin 20 prosenttia, Kronvall kertoi.

- Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin, sillä uutisissa on tosiasioiden lisäksi myös valheita. Ulkomaita koskevat uutiset kutienkin otetaan yleensä totena.

Venäjällä on organisaatioiden toimintaa voitu rajoittaa tai toiminta lopettaa ”ulkomaisena agenttina”, mutta vuoden 2020 alusta samaa rajoitusta voidaan soveltaa myös yksittäisiin henkilöihin, esimerkiksi toimittajiin.

Historiaa on Kronvallin mukaan haluttu myös muokata. Talvisotaa ei juuri mainita, ja Stalinin vainojen aikainen, yli 7 000 henkilön teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh Karhumäen lähistöllä kiinnostaa myös Venäjän sotahistoriallista seuraa. Se on etsinyt mahdollisia suomalaisten jatkosodan aikana teloittamia puna-armeijalaisia.

- Erityisesti Suomen lähialueella asuvat venäläiset suhtautuvat Suomeen kuitenkin nykyisin erittäin myönteisesti, Kronvall huomauttaa.

 

Teksti: Jarmo Seppälä
Kuvat: Tuomas Oinonen, Jarmo Seppälä

 

 

 

 

 

FIN NSE HEKO harjoittelu

Suomi on ollut mukana kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa vuodesta 2002 lähtien. Suomen osallistuminen Afganistanin kriisinhallintatehtäviin alkoi osana International Security Assistant Force-operaatiota (ISAF). ISAF-operaatio päättyi vuoden 2014 lopussa ja sen paikan otti Resolute Support Mission (RSM).

Resolute Support on koulutus-, neuvonanto- ja tukioperaatio, jolla pyritään tukemaan Afganistanin keskushallinnon toimintaa osana Afganistanin rauhanprosessia ja yhteiskunnan jälleenrakentamista. Toiminta keskittyy Afganistanin turvallisuusviranomaisten neuvonantotoimintaan. Suomalaisen osaston Afganistanissa (SOA) vahvuus tällä hetkellä on noin 60 sotilasta. Toiminnan painopiste on Pohjois-Afganistanissa, Mazar-e-Sharifissa. Lisäksi muutamia sotilaita työskentelee RS-operaation johtoesikunnassa Kabulissa. Pohjois-Afganistanissa suomalaiset toimivat osana Resolute Support-operaation alueellista johtoporrasta Train, Advise and Assist Command Northia (TAAC-N).

Paluu pohjoiseen

Vuoden 2019 alkupuoliskon aikana suomalaisten toiminnan painopiste siirrettiin jälleen selkeästi Pohjois-Afganistaniin. Suomen osaston kokoa Mazar-e-Sharifissa kasvatettiin vuoden 2019 helmikuussa noin 40 hengellä perustamalla TAAC-N:n Suojauspataljoonan alaisuudessa toimivaan Monikansalliseen Suojauskomppaniaan (Multinational Force Protection Company) oma suomalainen Suojausjoukkue. Samalla myös kansallisen huolto- ja tukiosan vahvuutta kasvatettiin. Suomen kansallisen tukielementin vahventamisella turvattiin kyky tukea oman joukon lisääntynyttä operatiivista toimintaa.

Vahvuuden kasvattaminen vaati paljon kotimaassa tehtyä suunnittelua, valmistelua ja koulutusta. Töitä puski myös jo operaatioalueella oleva henkilöstö, jonka tehtäväksi tuli huolehtia riittävien puitteiden rakennuttamisesta kasvavalle joukolle. Vuoden 2019 alkupuolella SOA otti Pohjois-Afganistanissa sijaitsevan Camp Marmalin sisällä käyttöön uuden suomalaisten tukikohdan. Uusi kansallinen koti kantaa nimeä Camp Sisu.

Kulunut vuosi on ollut suomalaisille vahvaa kasvun ja kehittymisen aikaa. Sen kuluessa osaston eri osille on rakennettu toimivat perusrakenteet ja toimintatapamallit. Samalla on kehitetty myös kotimaassa annettavaa koulutusta vastaamaan toimialueen muuttuneita vaatimuksia. Palautteen perusteella suomalaiset ovat täyttäneet paikkansa operaatiossa ja hoitaneet omat tehtävänsä erittäin hyvin.

Esikuntien neuvonantajat - tehtävänä tuki

Resolute Support- operaatio on ensisijaisesti Afganistanin turvallisuusviranomaisten eri johtoportaiden ja avaintoimijoiden johdon neuvonantoon ja ohjaamiseen keskittyvä operaatio. Päämääränä on luoda Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille tulevaisuudessa kyky itse huolehtia maansa turvallisuudesta ja järjestyksestä. Keskeisimpiä tuettavia yhteistoimintaosapuolia ovat Afganistanin asevoimat (ANA) ja poliisi (ANP).

Suomalaisten neuvonantajien toiminnan pääkohteena on Afganistanin asevoimien pohjoisella alueella toimiva 209. Armeijakunnan esikunta ja sen avainhenkilöt. Lisäksi Kabulin suomalainen henkilöstö osallistuu neuvonantotehtäviin Afganistanin Pääesikunnassa ja Puolustusministeriössä. TAAC-N:n esikunnassa palvelevat esikuntaupseerit osallistuvat neuvonantotoiminnan ja sen suojaamiseen suunnitteluun.

Suomalaiset neuvonantajat eivät toimi Afganistanissa kouluttajatehtävissä. Tehtävien pääpaino keskittyy Afganistanin asevoimien armeijakunnan esikunnan eri toimialojen tukemiseen neuvonannolla ja ohjauksella. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvonantotoimintaa armeijakunnan sotilasoperaatioiden suunnittelussa, valmistelussa ja toimeenpanossa. Työ on hyvin käytännönläheistä, afgaanien kanssa tiiviisti yhdessä tekemistä. Neuvonantajien päivittäinen työ on yleisen operatiivisen tilanteen ja kunkin neuvonantajan vastuulla olevan oman toimialan tilanteen seurantaa sekä afgaanien johtaman operatiivisen toiminnan ja toimialojen omiin suunnittelukokouksiin osallistumista. Tilanteen arviointia tehdään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tuetaan vastuullisten afgaaniupseereiden päätöksentekoprosessia.

Pääsääntönä on, että neuvonantajat eivät laadi suunnitelmia Afganistanin asevoimien operaatioihin eivätkä tee niihin liittyviä päätöksiä. Neuvonantajien tulee kuitenkin ohjata afgaanikumppaneitaan sotilasoperaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudattamaan yleisesti hyväksi koettuja operaatiotaidon ja aselajien perusoppeja. Käytännössä työtä tehdään afgaaniosapuolten kanssa yhdessä ongelmia ratkomalla ja toimintavaihtoehtoja arvioimalla. Toisinaan myös neuvonantajat itse saavat afgaaneilta opetuksia siitä, mitkä opit soveltuvat heidän omaan ajatusmaailmaansa ja paikallisiin olosuhteisiin ja mitkä eivät.

Kesä ja syksy 2019 on ollut ANA:n 209. Armeijakunnalle taistelutoiminnassa erittäin vilkasta aikaa ja joukon operatiivinen tempo on ollut kiivas. Armeijakunnalla on ollut yhtäaikaisesti käynnissä useita operaatioita eri puolilla vastuualuetta ja ANA:n joukot ovat olleet päivittäin taisteluissa kapinallisryhmittymien kanssa. Tämä on edellyttänyt myös armeijakunnan esikunnan tasolla työskenteleviltä neuvonantajilta kykyä reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin ja kykyä tukea yhteistoimintaosapuolia oikea-aikaisella neuvonantotoiminnalla.

Erityisen keskeiseen asemaan on noussut käynnissä olevien operaatioiden logistisen tuen, joukkojen taistelukyvyn ylläpidon sekä eri aselajien toimintojen yhteensovittamisen liittyneet neuvonantotehtävät. Käytännössä neuvonannolla tuettavan afgaanijoukon operatiivinen tempo ja kulloinkin käynnissä oleva operaatiovaihe on määrittänyt pitkälti myös neuvonantajien ajankäytön ja työn sisällön. Neuvonantajien toiminnan päämääränä on ohjaamalla ja neuvomalla luoda Afganistanin asevoimien avaintehtävissä toimiville sotilaille parhaat mahdolliset edellytykset onnistua heidän omissa työtehtävissään.

Suojausjoukkue - tehtävänä oman toiminnan turvaaminen

Suomalainen suojausjoukkue keskitettiin Afganistaniin helmikuussa 2019. Samalla Pohjois-Afganistaniin palautettiin suomalaisen joukon operatiivinen suorituskyky vuonna 2014 päättyneen ISAF-operaation jälkeen. Suojausjoukkueen tehtävänä RS-operaatiossa ei ole osallistua taistelutehtäviin. Osana TAAC-N:n monikansallista suojauspataljoonaa suomalaiset omalta osaltaan turvaavat ja suojaavat operaation päätehtävää, neuvonantoa.

Suomalainen suojausjoukkue kuuluu Hollannin johtamaan monikansalliseen suojauskomppaniaan yhdessä Montenegron, Kroatian ja Unkarin kanssa. Suojauskomppanian tärkeimpänä tehtävänä on suojata eri kansallisuuksiin kuuluvia neuvonantajia heidän tehtävissään paikallisten turvallisuusviranomaisten tukena. Suomalainen suojausjoukkue toteuttaa pääpiirteissään kolmenlaisia tehtäviä. Näitä ovat yksittäisten neuvonantajien tai neuvonanto-osastojen henkilösuojaustehtävät, keskeisimpien neuvonantotukikohtien suojaamis- ja vartiointitehtävät sekä Marmalin päätukikohdan puolustukseen liittyvät lähialueen partiointitehtävät.

Pääosa neuvonantotoiminnasta tapahtuu Afganistanin asevoimien tukikohdissa. Afganistanin asevoimien eri tukikohtiin liikutaan heikosta turvallisuustilanteesta johtuen pääsääntöisesti helikopterikuljetuksin. Yleisimmin käytettyihin neuvonantotukikohtiin on rakennettu neuvonantajien ja tukihenkilöstön käyttöön tarkoitetut vartioidut ja linnoitetut turva-alueet, Safe Havenit. Asevoimien tukikohdissa tapahtuva neuvonantotoiminta toteutetaan näistä turva-alueista käsin. Lisäksi ne ovat hätätilanteessa suojautumis- ja lähipuolustustukikohtia mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

Näitä Safe Haveneita vartioi yleensä 1-2 suojauspataljoonan joukkuetta vuorollaan. Myös suomalainen suojausjoukkue toteuttaa vuorollaan 5-10 vuorokautta kerrallaan kestäviä Safe Havanien vartiovuoroja eri neuvonantotukikohdissa.

Afganistanin asevoimien tukikohdissa neuvonantajat toimivat pääosin yksin tai pareina afganistanilaisten vastinpariensa kanssa. Heidän toimintansa suojaa koko neuvonantotehtävän ajan mukana liikkuva turvamies, tuttavallisemmin Guardian Angel eli GA. Neuvonantotilanteessa GA:lta edellytetään jatkuvaa valppautta havainnoida tapahtumia ympärillään ja kykyä reagoida yllättäviin uhkatekijöihin. Guardian Angelilta edellytetään myös hyvää tilannetajua ja pelisilmää.

Usein neuvonantajien suunnitelmat muuttuvat, tavataan ennalta suunnittelemattomia paikallisia yhteistyöosapuolia tai etukäteen mietitty reitti muuttuu. Toisinaan myös paikalliset afgaanisotilaat osoittavat mielenkiintoa tehtävässä olevaa GA:ta kohtaan ja tulevat juttusille tai tutkailemaan varusteita. Tällöin Guardian Angelin tulee kyetä tyylikkäästi turvallisuudesta tinkimättä sopeuttamaan oma toimintansa tilanteeseen sekä mahdollistaa neuvonantajan tehokas ja turvallinen työskentely.

Jotkut suojausjoukkueen tehtävistä edellyttävät joukkueen pääosien ja oman ajoneuvokaluston käyttöä. Koko joukkueen operaatioina toteutettavat suojaamistehtävät liittyvät yleensä neuvonantajien kuljettamiseen ja heidän tehtäviensä suojaamiseen Mazar-e-Sharifin kaupunkialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kohteet vaihtelevat sen mukaan, mitä viranomaistahoa neuvonantajat ovat tukemassa. Näissä tehtävissä neuvonantajat kuljetetaan joukkueen omalla ajoneuvokalustolla kohteeseen, kohde tarkastetaan ja varmistetaan sekä lisäksi neuvonantajien toiminta suojataan turvamiehillä neuvonantotehtävän ajan.

TAAC-N:n päätukikohdan, Camp Marmalin, turvallisuuden varmistamiseen kuuluu suojauspataljoonan joukkojen säännöllinen lähialuepartiointi, Ground Defence Area Patrolling. Partioinnin päämääränä on pysyä selvillä paikallisväestön toiminnasta ja yleisistä tapahtumista tukikohdan lähialueella.

Partioinnilla kyetään myös havaitsemaan mahdollisia turvallisuuspoikkeamia, joita ei välttämättä kyetä muutoin toteamaan. Partion aikana tukikohdan lähialueella liikutaan ajoneuvoin ja välillä myös jalkaudutaan keskustelemaan paikallisväestön kanssa. Näkyvällä partioinnilla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia tukikohtaan kohdistuvia turvallisuusuhkia. Nämä lähialuepartiot kuuluvat myös suomalaisen suojausjoukkueen tehtäväkirjoon.

Monipuoliset tehtävät haastavassa ympäristössä

Suomen osasto Afganistanissa on kokoonpanon, varustuksen ja tehtäviensä puolesta tasapainoinen kokonaisuus. Neuvonantajat ja esikuntaupseerit työskentelevät RS-operaation pääteeman mukaisesti Afganistanin turvallisuusviranomaisten neuvonantotoiminnassa ja tukemisessa. Suojausjoukkue suojaa omalta osaltaan neuvonantajia ja luo heille edellytykset turvallisesti keskittyä omiin päätehtäviinsä. Kansallisen tukiosan päivitetty kokoonpano kykenee hyvin tukemaan operatiivista toimintaa sen tarvitsemalla huolto- ja kunnossapitokyvyllä.

Toimialueen heikosta turvallisuustilanteesta johtuen SOA on hyvin varustettu ja koulutettu. Osastolla on käytössään puolustusvoimien nykyaikaisinta varustusta aina taistelijan henkilökohtaisesta varustuksesta joukkokohtaiseen aseistukseen ja ajoneuvokalustoon. SOA:n tarjoamat tehtävät ovat halukkaille mielenkiintoinen ja monipuolinen kattaus, josta löytyy runsaasti vaihtoehtoja erilaiselle sotilas- ja siviiliosaamiselle.

Tehtävät ja toimintaympäristö luovat hyvän ympäristön myös kansallisen puolustuskyvyn kehittämiselle. Turvallisuustilanteesta johtuen joukon ammattimaisen toiminnan ylläpitäminen ja keskittyminen tehtävien laadukkaaseen toteutukseen on helppoa. Tehtävien tasokas hoitaminen ei edellytä edes päivän päätteeksi saunakaljoja – Afganistan on alkoholin käytön osalta kuiva operaatio.

Afganistan tänään - kokenein silmin

Suomalaisten joukossa Afganistanissa palvelee tänään useita sotilaita, joilla on aikaisempaa palvelushistoriaa Afganistanista. Aikaisemmin Afganistanissa palvelleiden keskusteluissa ehkä huomionarvoisin muuttunut tekijä verrattuna aikaisempiin vuosiin on Pohjois-Afganistanin heikentynyt turvallisuustilanne.

Erityisesti vuoden 2019 kesän ja syksyn aikana maan turvallisuusviranomaisia vastaan taistelevien kapinallisryhmittymien toiminta Pohjois-Afganistanissa on kiihtynyt huomattavasti. Pohjois-Afganistan on viime kuukausina ollut kaikkein levottomin alue koko Afganistanin tilannekin huomioiden. Lokakuun ensimmäisellä viikolla TAAC-N:n vastuualueella raportoitiin yhteensä noin 150 kapinallisten toteuttamaa iskua tai taistelukosketusta Afganistanin turvallisuusviranomaisten kanssa. Luku on korkein raportoitu viikoittainen iskujen määrä vuonna 2014 käynnistyneen RS-operaation aikana Pohjois-Afganistanissa. Alueen turvallisuustilanne on heikentynyt siitä huolimatta, että Afganistanin asevoimien suorituskyky, toimintamallit ja operaatioiden tehokkuus ovat kehittyneet ISAF- ja RS-operaation tukitoimien ansiosta.

Näyttää siltä, että erityisesti Taleban-järjestö on saanut vahvistettua jalansijaansa myös Pohjois-Afganistanissa siitä huolimatta, että se ei juurikaan nauti paikallisväestön tukea. Afganistanin turvallisuusviranomaiset käyvät kiivasta taistelua kapinallisten etenemisen pysäyttämiseksi. Yleinen mielipide Afganistanissa vaatii kapinallisryhmiä lopettamaan taistelut ja aloittamaan rauhanneuvottelut Afganistanin keskushallinnon kanssa.

Arvioidaan kuitenkin, että ennen neuvotteluja kapinallisryhmittymät pyrkivät saavuttamaan parhaat mahdolliset asetelmat rauhanneuvottelujen käymiselle. Eri kapinallisryhmittymille tämä merkitsee todennäköisesti mahdollisimman monen piirikuntakeskuksen valtaamista, maantieyhteyksien kontrollointia, matkapuhelinverkkojen hiljentämistä ja iskuja turvallisuusviranomaisia vastaan. Afganistanin turvallisuusviranomaiset puolestaan pyrkivät vastaamaan kapinnallisetn iskuihin omilla sotilas- ja poliisioperaatioillaan.

Heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta Afganistanin kehityksessä näkyy kuitenkin myös positiivisia kehityskulkuja. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yhteiskunnan järjestäytyneisyys ja ihmisten yleinen hyvinvointi on ottanut pieniä, mutta vakaita askeleita parempaan suuntaan. Naisten asema ja mahdollisuus opiskeluun, kouluttautumiseen sekä työssäkäyntiin ovat ainakin asutuskeskuksissa jo yleisesti hyväksytty ja tunnustettu kehityskulku. Yleinen sananvapaus ja ihmisten mahdollisuus osallistua omien asioidensa hoitamiseen ovat myös kehittyneet vuosien saatossa. Syyskuussa järjestetyt Afganistanin presidentinvaalit toimeenpantiin käytännössä afgaanien omin toimenpitein ilman suurempia vaalivilppiepäilyjä. Tosin maan tapaan kuuluen vaalituloksia odotellaan edelleen tätä kirjoitettaessa.

Suomi aloitti osallistumisen Afganistanin operaatioon maan jälleenrakennukseen keskittyvällä CIMIC-toiminnalla. Sen jälkeen Suomi on eri tavoin ja erilaisilla osallistumismuodoilla tukenut Afganistanin turvallisuuden ja yhteiskunnan kehittämistä.

Jälkiviisaana alueella aikaisemmin palvelleiden keskuudessa voitaneen todeta, että kaikki länsimaisen yhteisön tukitoimet eivät ole tuottaneet haluttua tulosta. Kokonaisuudessaan kuitenkin Suomen panos on ollut tärkeä, eikä se ole mennyt hukkaan. Afganistanin kehitys on nyt ensisijaisesti afgaanien omissa käsissä, mutta se vaatii edelleenkin merkittävästi länsimaiden tukea. Muuten vaarana on maan liukuminen takaisin ääri-islamilaisen Taleban-liikkeen hallintaan ja maan muuttuminen islamilaisen terrorismin tukialueeksi.

 

Teksti: Ali Mättölä, eversti, SOA:n kansallinen vanhin
Kuva: Puolustusvoimat

 

 

Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suomen Namibiaan akkreditoitu suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä ottaa Rauhanturvaaja-lehden toimittajan vastaan aivan pääkaupunki Windhoekin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa viihtyisässä lähetystössä. Ei ole kovinkaan suuri ihme, että puhe siirtyy hyvinkin pian suomalaisten Namibiassa nauttimaan hyvään maineeseen.

- Suomella on Namibiassa todellakin erittäin hyvä maine. Esimerkiksi uutisointi paikallisessa mediassa on positiivista, ja korkean tason vierailut sekä muut edustuston järjestämät tapahtumat saavat usein runsaasti palstatilaa. Viime vuodet ovat olleet tapahtumarikkaat. Vuosi 2018 käynnistyi eduskunnan puhemies Maria Lohelan ja valtuuskunnan Namibian-vierailulla. Kyseessä oli vastavierailu puhemies Peter Katjavivin vuonna 2017 tekemälle Suomen-vierailulle. Syksyllä 2018 puolestaan elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Namibiassa yritysvaltuuskunnan kanssa, suurlähettiläs avaa.

- Piispa emerita Irja Askolan lämminhenkinen Namibian-vierailu oli edustuston tähtihetkiä keväällä 2019. Vierailujen sarja jatkui syksyllä 2019, kun Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba vieraili valtuuskuntansa kanssa Suomessa pääministeri Antti Rinteen kutsumana. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyöasiakirja poliittisista konsultaatioista. Varapresidentti Mbumba tapasi vierailunsa aikana myös presidentti Ahtisaaren. Kohtaaminen oli erittäin lämminhenkinen, hän jatkaa.

- Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkät ja hyvät suhteet. Mihinkään muuhun Afrikan maahan Suomella ei ole ollut vastaavaa sidettä. Heti itsenäistymisen jälkeen vuonna 1990 Namibiasta tuli yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Namibiaa tuettiin monilla eri sektoreilla opetuksesta terveydenhuoltoon ja kaivosteollisuudesta ympäristönsuojeluun. Suomen rahallinen tuki Namibialle ehti nousta yli 130 miljoonaan euroon, kun perinteisestä lahjamuotoisesta kehitysavusta luovuttiin vuoden 2007 lopussa. Tämän jälkeen maidemme välillä on ollut niin kutsuttu normaali kahden valtion välinen suhde, jossa pyritään ylläpitämään hyviä poliittisia yhteyksiä ja edistämään kaupallistaloudellisia kysymyksiä, Kyöstilä selvittää.

Suurlähettiläs Kyöstilä muistuttaa, että Suomen ja Namibian yhteinen historia on pitkä. Vuonna 2020 juhlitaan kansojemme välistä 150-vuotista ystävyyttä, sillä ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle vuonna 1870. Suomi tuki 1960-luvun lopusta alkaen avoimesti Namibian itsenäistymispyrkimyksiä ja YK:n tunnustettua vapautusliike SWAPO:n Namibian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi vuonna 1973 Suomi alkoi tukea vapautusliikettä myös suoraan.

- Suomi muun muassa rahoitti kymmenien SWAPO:n stipendiaattien koulutuksen suomalaisissa yliopistoissa. Tavoitteena oli tuottaa osaajia Namibian hallitukselle, kun maa itsenäistyy. Monet näistä stipendiaateista ovat toimineet tai toimivat edelleen korkeassa asemassa Namibian hallinnossa. Presidentti Martti Ahtisaaren rooli Namibian itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa oli keskeinen ja muistetaan hyvin. Myös suomalaisen FINBATT-pataljoonan panos oli tärkeä ja rauhanturvaajamme muistetaan erityisesti Pohjois-Namibiassa, linjaa linjaa Kyöstilä.

Suomen ja Namibian välinen yhteistyö on edelleenkin kiinteää, vaikka perinteisestä kehitysavusta ollaankin siis luovuttu.

- Taloudelliset ulkosuhteet ovat Suomen ja sen myötä suurlähetystön painopistealue Namibiassa, mikä on näkynyt korkean tason vierailujen aikana käydyissä keskusteluissa ja valtuuskuntien kokoonpanoissa. Edustuston Team Finland -toiminnan prioriteetteja Namibiassa ovat energia-, kaivos- ja opetussektorit. Vuosina 2018–2019 suurlähetystö on käynyt vienninedistämiseen liittyviä keskusteluja yhteensä yli 300 suomalaisen, namibialaisen ja angolalaisen toimijan kanssa.

- Yhteensä yhdeksällä suomalaisella korkeakoululla on parhaillaan yhteistyötä Namibian yliopiston, UNAM:in kanssa ja kahdellatoista Namibian teknillisen yliopiston, NUST:in kanssa. Turun yliopisto on avaamassa etäkampuksen Namibian yliopiston tiloihin. Tällä hetkellä meneillään on niin ikään Turun yliopiston hiilinieluhanke, jossa kasteluvesi tuotetaan aurinkovoimalla. Projektiin liittyy suomalaisyritys Solar Water Solutionsin toimittama meriveden suolanpoistojärjestelmä, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta maassa. Suomalaistahoja on mukana myös Namibian uuden mineraalistrategian kehittämisessä. Lisäksi käynnissä on yksi HEI-ICI-hanke. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja NUST:n välisen Maribilis-hankkeen tavoite on kouluttaa meritekniikan insinöörejä. Kolmivuotinen hanke päättyy maaliskuussa 2020, suurlähettiläs luettelee.

Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Namibian tilanne tänään on kaikin puolin positiivinen ja tämä koskee myös turvallisuustilannetta.

- On hienoa, että rauha on säilynyt Namibiassa pian jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Myös lähialueiden vakaus on Namibialle tärkeää – ja Namibian vakaus sen naapurimaille.

- Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Namibian talous supistuu edelleen tänä vuonna ja elpyy sen jälkeen vähitellen. Kasvun odotetaan kääntyvän positiiviseksi vuonna 2020 ja nousevan pikkuhiljaa noin kolmeen prosenttiin. Yhtenä syynä taantumaan ovat Etelä-Afrikan talousvaikeudet. Myös toisen tärkeän naapurin eli Angolan haasteet heijastuvat maahan. Lisäksi Namibiaan vaikuttaa uraanin alhainen maailmanmarkkinahinta. Namibian ylivoimaisesti tärkein talouskumppani on Etelä-Afrikka, mutta Kiinan merkitys on nousussa, tiivistää Kyöstilä.

- Namibia toivottaa ulkomaiset yritykset ja investoinnit tervetulleiksi, mutta käytännössä eurooppalaisten toimijoiden on ollut vaikea asettautua maahan. Hankaluuksia kohdataan esimerkiksi rakennus- ja työlupien kanssa. Kaiken kaikkiaan Namibian investointiympäristöä pidetään edelleen yhtenä Afrikan suotuisimmista. Investointi-ilmastoon myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa poliittinen vakaus sekä maan hyvä ja kehittynyt infrastruktuuri, suurlähettiläs muistuttaa.

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta