Rauhanturvaaja 5/18

Suurlähettiläs Pia Stjernvall toivoo lisää suomalaisyrityksiä Kosovoon.

stjernvall1

Suomen suurlähettiläänä Kosovossa viime helmikuussa aloittanut Pia Stjernvall haluaa nähdä vuonna 2008 itsenäistyneen maan tulevaisuuden positiivisväritteisten lasien läpi. Stjernvall myöntää, että Kosovon talous on alhaalla, mutta samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kasvu on ollut nopeaa.

- Kosovon talous on kasvanut jo monta vuotta nopeammin kuin ympärillä olevien maiden talous. Vuositasolla kasvu on nyt neljän prosentin luokkaa. Positiivisiin asioihin kuuluu myös se, että pankkijärjestelmä toimii hyvin. Negatiivisiin taas se, että valtiontalous ei ole tehokas, eikä maa ole omavarainen. OECD:n rankkauksessa Kosovo on kehitysmaa keskellä Eurooppaa, Stjernvall tietää.

- Minä koen kunnia-asiakseni, että tänne saataisiin jatkossa enemmän myös suomalaisia yrityksiä ja tilanne näyttääkin positiiviselta. Tänne on helppo investoida ja niin verotus kuin muutkin kustannukset ovat alhaalla. Sitäkään ei voi unohtaa, että suomalaisilla on Kosovossa hyvä maine, hän muistuttaa.

 

KFOR pysyttelee tietoisesti taka-alalla – reagoi, jos tarvitaan.

Niskala, Könkkölä, Majuri ja Köykkä

Reima Niskala (vas.), Minna Könkkölä, Petri Majuri ja Ilari Köykkä poseeraavat Film Cityyn pelastetun Camp Villen kyltin edessä.

Nato-johtoisissa Kosovon rauhanturvajoukoissa eli KFOR-operaatiossa oli parhaimmillaan jopa 48 000 sotilasta, mutta nykyisellään määrä on enää 4 000. Suomalaisten vahvuus on vastaavasti pudonnut pataljoonasta eli noin 800:sta yhdeksääntoista sotilaaseen. Yhdeksän heistä on sijoitettu KFOR:n ja Joint Regional Detachment South Eastin esikuntaan, Pristinan Film Cityyn ja loput 10 LMT-taloon (Liaison and Monitoring Team) Drenasiin (serbian kielellä Glogovac).

- KFOR pysyttelee tietoisesti taka-alalla, mutta jos tarvitaan, se reagoi. Sotilaallisesti tilanne on vakaa, mutta vaikeutena on poliittisen ratkaisun löytyminen Pristinan ja Belgradin välille. Kun poliittinen saavutetaan, KFOR:n tehtävä alkaa olla päätöksessään, JRD South Eastin apulaiskomentaja, everstiluutnantti Petri Majuri selvittää.

Samaan aikaan UNMEM-kurssin kenttäjakson kanssa Niinisalossa toteutettiin Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) peruskurssin turvallisuusosio, joka on siviileille edellytys korkean turvallisuusriskin operaatioihin pääsylle. Päätös yhteiskurssista tehtiin aikanaan kokonaisvaltaisuuden lisäämiseksi. Mukana oli 23 kansainvälisiin tehtäviin tähtäävää siviiliä Suomesta, Hollannista ja Ukrainasta.

- Siviilipuolen ammattilaisille on erityisen tärkeää päästä harjoittelemaan yhdessä sotilaiden kanssa mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Kysymys on yhteistoiminnasta, jota tarvitaan myös itse operaatiossa, CMC:n johtaja Kirsi Henriksson painottaa.

- Pahinta olisi, jos sotilaat ja siviilit oppisivat ymmärtämään toisiaan vasta paikan päällä. Tällaisen yhteistoimintakurssin jälkeen päästään paljon helpommin suoraan varsinaisiin hommiin, hän tietää.

Henrikssonilla itsellään on kansainvälistä kokemusta niin Irakista, Libyasta, Malista kuin Nigeristä.

Nummela, Zhassuzakova, Lötveit

Kapteeni Anni Nummela (kesk.) ja luutnantti Aizhan Zhassuzakova selvittävät ruotsalaismajuri Sven-Kristian Lötveitille, mitä partiomatkalla tapahtui.

Ulkopuolinen sponsorointi mahdollistaa alikehittyneiden maiden naisupseerien mukanaolon.

Sukupuolinen painopiste Suomessa jo 50 vuoden ajan järjestetyillä kansainvälisillä sotilastarkkailija- eli UNMEM-kursseilla on kääntynyt selkeästi naisten suuntaan. Viimeisimmän, järjestyksessään jo 50:nnen kurssin 33:sta osanottajasta naisia oli 23. Ensimmäisen kerran naisia oli miehiä enemmän viime vuonna.

Tallinnassa paljastettiin juuri elokuun lopulla muistomerkki, joka kunnioittaa virolaisia kommunismin uhreja.

Näihin uhreihin virolaiset laskevat paitsi ne, jotka aikavälillä 17.6.1940 – 20.8.1991 vangittiin, kyyditettiin ja surmattiin Siperian työleireillä, myöskin ne, jotka henkensä kaupalla pakenivat maasta ja asettuivat pakolaisina asumaan ulkomaille. Näin laskien neuvostomiehitys vei viidenneksen Viron väestöstä, joka tuohon aikaan oli vähän vajaat miljoona kansalaista.

Tallinnan Maarjamäen Suomenlahdelle avautuvaan puistikkoon kohoava muistomerkki koostuu kahdesta osasta. Toistakymmentä metriä korkeat marmoripaadet muodostavat synkän, hitaasti nousevan noin 200 metriä pitkän käytävän, jonka paasiin on kaiverrettu tiedossa olevien surmattujen ihmisten nimet ja kuolinajat. Kaiverruksia on muistomerkissä yli 22 000.

Kriisinhallintaveteraanikortti etuudet

Rauhanturvaajaliitto 50 vuotta

rt5 18

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Suomalaisen rauhanturvaamisen kehittyminen 1990 -luvulla
  • Kymenlaakson Rauhanturvaajat 50 -vuotias
  • NORDEFCO -konferenssi
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2018 ilmestyy 28.12 
( Aineisto viimeistään 23.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa