150 lentoa, 700 tonnia, 6000 matkustajaa vuodessa
FINMCC on isojen massojen liikuttaja

Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan osana Tampereella toimivan kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskuksen eli FINMCC:n (Finnish Movement Control Center) ilmapiiriä voi hyvällä syyllä kuvailla hektiseksi. Yksikön käsittelemien tavaramassojen volyymit ovat komeat ja massat mittavat, mikä saa puhelimet soimaan melkein taukoamatta. Järjestys yksikössä on kuitenkin siksi terveen sotilaallinen, etteivät ihmiset sentään sinkoile edestakaisin pisteestä toiseen.
– Meidän toimintaamme hyvin kuvaavia sanoja ovat suunnitelmallisuus ja vakioiminen. Täältä käsin toki liikutellaan isoja massoja ja ihmismääriä ympäri maailmaa, mutta iso osa työstä on tarjousten tekemistä, kilpailuttamista ja viimekädessä myös kuljetussopimusten laatimista, osastoa johtava everstiluutnantti Risto Rauvanto selvittää.
– Kilpailuttaminen kannattaa, sillä nyt on meneillään ostajan markkinat, Rauvanto sanoo.

Kuin paita ja peppu PorPr:n kanssa

FINMCC aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Yksikön vastuualuetta ovat käytännössä kaikki kriisinhallintaan liittyvät kuljetukset, sekä osa kansainvälisiin harjoituksiin liittyvistä kuljetuksista. Aiemmin vastaava työ tehtiin Porin Prikaatissa ja sitä ennen Niinisalossa toimineessa Puolustusvoimain Kansainvälisssä Keskuksessa.
– Meidän tärkein asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme on kriisinhallintatoiminnan kansallinen johtoporras Porin Prikaati ja siellä niin huolto-osasto, kriisinhallintakeskus kuin kansainvälinen varastokin. Voisi jopa sanoa, että toimimme yhdessä kuin paita ja peppu, maalaa Rauvanto.
– Porin Prikaati tilaa kuljetukset ja sen hallussa on myös kriisinhallinnan budjetti. Me olemme asiantuntijaelin, joka suunnittelee, millaisella kalustolla minnekin lennetään, huolehdimme kuljetusten teknisestä valmistelusta ja loppuviimeksi myös käytännön järjestelyistä. Matka Suomesta kohdealueelle ja takaisin on meidän vastuualuettamme, hän jatkaa.
Risto Rauvannon mukaan ennen FINMCC perustamista oli olemassa selkeä ongelma siinä, että kertynyt tietotaito ei välttämättä aina siirtynyt uusille tekijöille. Nyt kaikki alan kokemus ja osaaminen on tarkoitus kerätä yhteen paikkaan kirjoihin ja kansiin.
– Siltä pohjalta on ihan eri asia lähteä liikkeelle kuin pelkän muistikuvan perusteella, Rauvanto korostaa.

EU-joukoista mittava haaste

FINMCC:n johtaja Rauvanto tiivistää, että keskus tekee kaiken sen, mitä sille annetaan tehtäväksi. Vuositasolla tämä merkitsee tänä vuonna noin 150 lennon järjestämistä sekä noin 700 tonnin ja 6 000 ihmisen kuljetusta ilmateitse ympäri maailmaa. Päälle tulevat vielä laivat, joista ensimmäinen toi tammikuussa Rauman satamaan Kosovosta lähes 90 ajoneuvoa ja reilut 30 merikontillista tavaraa.
– Laivauksia tulee tänä vuonna olemaan varmaankin kuusi. Määrä on tavallista suurempi johtuen siitä, että meillä on samanaikaisesti koulutuksessa kaksi EU:n nopean toiminnan joukkoa ja saman tien myös kaksi uutta asiakasta eli Merivoimat ja reipasotteinen Utin Jääkärirykmentti.
– Valehtelisin jos väittäisin, etteivät EU-joukot muodosta meillekin mittavaa haastetta ja työtaakkaa. Yksikin olisi ollut jo ihan riittävä, mutta haasteisiin vastataan niin hyvin kuin vain suinkin pystytään.
Rauvanto korostaa, että FINMCC:n organisaatiosta on nimetty kummallekin taisteluosastolle oma vastuuhenkilönsä.
– Kaiken pitäminen näpeissä on tehtävissä, mutta se vaatii johtamista. Tiedän mistä puhun, sillä olen itse ollut aiemmin tekemisissä jo kahden taisteluosaston varustamisen ja kuljetusten kanssa, Rauvanto selvittää.
– Oman lisätyönsä tuottavat myös erilaiset luvat. Esimerkiksi Merivoimien perustama taisteluosasto käy muutaman kerran vuoden aikana harjoituksissa Ruotsissa, mihin sotamateriaalin vieminen vaatii ihan samanlaisen lupaprosessin kuin mihin tahansa muuhunkin maahan mentäessä, hän muistuttaa.

Suomella on ollut onni myötä

Niin työ- kuin volyymimäärissäkin mitaten ylivoimaisesti suurin osa FINMCC:n työstä liittyy lentokuljetuksiin, joita toteutui viime vuonna tarkalleen 138. Ennakkoon suunniteltu lentomäärä oli 117, mutta Afganistanin operaation väliaikainen vahvistaminen ja vahvistusten purku nostivat määrää selvästi.
– Tshadin kaluston vaihto ja Afganistanin vahvennus tiesivät sitä, että kerralla saattoi liikkua hyvinkin isoja lasteja. Painavin yksittäinen rahti oli 105 tonnia, Risto Rauvanto paljastaa.
Suomi on mukana Unkarin Papasta käsin operoivassa kolmen Boening C-17 Globemaster -kuljetuskoneen toiminnassa, mutta Rauvannon mukaan Globemasterit ovat vain yksi työvälinen muiden joukossa. Omat ennalta sovitut lentotuntimääränsä Suomella on myös Natoa ja EU:ta ilmakuljetuksilla tukevan SALIS-organisaation eli Strategic Airlift Interim Solutionin kanssa.
SALIS pitää päämajaansa Saksan Leipzigissä ja operoi massiivisilla venäläisvalmisteisilla Antonov An-124-100 -koneilla.
– C-17-projektissa on vielä paljon rakennettavaa ennen kuin se toimii parhaalla tehollaan. Toistaiseksi meiltä ei vielä lähtenyt Unkariin yhtään rekkalastia sieltä edelleen lennätettäväksi. Suomen ensimmäinen kokonaan oma C-17 lento ja useita yhteispohjoismaisia C-17 lentoja on jo kuitenkin toteutettu, Rauvanto kertoo.
– Yksi niistä asioista, mikä on syytä ottaa huomioon, on ainainen kiire. Erilaiset pikatilanteet liittyvät nimittäin poikkeuksetta kriisinhallintatoimintaan. Tässä mielessä meillä on ollut onneakin matkassa, sillä pienelle Suomelle on aina löytynyt aika pian sopiva kuljetus. Raskaan kaluston saatavuus ei ole mikään itsestäänselvyys, mutta kiitos sitten taidon tai onnen on toistaiseksi aina onnistuttu.
Esimerkkinä akuutista kuljetustarpeesta Rauvanto nostaa esiin majoitustelttojen kuljettamisen Tshadissa tulipalossa tuhoutuneiden tilalle.

Ylilentoluvissa oma urakkansa

Huoltolentoja Suomesta lähtee säännöllisesti niin Kosovoon, Afganistaniin kuin Tshadiinkin. Niiden lisäksi FINMCC hallinnoi sivutyönään myös Medevac-sopimusta eli evakuointitapausten vaatimia tilauslentoja. Viime vuonna niitä tarvittiin kaksi.
– Ylilentolupien järjestämisessä on aina oma urakkansa, kun lennetään esimerkiksi Afganistaniin tai Tshadiin. Useimmiten luvat tulevat vasta edellisellä viikolla ja jotkut valtiot saattavat tehdä niillä myös politiikkaa. Tässä vaiheessa on toki syytä korostaa, että sillä ei ole mitään tekemistä Suomen valtion harjoittaman politiikan kanssa, Rauvanto alleviivaa.
Ylilentolupien kiemuroihin törmäsi myös ilmavoimat, jonka oli tarkoitus kuljettaa omalla CASA C-295 koneella ampumatarviketäydennystä Afganistanin joukollemme. Matka tyssäsi ylilentoluvan tekniseen eväämiseen, kun lastissa oli mukana myös liian vaarallisiksi lastiksi tulkittuja valopistoolin patruunoita.