Porin Prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattorina viime heinäkuun alussa aloittanut Paula Hurttia sanoo yllättyneensä siitä, miten vaikea monen rauhanturvatehtävissä palvelleen on palata takaisin arkityöhön. Hurttian mukaan tämä on yksi niistä asioista, jotka ovat nousseet esiin operaatioiden jälkeisissä palautetilaisuuksissa.
– Oma työ tuntuu pahalta, siitä on kadonnut mielekkyys, yhteistyö vanhojen työkaverien kanssa ei yksinkertaisesti vain enää toimi. Moni on sanonut suoraan kaipaavansa alhaalla koettua yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, eräänlaista joukkuehenkeä, Hurttia tiivistää.
– Sopeutumattomuus on haaste, josta useimmat siitä kärsivät onneksi selviävät muutaman viikon alkukankeuden jälkeen, hän jatkaa.

Palautetilaisuus myös Kosovoon

Kansainvälisen sosiaalikuraattorin työn painopiste on psykososiaalisen tuen koordinoinnissa ja käytännön järjestämisessä. Osa kokonaisuutta on jatkossa kaikkien kotiin palaavien rauhanturvaajien palvelukseen sisältyvä palautetilaisuus. Kosovon väelle ensimmäinen tilaisuus järjestetään ensi kesänä.
– Uutta on myös se, että kaikki osallistuvat yksityisiin palautekeskusteluihin, mikä on minusta tosi tärkeä asia. Ensimmäisen kerran tätä käytäntöä toteutettiin marraskuussa SKJA:n palautetilaisuudessa.
Kaksipäiväiset palautekeskustelut toteutetaan Porin Prikaatin tiloissa Säkylässä. Mukana on säännöllisesti myös Suomen Rauhanturvaajaliiton väkeä.
– Rauhanturvaajaliiton tuki on ehdoton edellytys sille, että palautetilaisuuksia voidaan ylipäänsä järjestää. Meidän resurssimme eivät yksinkertaisesti riittäisi näin mittavan tapahtuman läpiviemiseen.
– Suurimmalla osalla Rauhanturvaajaliiton väestä on kentältä hankitun kokemuksen lisäksi myös tarvittava siviiliasiantuntemus, Hurttia korostaa.

Omaisiin panostetaan

Palautekeskustelujen lisäksi puolustusvoimien rauhanturvaajille tarjoama psykososiaalinen tuki pitää sisällään toimenpiteitä niin ennen komennuksen alkamista kuin sen aikanakin.
– Koulutusvaiheessa käsitellään esimerkiksi työssä jaksamista, erilaisia mahdollisia kriisejä, pitkää välimatkaa läheisiin. Jatkossa toiminnan painopistettä pyritään viemään enemmän pienryhmätyöskentelyyn ja käytännön harjoituksiin etenkin kriisityön osalta.
– Toimialueella työn painopiste on erityisellä tukiryhmällä, käytännössä papeilla, jotka ovat monesti itsekin aika kovilla työtaakkansa alla. Koska operaatioissa ei enää ole erillisiä kuraattoreja, pitäisikin papilla olla organisaatiossa joku selvä taistelijapari, joku auttamistyön ammattilainen, miettii Hurttia.
Paula Hurttian mukaan Suomen päässä tullaan tulevaisuudessa panostamaan entistä enemmän rauhanturvaajien omaisiin.
– Omaisten kanssa tehtävässä työssä on vielä kehittämisen varaa. Tänä vuonna ohjelmassa on muun muassa kaksi erityistä omaisten päivää ja kaikille lähetetään myös minun yhteystietoni, hän selvittää.