"Keskustelu Suomessa on 20-30 vuotta jäljessä"

Ensimmäistä kauttaan Euroopan parlamentin jäsenenä päättelevä Ville Itälä haluaa aloittaa Rauhanturvaajan haastattelun aiheesta, jonka hän kokee Suomelle ja erityisesti puolustuspolitiikallemme tärkeäksi. Kysymys on Pohjois-Atlantin puolustusliitosta eli Natosta.

- Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa todella paljon ja Nato sen mukana. Nykyisin on olemassa eurooppalainen Nato, jonka varaan kenraali Gustav Hägglundin kehittämä ajatus eurooppalaisesta puolustuksesta perustuu.

- Nykypäivän Nato sopii hyvin Suomenkin mentaalikehykseen. Suomen pitäisi olla mukana Euroopan ytimessä, mutta me ei todellakaan olla, kun ei olla mukana puolustusytimessä, Itälä tiivistää. Tätä menoa me olemme kiistatta se menettävä osapuoli.

Suomea katsotaan vinoon

Neljän ja puolen vuoden ajan Brysselissä tervettä etäisyyttä suomalaiseen päivänpolitiikkaan ottanut Ville Itälä sanoo olevansa yllättynyt siitä tavasta, millä suomalaiset poliitikot ja suomalainen julkinen sana edelleenkin Natoon suhtautuu.

- Meidän kanttimme kestää edelleenkin sanoa, että Nato on pahan ilmentymä. Tätä ajatellen ei ole suurikaan ihme, että meitä katsotaan EU:ssa vinoon. Lienee turha muistuttaa, että yli 90 prosenttia EU-kansalaisista on myös Nato-kansalaisia, Itälä tietää.

- Suomessa käytävä Nato -keskustelu on ikävä kyllä 20-30 vuotta jäljessä, hän kritisoi.

Itälän mukaan kysymys ei ole enää siitä, hyökkääkö Venäjä Suomeen, vaan eriasteisissa kriiseissä toimimisesta.

- Jos meillä olisi ollut Naton takaama nopea ilmasilta esimerkiksi Thaimaan tsunamialueelle, olisimme pelastaneet monta suomalaista. Natolla on ylivoimaisesti paras kalusto, mutta jostain syystä me haluamme pysyä siitä ulkona.

- Tsunami on vain yksi esimerkki siitä, että mitä tahansa voi tapahtua myös meille suomalaisille, muistuttaa Itälä.

Itälää ottaa pannuun

Ville Itälää ottaa miehen oman luonnehdinnan mukaan pannuun, kun Nato-keskustelu ei etene mihinkään.

- Esimerkiksi puolustuspoliittisissa selonteoissa on annettu päättäjille kaikki faktat eteen, mutta se ei riitä. Poliitikot pelkäävät kansan reaktiota eli oman uransa jatkumista ja siitä syystä poliitikot eivät uskalla tunnustaa realiteetteja.

- Minä asetan toivoni siihen, että poliittinen linja muuttuu, kunhan saamme uuden presidentin, Itälä miettii.

Itälä muistuttaa, että Suomi on nykyisin kuitenkin jo hyvin sisällä puolustusliiton toiminnassa.

- Me olemme mukana kaikessa muussa paitsi päätöksenteossa. Sanotaan mitä sanotaan, mutta Suomi on käytännössä jo puolensa valinnut.

- Liittoutumisen arvostelijoille on syytä muistuttaa, että Suomi olisi voinut Naton jäsenenä käytännössä estää esimerkiksi Afganistanin operaation. Irakin sotaan meillä ei sen sijaan olisi ollut Naton jäsenenäkään mitään sanomista, sillä se on puhtaasti Yhdysvaltojen johtama operaatio.

Naton vastustajien väitteet siitä, että puolustusliiton jäsenyys johtaisi väistämättä miestappioiden suurenemiseen ovat Ville Itälän mukaan tuulesta temmattuja ja epätietoisuutta lietsovia.

- Sinkkiarkkuja voi tulla mistä päin maailmaa tahansa. Sillä ei ole mitään merkitystä, ollaanko Natossa, vai eikö olla, näkee Itälä.

Muut eivät Suomeen usko

Itälä sanoo olevansa vakuuttunut myös siitä, että Nato ei veisi Suomen päätösvaltaa esimerkiksi oman kansallisen armeijan kehittämisen ja rakentamisen suhteen.

- Meillä uskotaan aluepuolustusjärjestelmään ja yleiseen asevelvollisuuteen, mutta ikävä kyllä muut eivät niihin usko. Uskottavuus olisi kuitenkin palautettavissa helposti eurooppalaisen yhteisen puolustuksen kautta, eikä sen tarvitsisi tosiaankaan merkitä palkka-armeijaan siirtymistä.

- Jos Suomessa on parikymmentä Hornettia ja koko Euroopasta vastaavia koneita löytyy tuhat, niin se on ihan eri asia. Asiat on tehtävä yhdessä, jos ei yksin pysty. Siihen en osaa sanoa, tarvitaanko Suomessa tulevaisuudessa panssareita, mutta Naton takaamaa tehokasta ilmavalvontaa tarvitaan, kun meillä sattuu olemaan tuo pitkä itäraja, Itälä korostaa.

Bush kehotti liittymään

Ville Itälä sanoo keskustelleensa Natosta myös Yhdysvaltojen edellisen presidentin George W Bushin kanssa.

- Tapasin Bushin, kun vierailin ministeriaikanani Naton päämajassa Brysselissä presidentti Halosen kanssa. Hän sanoi suoraan, että meitä arvostetaan, että meillä on osaamista ja että meidän pitäisi ehdottomasti olla mukana.

- Bush sanoi tuolloin osuvasti, että päätökset kannattaisi tehdä silloin, kun ei ole mitään uhkaa näkyvissä. Sittemmin esimerkiksi Georgiassa on nähty, mitä hän tarkoitti, Itälä kuvaa.

Resursseja pitäisi lisätä

Ville Itälä kuului sisäministerinä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan, mutta yhdessäkään suomalaisessa rauhanturvaoperaatiossa ei reservin yliluutnantin arvoinen europarlamentaarikko muista koskaan käyneensä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Itälä olisi ollut koko ajan hyvin  tietoinen siitä, missä ja millä resursseilla mennään.

- Minusta rauhanturvaamiseen budjetissa osoitettu rahamäärä on nykyisiin resursseihimme nähden riittävän suuri, mutta kansainvälisesti ajatellen olisi hyvä asia, jos niitä resursseja pystyttäisiin lisäämään. Itse lisäisin, mutta siitä asiasta en lähde kinaamaan. Nykyiset päättäjät tietävät hyvin, missä rajat ovat.

- Tärkeintä on, että Suomi pysyy mukana siellä, missä tapahtuu ja tarvitaan. Meillä on kokemusta ja osaamista, jota ei voi ohittaa. Jo kansainvälisen uskottavuuden takia on tärkeää pysyä mukana. Näistä asioista ei ole varaa tinkiä, vaikka talous olisi lamassa. Kriisit eivät valitettavasti lopu, vaikka miten haluttaisiin, Itälä tietää.

Suomella liian lepsu linja

Ville Itälä kertoo, että hänen ystäväpiiristään löytyy lukuisia entisiä rauhanturvaajia. Maailmalle lähtö samoin kuin upseeriksi kouluttautuminen olivat hänenkin mielessään heti armeijan jälkeen, mutta pääsy oikeustieteelliseen muutti ajatukset kertaheitolla.

- Kun sitten valmistuin, olin jo niin kiinni politiikassa, ettei rauhanturvaaminen ollut enää realistinen vaihtoehto.

Mitä Itälän nykyiseen työpaikkaan eli Europarlamenttiin tulee, niin Suomi ei ole saanut hänen mukaansa sieltä likikään sitä, mitä olisi ansainnut.

- Minun on pakkoa sanoa, että olen kriittinen Suomen nykyhallituksen valitsemaa linjaa kohtaan. Me yksinkertaisesti annamme liian helposti periksi. Hallitus on valinnut on- tai off -asentojen välillä sen sijaan, että olisi edes yrittänyt rakentavan kritiikin tai kriittisen suhtautumisen linjaa.

- Tosiasia on, että Suomen pitäisi pistää huomattavasti kovemmin hanttiin, kun kysymys on omista eduistamme. Osittain tämä johtuu siitäkin, että meillä ei ole vieläkään yhteistä EU-poliittista linjaa, Itälä kritisoi.

Ville Itälän mukaan Suomi lähti hakemaan EU:sta aikanaan turvallisuutta, vaikutusvaltaa ja vakausta, mutta etenkin vaikutusvalta on vähentynyt koko ajan.

- Luettelo niistä asioista, missä olemme ottaneet turpiimme on ihan liian pitkä. Minusta ei ole mikään ihme, että kansalaisten luottamus järjestelmään on koko ajan heikkenemään päin.

- Matti Vanhasen pitäisi olla pääministerinä valmis puolustamaan Suomen etuja huomattavasti valitsemaansa linjaa ärhäkämmin, niin ne muutkin tekevät. Toinen ääripää saamattomaan Suomeen verrattuna on Puola, Itälä paukauttaa.