Sinibaretti-lehdessä vuosina 2002–05 seikkailleet hahmot Fasu ja Hiutale ovat tekemässä vahvaa paluuta Rauhanturvaaja-lehteen. Hahmojen isä, arkkitehti Olli Arvola lupaa, että herrat ovat vauhdissa taas numerosta 1/2011 lähtien. 
Arvola paljastaa, että sanaleikin sisältävän otsikon ”UN´i kuvia arjen sankaruudesta” alla julkaistut sarjakuvastripit syntyivät itse asiassa jo paljon ennen kuin pääsivät lehden sivuille.
– Piirsin stripit jo 1990 eli heti palattuani ensimmäiseltä missioltani Golanilta ja Damasista (Damaskos). Ne viettivät pitkän ajan pöytälaatikossa ennen kuin tulin tarjonneeksi niitä Sinibaretin päätoimittajalle Hannu Leväselle.
Jo paljon aikaisemmin Arvolan pilakuvia oli alettu julkaista Sotilasaikakausilehden sivuilla tekijänimellä ”Oskari”. Ensimmäinen kuva näki päivänvalon jo 22 vuotta sitten.
– Piirtelin pilakuvia Keski-Uusimaa -lehteen, mistä toimitussihteeri Kari Norkola minut bongasi. Kaltaiselleni isänmaan miehelle Sotilasaikakausilehti on tarjonnut erittäin mielenkiintoisen ja samalla haastavan foorumin.

Lähi-Idän ja Bosnian käivärä

Turussa asuvasta Olli Arvolasta, 45, tuli rauhanturvaaja opiskeluaikanaan, elettiin vuotta 1989. Työpaikka löytyi UNDOF-operaatiosta, missä Arvola toimi vuoden operatiivisen toimiston toimistoaliupsee-rina.
Toisen kerran veri veti maailmalle 2004, nyt Bosnian Tuzlaan ja EUFOR-operaatioon.
– Bosnia oli mielenkiintoinen paikka jo siitäkin syystä, että SFOR muuttui amerikkalaisten lähdettyä EU:n alaiseksi operaatioksi, OPS Plansin vastaavana toimistoaliupseerina työskennellyt Arvola selvittää.
– Jo valmiille arkkitehdille Bosnian keikasta oli sikäli hyötyä, että pääsin seuraamaan Bosnian uudelleenrakentamista aitiopaikalta. Oman kädenjälkeni sain jättää kuitenkin vain yhteen paikkaan eli Camp Maran messiin Tuzlassa.

Suomalainen pärjää ongelmitta

Arvola kertoo lähteneensä maailman rauhaa turvaamaan melko pitkälti isänmaallisin vaikuttein ja isänmaallisuus on hänen mukaansa vain voimistunut maailmanpolitiikan polttopisteissä.
– Olen tuntenut suurta kollektiivista ylpeyttä siitä, että suomalainen reserviläinen pärjää ongelmitta ammattisotilaiden joukossa.
Ulkomailla jo nuoruusvuosistaan lähtien hyvin viihtynyt Arvola sanoo saaneensa keikoiltaan mukaansa myös runsaasti uutta elämänkokemusta samoin kuin uusia ulkomaalaisia ystäviä.
– Olisin varmasti lähtenyt keikalle useamminkin, mutta perhe meni marssijärjestyksessä edelle. Viimeinen niitti oli sitten Turusta ostettu vanha pientila, joka vie kaiken vapaa-ajan ja enemmänkin, kolmen teini-ikäisen lapsen isä kertoo.
Maanpuolustustahtoaan reservissä vääpeliksi ylennetty Arvola on pitänyt yllä lukuisilla MPK:n kursseilla, sekä Varsinais-Suomen Rauhanturvaajien ja Panssarikillan tilaisuuksissa.

Hahmoissa myös Arvolaa itseään

Olli Arvola myöntää, että molemmissa hänen luomissaan rauhanturvaajahahmoissa eli Fasussa ja Hiutaleessa on jotain häntä itseään.
– Hahmoissa on piirteitä myös monista palvelustovereista ja heidän kauttaan olen saanut myös runsaasti ideoita. Ihan varmasti joku on löytänytkin niistä omaa itseään.
– Ylipäätään rauhanturvaoperaatio tarjoaa piirtäjälle harvinaisen hienon kirjon suomalaisista nuorista miehistä.
Arvolan mukaan sarjakuvankin piirtäminen lähtee liikkeelle aina käsikirjoituksesta. Idea kirjataan ylös, minkä jälkeen edessä on jatkuvaa pelkistämistä ja hiomista, oleellisen esiin hakemista.
– B Virtanen on hyvä esimerkki sarjakuvasta, missä jokainen strippi päättyy johonkin hauskaan oivallukseen. Vastaavasti taas jossain Viivissä ja Wagnerissa ei tarvitse olla vitsiä ollenkaan. Siinä riittää, että elämä kuvataan sellaisena kuin se oikeasti on.
– YK on kieltämättä aiheena aika vaikea, eikä se välttämättä aina edes avaudu kuin veljeskunnalle itselleen. Ei ihme, jos lukijalle kävisi samalla tavalle kuin Hiutaleelle kävi kaikkien aikojen ensimmäisessä stripissä eli pitäisi pyytää tulkki paikalle.

Turhaan vähätelty taiteenala

Pienen ikänsä sarjakuvia harrastanut Olli Arvola kuvailee hyvää sarjakuvaa turhaan vähätellyksi taiteenalaksi, hyvän kirjallisuuden ja hyvän maalaustaiteen yhdistelmäksi.
– Hyvinä esimerkkeinä loppuun asti hiotuista sarjakuvataiteilijoista käyvät mm. ranskalaiset ja belgialaiset alan mestarit, Asterixin, Lucky Luken tai vaikkapa Tintin luoneet taiteilijat. Kotimaasta on pakko nostaa turkulaisena esiin B Virtanen samoin kuin Viivi ja Wagner. Aiemmilta vuosilta mieleen tulee oman aikansa suomalaista arkirealismia ansiokkaasti kuvannut Mämmilä.