Suomalaiset rauhanturvajoukot puursivat viimeiset viikot Minurcat Camp Goz Beidassa ankarasti. Normaalien operatiivisten tehtävien lisäksi joukkoja on työllistänyt leirin purku ja tavaroiden pakkaaminen merikontteihin.
Purkutöiden johtamisesta vastanneet SKJT:n huoltojoukot ovat tehneet niin ikään pitkään päivää, jotta valmiiden konttien nostot kuljetuskaluston kyytiin ovat sujuneet kitkattomasti.
Työmäärää ei ole vähentänyt sekään, että suomalaiskalustoa, kuten konttinostureita kuljettajineen on jouduttu lainaamaan irlantilaisille aseveljille saarivaltion väen kohdattua ongelmia omien trukkiensa kanssa.

- Porukka on hoitanut hommansa niin hyvin, että välillä olemme voineet auttaa myös irlantilaisia, logistiikkaupseeri Yrjö Ristkari kehaisee.

- Olen yllättynyt siitä, miten hyvin logistiikka on sujunut, vaikka haasteet ovat todella suuret varsinkin paikallisen maaston suhteen, Ristkari toteaa.


Mission aloitus ja lopetus ei satu ihan jokaiselle rauhanturvaajalle, komentajasta puhumattakaan. SKJT:n komentaja majuri Roi Helminen on saanut olla perustajana Bosniassa vuonna 2004 ja nyt purkamassa Tshadin operaatiota.

- Onhan nämä todella hienoja kokemuksia. Omaa sopimusta jatkettiin kolmella viikolla, ja nyt vedetään täysillä loppuun asti. Koska muuttujia on paljon, jännitys säilyy viimeiseen päivään. Mikään ei ole varmaa, ennen kuin kaikki joukot ovat Suomessa. Onnistuminen tosin nähdään vasta sitten, kun kaikki tavarat ovat Suomessa, Helminen kommentoi.

Suomalais-irlantilainen pataljoona luovutti Minurcat Camp Goz Beidan johtovastuun Nepalille toukokuun 10. päivä. Operatiivinen toiminta lakkasi suomalaisten osalta samana päivänä, minkä jälkeen pakattiin loput merikontit ja valmistauduttiin viimeiseen saattueeseen kohti N'Djamenaa.
 

Operatiivinen toiminta jatkui Tshadissa toukokuun 10. päivään saakka. Jalkapartiossa Antti Karhuvaara. Kuva: Juho Honkala, SKJT