Veteraanitukitoiminta on Suomen Rauhanturvaajaliiton ja puolustusvoimien kumppanuushanke, jolla tuetaan ja avustetaan rauhanturvapalveluksessa olleita ja palvelukseen lähteviä rauhanturvaajia ja heidän läheisiään ennen palveluksen alkua, sen aikana ja palveluksen jälkeen.

Rauhanturvapalvelus on poikkeuksellinen elämänvaihe rauhanturvaajalle, perheelle ja omaisille. Palvelukseen lähtevälle ja hänen läheisille pitää antaa tietoa tukijärjestelmästä, vertaistuesta sekä jälkipuinti – prosessista. Palvelukseen lähtevän ja hänen läheistensä on hyvä tietää stressin, muutoksen, muutosvastarinnan, sopeutumisen, oma roolin ja roolien moninaisuuksien olemassaolosta palveluksen aikana.

Suomen Rauhanturvaajaliiton Veteraanituen tarkoituksena on minimoida mahdollisia haittoja ja helpottaa sekä kotiutuvien
että jo kotiutuneiden sopeutumista takaisin ”normaalielämään” kriisialueilla tapahtuneen palveluksen jälkeen. Puolustusvoimat vastaavat viranomaistehtävistä. Rauhanturvaajaliitto keskittyy viranomaistehtäviä täydentäviin, psykososiaalista vertaistukea tarjoaviin tehtäviin.
Veteraanituen tukihenkilöt koostuvat rauhanturvatehtävissä palvelleista Rauhanturvaajaliiton jäsenistä. Ryhmien tekemä
työ on vapaaehtoista, ja perustuu vilpittömään haluun auttaa.
Tarkoituksena on tarjota tukea edustamansa sinibaretti-/rauhanturvaajayhdistyksen alueelta rauhanturvatehtäviin lähteville,
niissä palvelleille ja jo kotiutuneille sekä heidän läheisille. Työtä tehdään luottamuksellisesti, yhteyttä pitäen, kuunnellen, omien rauhanturvatehtävien kokemuksia jakaen, neuvoen ja auttaen.

Puhelinauttaminen
Rauhanturvaajaliiton päivystävä puhelin  on ollut toiminnassa nyt puolitoista vuotta. Päivystyspuhelin vastaa rauhanturvaajien ja heidän läheistensä kysymyksiin, jotka liittyvät palvelukseen ja siitä aiheutuneisiin mahdollisiin vaikutuksiin. Työmuotoina ovat kuuntelu, keskustelu, ohjaus, neuvonta ja tarvittaessa ohjaus viranomaispalveluihin.
Puhelimen ylläpitokustannuksissa on Puolustusvoimien vankka tuki. Puhelinpäivystysringissä on nyt 20 miestä ja naista. Päivystämässä on koko ajan kolme henkilöä ja vuorot vaihtuvat kahden viikon välein. Kaikki päivystäjät ovat mukana
vapaaehtoisperiaatteella. Vuorot on jaettu niin, ettei kenellekään pitäisi päivystys koitua liian raskaaksi
Puolessatoista vuodessa puhelimeen on tullut noin 200 puhelua. Soittajat ovat entisiä ja nykyisiä rauhanturvaajia sekä heidän
läheisiään. Pääosin kysymykset koskettavat tavallista arkea, mutta ns. vakavia keissejä on ollut jokusia.
Sekä Suomen että pohjoismaiden rauhanturvaajaliittojen kokemusten perusteella päivystyspuhelimelle on tarvetta. Puheluita
tulee vastaisuudessa varmasti lisää, jahka saamme markkinoitua tätä palvelua paremmin. Epäilen, että kotijoukoilla ei ole
vielä tietoa päivystävästä puhelimestamme.
Veteraanitukipuhelimeen tulleissa soitoissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: Parisuhdeasioita, mustasukkaisuutta. Palveluksen jälkeen läheltä piti – tapahtumat ja traumaattiset kokemukset ovat olleet tai palautuneet mieleen pitkänkin ajan jälkeen ns. takaumina aiheuttaen nukahtamisvaikeuksia ja traumaattiset kokemukset ovat tulleet uniin. Rauhanturvapalveluksen jälkeen osalla saattaa olla vaikeuksia sopeutua siviilielämään Suomessa. Mikään ei kiinnosta ja on vaikeuksia palata työelämään. Syrjäytyminen ja elämän raiteiltaanmeno voi alkaa vähitellen kestäen useita vuosia.
Sotaveteraanit ovat pyytäneet apua ulkoiluun, puun pilkkomiseen ja yleensä arkisiin askareisiin. Rauhanturvapalveluksen aikaiset loukkaantumiset ovat alkaneet vihoitella ja on kysytty ohjeita miten asioita voi viedä eteenpäin.
Lukuiset soitot ovat koskeneet Rauhanturvaajaliiton ja liiton alaisten yhdistysten
asioita ja tiedusteluja.

Kotiuttamistilaisuudet
Kotiuttamistilaisuuden tavoitteena on antaa tietoa mahdollisista stressireaktioista toimialueella, jotta rauhanturvaaja pystyisi tunnistamaan stressin itsessään ja purkamaan sitä hallitulla tavalla. Toinen tärkeä tavoite on valmistaa rauhanturvaajaa rauhanturvapalveluksen loppumiseen ja siviilielämän alkamiseen. Palveluksen loppuminen tarkoittaa yhden tärkeän elämänvaiheen päättymistä. Palvelusaika on pieni osa elämästä – ei koko elämä. Uusi haastava elämänvaihe alkaa.
Kotiuttamistilaisuus tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tutussa porukassa ”muuttaa” niin hyvät kuin huonotkin palveluskokemukset
sanoiksi. Eli tärkeää on tehdä ”asiat selviksi”, etteivät ne jää vaivaamaan mieltä. Tilaisuus tarjoaa myös välineitä arkitodellisuuden kohtaamiseen sekä auttaa valmistautumaan ”paremmin” mahdolliseen uuteen rauhanturvapalvelukseen. Tutkimusten ja kotiuttamistilaisuuksien kokemusten mukaan eniten stressiä ja huolta aiheuttavat asiat rauhanturvapalveluksen
aikana ovat parisuhteeseen ja kotiasioihin liittyviä sekä palvelusaikaan liittyvät merkittävät ja traumaattiset tapahtumat.

 

Kirjoittaja on SRTL:n Veteraanituen pääkouluttaja