Vuosi on vaihtunut, ja Suomen Rauhanturvaajaliitto jatkaa osittain uusitulla hallituksella. Lämpimät kiitokset saamastamme tuesta. Esitän myös parhaat kiitokset entiselle puheenjohtajalle Heikki Holmalle ja muille hallitustyöstä luopuneille. Liitto on heidän jäljiltään hyvässä tuloskunnossa oleva arvostettu ja tunnettu maanpuolustus- ja veteraanijärjestö. Liitolla on uudistettu strategia ja säännöt, joiden pohjalta on hyvä jatkaa.

Strategiaa aletaan jalostamaan käytännön toiminnaksi viipymättä. Liiton ykköstehtävänä on veteraanituki. Se jakautuu vertaistukeen entisille rauhanturvaajille ja heidän omaisilleen sekä tukeen sotiemme veteraaneille. Toimintamalli on tältä osin luotu. Sen kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä puolustusvoimien, veteraanijärjestöjen ja rahoittajien kanssa.

Elinvoimainen järjestö tarvitsee jatkuvasti uutta voimaa, jota tulee uusien jäsenten mukana. Liitto tekee tässä asiassa voitavansa, mutta pääasiassa rekrytointivastuu on jäsenyhdistyksillä ja niiden jäsenillä. Kaikki jäsenet tuntevat entisiä rauhanturvaajia, jotka eivät ole vielä kokeneet tätä toimintaa omakseen. Tarvitsemme kaikenlaisia jäseniä, aktiivisia ja vähemmän aktiivisia. Uskon, että jäsenmäärältään vahva liitto kykenee entistä paremmin vastaamaan jäsenistön odotuksia. Tärkeintä on se, että yhteisten kokemustemme kannustamina pidämme huolta niistä veljistä ja sisarista, jotka vertaistukea tarvitsevat. Tämän lisäksi kunnia-asiamme on omalta osaltamme tarjota tukeamme vielä keskuudessamme oleville sotiemme veteraaneille. Tässäkin toiminnassa jäsenyhdistykset ovat etulinjassa ja tuntevat parhaiten alueensa tarpeet.

Liitto on myös maanpuolustusjärjestö. Tässä roolissa osallistumme vapaaehtoisen kentän kehittämiseen puolustusvoimien uusiessa omia rakenteitaan. Emme unohda myöskään jäsenistömme sotilaskunnon ja maanpuolustustahdon ylläpitoa. Kerran rauhanturvaaja on aina rauhanturvaaja, mutta samalla hyvähenkinen ja kyvykäs Isänmaan puolustaja.

Alkanut vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen. Puolustusvoimauudistus tulee taatusti herättämään keskustelua. Todennäköinen osallistuminen YK:n UNIFIL-operaatioon tuo monelle mieleen muistoja. On hyvä tiedostaa, että nyt ollaan kuitenkin menossa täysin toisenlaiseen tilanteeseen kuin lähes 30 vuotta sitten.

Toivotan jäsenistölle ja lehden lukijoille menestystä alkaneelle vuodelle!