• Rauhanturvaajaliiton jäsenlehti
  • Rauhanturvaajaliiton jäsenlehti
  • Rauhanturvaajaliiton jäsenlehti
Lehti on liiton kuva

paatoimittajaltaOnneksi olkoon sinulle, joka tarjoat sivuiltasi tilaa tällekin sepustukselle. Onneksi olkoon Rauhanturvaaja-lehti (o.s. Sinibaretti). Onnea siitäkin huolimatta, että kolmekymppinen katsotaan ihmisiässä mitaten jo keski-ikäiseksi eli teinien silmissä synonyymiksi vanhemmille, vanhuksille ja melkein vainajille.
30-vuotias Sinibaretti on kuitenkin kaikkea muuta kuin seniili vanhus vainajuuden kolkuttelusta puhumattakaan. Kiitos edeltäjieni tekemien uhrausten ja määrätietoisesti eteenpäin katsoneen työn, on suomalaisilla rauhanturvaajilla äänenkannattaja, josta on lupa olla myös aidosti ylpeä.

Rauhanturvaaja-lehti on ennen kaikkea Rauhanturvaajaliiton kuva. Lehden sivuilla seurataan suomalaisten rauhanturvaajien maailmaa vieläkin pidemmällä aikajanalla, mitä liitolla on ikävuosia. Lehden aatteellinen historia ulottuu aina vuoteen 1956, jolloin ensimmäiset suomalaiset ”vaitterit” saivat santaa suuhunsa ja väriä nahkaansa maailmanrauhaa turvatessaan.
Lehden toistaiseksi vielä lyhytaikaisimpana päätoimittajana voin kokemuksesta sanoa, että koko 53 vuoden aikana rakentuneen lukijakunnan tyytyväisenä pitäminen on haasteellinen tehtävä. Mutta mitä olisikaan maailma ilman haasteita? Vastaus kuuluu, että se olisi tavallisen tylsä ja virikkeetön paikka.

Lupaan tehdä parhaani, että niin yhtälailla vuosimallin 1956 tyylikkäästi kauhtuneita YK:n sinisiä baretteja kuin vuonna 2009 saatuja safarikuvioisia hellelakkeja kantavat rauhanturvaajat olisivat tyytyväisiä oman lehtensä antiin, samoin kuin tietysti kaikki sille välille mahtuvatkin. Eli sannasta mennään saareen ja sieltä edelleen Balkanin kautta talebanien maille. Joku toinen voisi ilmaista asian niinkin, että suomalaisten matka on johtanut takavuosien tuliliemihelvetistä ihan oikeaan tulihelvettiin.
Tiivistettynä pyrin tukijoukkojeni kanssa tekemään sellaista Rauhanturvaajaa, joka on yhtä aikaa sekä perinteitä kunnioittava, monipuolinen että nuorekas. Sitäkään ei ole unohdettu, että lehden pitää pyrkiä näkemään myös tulevaisuuteen. Tästä syystä mukana on säännöllisesti Pekka Visurin kaltaisia asiantuntijakirjoittajia ja Gustav Hägglundin tyyppisiä asiantuntijahaastateltavia.

Rauhanturvaajan ulkoasua on pyritty uudistamaan kuluvan vuoden aikana pienin askelin tavalla, jonka ei pitäisi loukata kenenkään silmää sielusta puhumattakaan. Vanhemmat lukijat ovat oikeassa siinä, että sinistä väriä on vähennetty, mutta kokonaan siitä ei ole luovuttu, eikä tulla luopumaankaan.

Tulevan vuoden uusi asia on painopaikka, joka siirtyy Tampereelta Raumalle. Muutokseen ryhdyttiin ensisijaisesti rahan ajamana eli Painorauman tekemä tarjous oli liitolle edullisempi kuin ansiokkaasti ja ongelmitta oman osuutensa yhteistyöstä hoitaneen PunaMustan. Toinen syy on sitten lähempänä päivänkäytäntöä eli uusi paino sijaitsee uuden päätoimittajan ”takapihalla” ja näin ollen myös viimehetken korjausten tekeminen on helpommin toteutettavissa.
PDF Tulosta Sähköposti
 
Laakkonen
sotaveteraanit_468x60