Rauhanturvaajien palvelussuhteen ehtoihin tuntuvia parannuksia vuoden 2009 alussa
Syksyn mittaan on keskusteltu siitä, miksi yhä harvemmat
reserviläiset
kiinnostuvat rauhanturvatehtävistä. Keskustelua käytiin myös Siuntion
liittokokouksen yhteydessä, liiton nettisivuilla ja tässäkin lehdessä.
Valitettavasti useat kannanotot ovat perustuneet virheellisiin tietoihin.
Vaikka emme ole varsinaisesti edunvalvontajärjestö, olemme luvanneet mm. muille
reserviläisjärjestöille, että jaamme oikeaa informaatiota rauhanturvaajien
palvelussuhteen ehdoista. Pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esiin eräitä
tosiasioita ja annan osoitteen lisäinformaation saamiseksi niistä
kiinnostuneille.
Aikaisemmin vuosittain hakeutuneiden määrä on ollut
vähintään suuruusluokkaa 3000, mutta viime vuonna hakijoita oli vain noin 2000.
Tänä vuonna vielä vähemmän. Keskisuomalainen-lehti teki 2.10. tästä jutun ja
haastatteli allekirjoittanuttakin. Yleisesti todettiin, että palkkaustaso ei
ole enää yhtä houkutteleva kuin aikaisemmin. Itse epäilin myös operaatioiden
vaativuuden lisääntymisen ja eräiden operaatioiden paikallisten ankarien
olosuhteiden vaikuttavan halukkuuteen. Lisäksi epäilin myös katkoa
tiedonkulussa, sillä olen kuullut, että monet varusmiespalveluksen juuri
suorittaneet kuvittelevat, että jos ei ole palvelut Porin Prikaatissa
kansainvälisessä koulutuksessa, mahdollisuudet tulla valituksia ovat hyvin
pienet. Osittain näin varmaan onkin, sillä monilta nuorilta puuttuu vielä
siviiliammatti, joka useassa tapauksessa on hyvin suoritetun
varusmiespalveluksen ohella valintaperuste.
Suomessa on viime vuosina panostettu voimakkaasti
siviilikriisinhallinnan kehittämiseen. Niin pitääkin, sillä tämän päivän
kriisien hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä niin sotilailta kuin
siviileiltäkin. Rekrytoinnissa kuitenkin kilpaillaan usein samoista
henkilöistä. Paras esimerkki on poliisimiehet, joiden palkkaus siviilipuolella
on selvästi houkuttelevampi.
Palkat ja päivärahat kriisinhallintajoukoissa
Kriisinhallintatehtävään hakeutumiseen vaikuttaa eniten
palkkauksen taso, vaikka palvelussuhteen ehdot muodostuvat muistakin
tekijöistä. Kun vertailin palkkataulukoita 4/2005 ja 10/2008, totesin että 1.
6. vaativuusluokan tehtävissä, joihin pääasiassa rekrytoidaan reserviläisiä,
palkat ovat 3,5 vuoden aikana nousseet vain noin yhdeksän prosenttia (9 %), kun
muualla yhteiskunnassa palkat ovat nousseet selvästi enemmän. Palkat 2.10.2008
eri vaativuusluokissa olivat seuraavat:
Vaativuus-Palkka,
€
luokka
10määritetään
erikseen
9A6
222,56
9B5 501,96
8A5 257,52
8B4 768,06
7A4 239,36
7B3 784,42
63 356,95
52 830,55
4A2 553,67
4B2
350,55
32
020,06
21
802,19
11
725,90
Peruspalkan lisäksi kussakin vaativuusluokassa on mahdollisuus
maksaa henkilökohtaista lisää. Edelleen verottomat päivärahat tuovat tuntuvan
lisäyksen kokonaispalkkaan. Kosovossa päiväraha on 33,10 euroa/vrk ja Tsadissa
56,95 euroa/vrk.
Kokonaispalkkaus eri vaativuusluokissa
6. vaativuusluokassa on reserviupseerien mahdollista
hakeutua esimerkiksi adjutantin, atk-upseerin, tiedotus- ja
sotilaspoliisiupseerin tehtäviin. Yleensä näissä tehtävissä on myös
siviilikoulutusvaatimus. Kokonaispalkkaus muodostuu operaatiosta riippuen 4
226–5 073 euron suuruiseksi ilman mahdollista henkilökohtaista lisää.
Sotilasarvo vaihtelee vänrikistä kapteeniin.
Vastaavasti vaativuusluokka 5, jossa palvelevat mm.
joukkueiden varajohtajat, operaatioupseerit tiedusteluryhmän johtajat ja
tiedustelu-upseerit vänrikin–luutnantin
sotilasarvossa, palkkaa maksetaan 3 691– 4 538 euroa.
4. vaativuusluokassa palvelevat mm.
sotilaspoliisialiupseerit, sähkövoimaryhmän johtajat (kers–ylik), talousaliupseereita (kers–vääp), tiedusteluryhmän varajohtajat ja
tilannepäivystäjä-au:t saaden palkkaa
3 211–4 261 euroa.
3. vaativuusluokassa palvelevat mm. lääkintäaliupseerit ja
-miehet, pioneerit, tiedustelijat ja osa talous- ja toimistoaliupseereista.
Palkkaa maksetaan 2 881–3 728 euroa.
2. vaativuusluokassa palvelee mm. pioneerikoneenkäyttäjiä,
polttoaine-, rakennus-, taisteluväline-, varasto- ja viestihuoltomiehiä,
kuljettajia sekä asentajia. Jääkärin vaativuusluokka on 1.
Muita palvelusuhteen ehtoja
Puolustusvoimien ulkopuolelta palkatulle koulutuksessa
olevalle henkilölle maksetaan työansion menetyksestä korvauksena 24 euroa
päivärahaa, joka on kolme neljäsosaa kotimaan päivärahasta. Lisäksi majoitus,
muonitus, vaatetus ja terveydenhuolto ovat ilmaisia.
Kriisinhallintahenkilöstölle järjestetään mahdollisuus
vastikkeettomiin kotilomiin huoltolentoja käyttäen. Jos sellaisia ei ole,
valtio korvaa yhden kotilomamatkan palvelusalueelta Suomeen ja takaisin kutakin
kuutta palveluskuukautta kohti.
Kriisinhallintahenkilöstön vakuutusturva hoidetaan
valtionkonttorin kautta. Korvausten piiriin kuuluu:
ykuntoutus, fysikaalisen hoidon
aiheuttama ansionmenetys,
yhaittaraha, haitta-, vaate-,
opaskoiralisä sekä kohonneet kodinhoitokustannukset
ykuolemantapauskorvaus
yperhe-eläke (lesken ja lapsen)
yhautausapu kuolinpesälle.
Lisäksi jokainen rauhanturvaaja kuuluu vapaaehtoisen
ryhmätapaturvavakuutuk-sen piiriin. Kuolemantapauskorvaus on
120 000 euroa. Täysimääräinen haittakorvaus on 160 000 euroa.
Muutokset 1.1.2009
Palvelussuhteen ehtoihin on tulossa ensi vuoden alusta
alkaen tuntuvia parannuksia. Ensinnäkin Afganistanin ISAF- ja EUFOR TSAD/RCA –
kriisinhallintaoperaatioissa palvelevien sotilaiden päiväraha korotetaan 20
euroa/vrk. Uusi korotettu kriisinhallintapäiväraha on 76,95 euroa/vrk. Näin
ollen esimerkiksi aliupseerin (VL3) kokonaisansio ilman HL-lisää nousee 4328
euroon. Vastaavasti alimman vaativuusluokan (VL1) kokonaisansio nousee 4034
euroon. Verovapaan tulon määrä lisääntyy siis huomattavasti suhteessa
veronalaiseen tuloon.
Myös koulutusajan etuisuuksia tarkistetaan tasolle, jota
maksetaan asevelvolliselle päivärahan ja reserviläispalkan yhteismääränä
kertausharjoituksissa jo 1.11. 2008. Näin ollen miehistöön kuuluva saa 56,70
euroa, aliupseeri 59,10 ja upseeri 61,75 euroa päivältä. Nykyinen korvaus on
kaikille 24 euroa.
Muutokset ovat tervetullut parannus
kriisinhallintatehtävissä palvelevan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin.
Uskon, että nyt tehdyt muutokset omalta osaltaan lisäävät halukkuutta hakeutua
palvelukseen. Hakijoiden määrän kasvaminen puolestaan lisää joukon
suorituskykyä, koska valinta eri tehtäviin voidaan suorittaa suuremmasta
joukosta.
Liitto ei perinteellisesti ota kantaa
kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen puolesta tai sitä vastaan. Kuitenkin korostan,
että harkittaessa hakeutumista tutustuttaisiin perusteellisesti palvelussuhteen
ehtoihin eri operaatioissa, eikä niinkään keskityttäisi kuuntelemaan, mitä muut
ovat kertoneet. Jos kyseessä on jo toinen kerta, pitää muistaa, ettei edellisen
operaation olosuhteet välttämättä ole samanlaiset uudessa tehtävässä. Kun
aikanaan lähtijät allekirjoittavat palvelussitoumuksen, perehtykää paperiin
kunnolla ennen allekirjoitusta.
Lisää yksityiskohtaista tietoa on saatavissa mm.
puolustusvoimien kotisivuilta www.mil.fi/rauhanturvaaja/