Hämeenlinnan liittokokouksen iltatilaisuuden juhlapuhuja, kenraalimajuri (6.12. alk kenraaliluutnantti) Paavo Kiljunen puuttui puheessaan aiheeseen, joka on tavalla tai toisella koskettanut jokaista operaatiosta kotiin palaavaa rauhanturvaajaa. Kiljunen puhui elämästä ja selviytymisestä operaation jälkeen.

– Paluu koti-Suomeen, turvallisiin olosuhteisiin 24/7-rutiinista ei ole aina helppo asia, eikä saunareissu välttämättä aina riitä operaation purkuun. Itse olin paluuni jälkeen eksyksissä niinkin yksinkertaisessa paikassa kuin ruokakaupassa, Kiljunen kertoi.
– Meillä täytyy olla valmius käydä asioita läpi jo operaatioalueella. Työnantajalla eli puolustusvoimilla on vastuu siitä, että voimme jatkaa operaation jälkeen elämäämme ongelmitta kotimaassa, hän jatkoi.

Liittokokouksen yhteydessä Rauhanturvaajaliiton seuraavaan puheenjohtajavaaliin ehdolle lupautunut puolustusvoimien sotatalouspäällikkö painotti liiton merkitystä mahdollisten ongelmien ratkaisijana.
– Kaverista välittämisen periaate on myös Rauhanturvaajaliiton veteraanitoiminnan punainen lanka. Vaikka liitto ei ole varsinainen ammattiliitto on sillä hyvä mahdollisuus vaikuttaa myös jäsenistönsä puolesta.

Komentajatehtävissä sekä Makedoniassa että Kosovossa toiminut Kiljunen korosti juhlapuheessaan, että suomalaisen rauhanturvaajan maine maailmalla on kovassa kurssissa. Suomalainen ei välttämättä ole omimmillaan paraatikentillä, mutta muilla kentillä me pärjäämme.
– Oma-aloitteisuus, puolueettomuus ja rauhallisuus ovat ominaisuuksia, joita kunnioitetaan. Suomalaiset reserviläiset ovat toistuvasti osoittaneet vahvuutensa eri kriisien keskellä näyttämällä, että on hyvä osata muutakin kuin vain ampua.
– Meillä on paikkamme kunnian kentillä, Kiljunen tiivisti.

Paavo Kiljusen mukaan sotilailla on kysyntää maailmalla edelleenkin, vaikka kriisinhallinnan luonne onkin muuttunut. Nykypäivänä siviilikriisinhallinnan rooli on kasvamassa, sillä sotilaiden tuoman varmuuden lisäksi tarvitaan myös siviiliyhteiskunnan erityisosaamista.
– Vaikka kriisinhallinnan asiakas eli osapuoli ei ole aina oikeassa, on viisautta ymmärtää paikallista kulttuuria ja osapuolia. Sotilaiden kannalta on tärkeää, että roolit siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan välillä ovat selkiytyneet. Sotilaat ovat vastakin parhaimmillaan sotilaallisessa toiminnassa.
– On tärkeää, että sotilailla on operaatioissa myös tekemistä. Joutilaisuus on yksi suurimmista haasteista ja sitä pitää pyrkiä välttämään kaikin tavoin. Tästä syystä on tärkeä asia, että jokaisella operaatiolla on alun lisäksi myös loppu, Kiljunen sanoi.

Kenraali Kiljunen sanoi uskovansa, että suomalaisten jääkäripataljoonien aika kriisinhallintatehtävissä on ohi. Jatkoa ajatellen olisi kuitenkin hyvä lähettää ulos myös jääkärijoukkoja, vaikka pienempiäkin.
– Tämä tukisi myös Porin Prikaatin toimintaa, hän muistutti.