Puolustusvoimat päivitti reserviin ja varareserviin kuuluvien henkilöiden ylentämisperusteet joulukuussa 2009. Periaatteet eivät ole muuttuneet, joten henkilöllä, jota esitetään ylennettäväksi, on oltava tarvittava osaaminen arvoa vastaavaan sa-tehtävään ja myös sopivuus. Hänet yleensä myös sijoitetaan ko. tehtävään. Kuitenkin erityisissä tapauksissa, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään, voidaan reserviläinen ylentää maanpuolustuksen edistämiseen liittyvien ansioiden perusteella.
Ansiokkaaksi toiminnaksi maanpuolustuksen hyväksi luetaan mm. pitkäaikainen, huomattavan aktiivinen ja tuloksellinen toiminta maanpuolustusjärjestössä. Esimerkiksi em. perustein voidaan 40-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta.

Asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on palvellut kriisinhallintajoukoissa ja hoitanut esimiestehtävää ja osoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon.
Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelleiden osalta on myös tehty tarkennuksia. Ylentämisesityksiä on voitu palvelusaikana tehdä ja on tehty ainakin 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Operaatioissa palvelevien osalta esityksen tekee edelleenkin kriisinhallintajoukon komentaja. Esitykset tehdään Kriha-joukon kansalliselle johtoportaalle, joka on Porin Prikaati. Siellä aliupseerien ja miehistön esitykset lähetetään Sotilasläänien esikuntiin. Komentajat tekevät päätökset. Upseerien ylennysesitykset kulkevat eri johtoportaiden kautta Tasavallan presidentille. Esittelijä on puolustusvoimain komentaja.
Palvelus sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä antaa kaksi kertausharjoitusvuorokautta /kuukausi. Palvelusajalta yläraja, joka aikaisemmin oli 25 vuorokautta, on poistettu. Sen sijaan rotaatiokoulutuksessa koulutuspäivät ovat kh-päiviä, mutta ylentämisperusteena hyväksytään tällöin enintään 25 vuorokautta.