Vuosi vaihtui tilanteessa, jossa suomalaisia rauhanturvaajia oli sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa vähemmän kuin kymmeniin vuosiin. Tarkastelemalla vain rauhanturvaajien määrää ulkomailla, saadaan Suomen panoksesta kansainväliseen kriisinhallintaan virheellinen kuva.

Tammikuun 1. päivänä aloittivat päivystysvuoronsa sekä Hollannin että Ruotsin johtamat Euroopan Unionin taisteluosastot, joissa on mukana noin 300 suomalaista rauhanturvaajaa. Miinalaiva Pohjanmaa aloitti matkansa 5. päivänä tammikuuta kohti etelää osallistuakseen ATALANTA-operaatioon. Suunnitteilla on myös loppuvuodesta lisätä tuntuvasti suomalaisten osuutta YK:n rauhanturvajoukoissa.

Kriisinhallintatehtäviin on perinteisesti lähetetty maavoimien joukkoja. Miinalaiva Pohjanmaa tekee sotilaallisen kriisinhallinnan historiaa. Se on ensimmäinen merivoimien yksikkö, joka ottaa osaa kansainväliseen operaatioon. Sen tehtävänä on mm. suojata YK:n ja Afrikan Unionin avustuskuljetuksia. Myös Nordig Battle Group:n (NBG) suomalainen komppania on merivoimien kouluttama.

Lyhyestä valmistautumisajasta ei kummankaan osaston osalta ole kysymys. Merivoimat on jo pitkään rakentanut kansainvälistä suorituskykyään monin eri tavoin. Pohjanmaa ja sen henkilöstö arvioitiin ensimmäisenä Natoon kuulumattoman valtion aluksena vuonna 2006. Merivoimiin kuuluva Uudenmaan Prikaati on osaltaan ollut mukana  vuodesta 2008 NBG:n  toiminnassa mm. rannikkojääkärikoulutuksen osalta.

Kolmas puolustushaara, ilmavoimat, ei myöskään ole seurannut katseella muiden valmistautumista kriisinhallintatehtäviin. Valtioneuvoston selonteossa 2004 todettiin, että kaikkien puolustushaarojen erikseen määriteltäviä joukkoja kehitetään  siten, että niitä voidaan käyttää myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Ilmavoimien osalta tämä tarkoitti haastetta, joka on vuosia tunnettu Muuttolintu-nimisenä. Sen suorituskyky arvioitiin Saksassa vuonna 2009 ensimmäisenä Natoon kuulumattoman maan lento-osastona. Joukko selvisi testeistä hyvin arvosanoin.

Suomen puolustusvoimien suorituskyky osallistua vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin on kaikkien puolustushaarojen osalta kansainväliset vaatimukset täyttävä. Tämä, jos mikä lisää myös kotimaan puolustuksen tasoa.

Rauhanvälitys ja kriisinhallinta muodostavat kokonaisuuden, joka on paljon muutakin, kuin sotilaiden toimintaa. Suomi on myös siviilikriisinhallinnan sektorilla Euroopan Unionin maiden joukossa tiennäyttäjä. Molempien osapuolten taitoja tarvitaan. Tämä merkitsee yhteistoiminnan kehittämistä. Kansallisella tasolla tässäkin on edistytty hyvin. Tästä esimerkkinä on Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja Crisis Management Centerin yhteistyö.