Monitoimimiehemme Kimmo Wirén lähetti hiljan tekstiviestin, jossa hän kehotti äänestämään faitteria ensi kevään eduskuntavaaleissa. Wirén oli itse Tampereella erään poliittisen puolueen ehdokkaana edellisissä kunnallisvaaleissa – mies jopa kustansi itsestään naamailmoituksen Rauhanturvaajaan – mutta edellä mainitusta kehotuksesta puuttuivat kaikki viittaukset puolueisiin. Tärkeintä oli kohde ja ajatus.

Wireeni on harvinaisen oikealla asialla, sillä eduskunnassa istuvat ex-rauhanturvaajat ymmärtävät rauhanturvaajien arjen kaikkine iloineen ja murheineen varmasti aivan eri tavalla kuin faitteriajan autuudesta tietämättömät kellokkaat. Hyvä esimerkki on nykyiseen eduskuntaan Helsingistä valittu UNIFIL-veteraani Juha Hakola (kok.), jonka tekemä lakialoite on johtamassa radikaaliin uudistukseen verovapaan läyhyn hankinnassa.

Hakolan ohella nelivuotiskauttaan lopettelevassa eduskunnassa on ainoastaan kaksi muuta rauhanturvaajataustan omistavaa miestä: Golanilla 1988-90 palvellut Mika Lintilä (kesk.) ja Namibiassa 1989-90 ollut Markku Pakkanen (kesk.). Viimemainittu toimii myös Reserviläisliiton puheenjohtajana.

Kimmo Wirén kertoi, että hänen asuinsijojensa vaalipiiristä on ehdolle asettumassa muun muassa kenraaliluutnantti evp. Heikki Lyytinen, joka muistetaan parhaiten entisenä ilmavoimien komentajana. Harvemmat tietävät, että Lyytinen palveli rauhanturvaajana vuosina 1984-85. Paikka oli Kypros ja tehtävä viestiupseeri.

Mikäli Lyytinen Arkadianmäelle valittaisiin, olisi hän tulkintatavasta riippuen vasta historian kolmas tai neljäs kenraali kyseisessä tehtävässä. Varmoja kenraalikansanedustajia ovat olleet Axel Airo (Kokoomus, 1958-65) ja Olli Nepponen (Kokoomus, vuodesta 1999 lähtien), tulkinnanvarainen puolestaan Aarne Sihvo. Myös Suomen sotaväen päällikkönä (1926-33) ja puolustusvoimain komentajana (1946-53) toiminut jääkäriupseeri ylennettiin nimittäin kenraaliksi vasta viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli jättänyt tehtävänsä Edistyspuolueen kansanedustajana (1919-20).

X x x

Pääsin kuukauden sisään tutustumaan kahteen merivoimien kouluttamaan erikoisjoukkoon, jotka elävät nykyhetkeä perin erilaisissa tunnelmissa. Toinen niistä siirtyi vuoden vaihteessa EU:n korkeaan valmiuteen, toinen lähti miinalaiva Pohjanmaan kyydissä kohti kaukaisen Somalian edusvesiä. Näillä näkymin tuntuu ikävä kyllä siltä, että korkeassa valmiudessa oleva NBG-joukko ei lähde mihinkään. Sama valistunut veikkaus sopii myös Utissa koulutettuun NLBG-joukkoon.

Puolustusministeri Jyri Häkämies uskalsi ensimmäisenä ykkösketjun poliitikkona sanoa, että päivystävät taisteluosastot ilman järkevää tekemistä ovat ongelma, josta pitää voida keskustella. Ministerin mukaan Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan on syytä arvioida uudelleen nyt alkaneen päivystysvuoron päättyessä.

Ongelma ei ole onneksi Suomen, vaan siitä voidaan syyttää EU:n ulkopolitiikan laajempaa lamaa eli suomeksi sanottuna kyvyttömyyttä päätöksentekoon.