Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 2/17

Thumbnail ... huolehtii Porin prikaatin matkavaatevarastolla rauhanturvaajiksi lähtevien varustamisesta Reissuun lähtevien varusteurakkaa on helpotettu...
Thumbnail Pekka Visuri Kirjoitan tätä 9. huhtikuuta, kun olen lukenut pari päivää kommentteja Yhdysvaltojen Syyriaan tekemään ohjushyökkäykseen ja sitä...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 2/17  

Arkisto

Rauhanturvaaja 2/16

samilindh

Säkylässä asuva Sami Lindh vakuuttaa kolmen kansainvälisen operaation kokemuksella oppineensa, että kaukaa näkee paremmin lähelle. Nykyisin puolustusvoimien järjestelmäkeskuksessa Tampereella työskentelevä Lindh sanoo kansainvälisyyden määrittäneen monella tapaa sen, mitä hän on nyt niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin.

- Kansainvälisyys on ollut iso osa työuraani ja se jatkuu edelleen. Nykyisessä työssäni yksi operaatioihin lähettävästä lääkemateriaalista vastaaminen, aiemmin Porin Prikaatissa kansainvälisen kenttäsairaanhoitajan tittelillä toiminut Lindh selvittää.

- Monikansallisuus on tosi iso asia suomalaisille. Operaatioissa näkee muiden maiden käytäntöjä ja myös sen, miten ammattimaista toisten  suhtautuminen on. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että me suomalaiset olemme ihan liian nöyriä ja vaatimattomia. Me olemme oikeasti ihan helvetin hyviä, hän tiivistää.

- Sotilaslääketieteen keskuksen henkilökunnankin pitäisi palvella itse useammin operaatioissa. Ei siitä ainakaan haittaa olisi, esittää Lindh.

 

Peltiheikillä maailmalle

Kun ensimmäiset suomalaiset YK:n rauhanturvaajat koottiin vuonna 1956 pikavauhtia lähtemään Suezille, heidän varusteensa olivat valtaosin peräisin sota-ajalta. Viisikymmentäluvun Suomi eli niukkuudessa toipuen sotakorvauksista ja maan talous oli vasta kehittymässä, joten Lähi-idän kriisiä valvomaan lähdettiin enemmän tai vähemmän improvisoiduissa varusteissa, joita täydennettiin sitten paikan päällä kun havaittiin puutteita. Verikauhaan ommeltiin Suomen kauppalippu. Ja kainaloon työnnettiin henkilökohtaiseksi hengenturvaksi 9 mm konepistooli m/44, tuttavallisemmin "Peltiheikki".

Pekka Visuri

Pekka Visuri

Kansainvälisessä politiikassa voimannäytöt ovat arkipäivää, ja media vielä tehostaa eri osapuolten propagandakuvia, joissa pelotellaan mahdollisia vastustajia. Realismin teorian mukaan valtiot pyrkivät lisäämään valtaansa, joka voi olla taloudellista ja sotilaallista voimaa tai arvovaltaa. Niillä ei välttämättä ole eroa, koska mielikuvat antavat valtaa.

Seppo ArponenKeuruulla syntynyt reservin majuri Seppo Arponen lähti rauhanturvaajaksi YK:n Suomen Pataljoonaan (YKSP) luutnanttina kesken opiskeluiden "aika melskeisessä elämänvaiheessa", kuten hän itse asian ilmaisee. Sattumalta lehdestä löytynyt ilmoitus sai lähettämään hakemuksen. Alun perin tarkoituksena oli tehdä Kyprokselle puolen vuoden mittainen reissu, joka sitten tiesikin äkkilähtöä Siinaille ja piteni 21 kuukauteen.

Rotaatiokoulutus Niinisalossa oli noin vuosi ennen reissuun lähtöä, ja se kesti parisen viikkoa.

- Koulutus oli aika pintapuolista, eikä se kunnolla pohjustanut tulevaa reissua. Kyproksesta näytettiin jokin mustavalkoinen elokuva. Sotilaallinen osuus oli lähinnä aseen käpistelyä ja jotakin vartiotoimintaa.

Seppo toimi aluksi YKSP 18:n vartio- ja sittemmin convoy- eli saattuejoukkueen johtajana. Kolmisen kuukautta myöhemmin reissuun lähti majuri Martti Jokihaara. Miehet olivat tutustuneet RUK:ssa, jossa Martti oli jo kadettikoulun käyneenä luutnanttina ja kouluttajana toisessa yksikössä. Sepon äiti tutustui Marttiin, kun tämä tapasi käydä riiaamassa samassa talossa asunutta naapurintyttöä. Niinpä hän ohjeisti tuntemansa luottomiehen matkaan "pitämään Seposta huolta ja lupauksin tehdä tästä mies".

norja1 Tämän vuoden Cold Response -harjoitukseen Norjassa osallistuneet suomalaiset reserviläiset ovat suurimmaksi osaksi saaneet varusmiesaikanaan koulutuksen Porin prikaatissa Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin.

Valmiusjoukkoihin koulutettavat harjoitetaan ensisijaisesti Suomen sotilaalliseen puolustamiseen ja lisäksi koulutettavat saavat erikoiskoulutuksen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palveluksen lopulla.

Cold Response 2016 -harjoituksessa valmiusjoukon reserviläiset mm. pääsevät testaamaan johtamis- ja kommunikointitaitojaan kansainvälisessä ympäristössä. Toiminnan koordinointi kansainvälisten kumppaneiden kanssa on ollut joukoilla lähes päivittäistä.

- Kielenkäytön täytyy olla kansainvälisissä tehtävissä hieman yksinkertaisempaa, jotta tulee ymmärretyksi, kuvailee yhteistoimintaa tulenjohtajana toimiva vänrikki Joona Hintikka.

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 2/17

Thumbnail ... huolehtii Porin prikaatin matkavaatevarastolla rauhanturvaajiksi lähtevien varustamisesta Reissuun lähtevien varusteurakkaa on helpotettu...
Thumbnail Pekka Visuri Kirjoitan tätä 9. huhtikuuta, kun olen lukenut pari päivää kommentteja Yhdysvaltojen Syyriaan tekemään ohjushyökkäykseen ja sitä...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 2/17  

Arkisto

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa