Rauhanturvaaja 2/16

<strong>Asko Tanhuanpää Päätoimittaja</strong>

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotista taivalta juhlitaan anno 2016 harvinaisen kattavasti niin tarjonnan kuin maantieteellisen kattavuudenkin näkövinkkelistä. Tapahtumia riittää sanan täydessä merkityksessä lännestä itään ja etelästä pohjoiseen.

Allekirjoittaneelle loppukevät ja kesä tarjoavat mahdollisuudet käydä paikoissa, joihin en ole jostain syystä eksynyt kertaakaan sitten perheen kanssa hikisessä autossa tehtyjen lapsuuden kesälomamatkojen. Kyseiset paikat ovat Imatra (liittokokous) ja Savonlinna (kesäpäivät). Vähän samaa kastia on Hamina (Hamina Tattoo), missä olen vieraillut vain kerran sitten RUK-aikani.

Juhlavuoden must-tapahtumiin omalta osaltani kuuluvat varmuudella ainakin myös YK:n kansainvälisen rauhanturvaajien päivän juhlallisuudet Säkylässä ja Helsingissä, lippujuhlapäivän paraati Suomen Turussa, liiton mestaruusgolfit Levillä, tietysti syyskokous Lap...., anteeksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, Rauhanturvaseminaari Niinisalossa ja sokerina pohjalla tietysti juhlavuoden valtakunnallinen päätapahtuma Lahdessa.

 

Paavo Kiljunen

Paavo Kiljunen
Puheenjohtaja

Suomen osallistumisprofiili rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan on kokenut 2000-luvulla huomattavan muutoksen. Aikanaan puhuttiin rauhanturvaamisen suurvallasta. Tämä kotikutoinen titteli perustui väkilukuun suhteutettuun osallistumisvahvuuteen. Parhaimmillaan Suomella oli nimenomaan YK-operaatioissa lähes 2000 rauhanturvaajaa. Nyt massaosallistuminen kokonaisilla pataljoonilla näyttää olevan takana. Tilalle ovat tulleet pienet, erikoistuneet ja räätälöidyt kokoonpanot.

Juhani KaskealaAmiraali Juhani Kaskeala sanoo puolustusvoimien komentajana toimiessaan piirtäneensä paperille suomalaisen sotilaan kokardin perustellessaan poliitikoille tarvetta rauhanturvaoperaatioihin osallistumiseen. Kokardin uloimmalla valkoisella kehällä oli globaali vastuu eli Suomen kansainvälinen yhteisvastuu maailmanrauhasta ja kriisialueiden auttamisesta.

Raimo PyysaloViime syksynä Suomea kohtasi turvapaikanhakijoiden saapuminen maahan ennennäkemättömässä laajuudessa. Aiempien vuosien hyvin vakaana pysynyt noin 3 500 turvapaikanhakijan määrä moninkertaistui ja vuonna 2015 Suomeen saapui lähes 35 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto yhdessä muiden maahanmuuttoasioiden kanssa työskentelevien viranomaisten kanssa kohtasi poikkeuksellisen tilanteen, jonka ominaisuuksien tunnistaminen, laajuus ja ilmiön hallitseminen vei oman aikansa.