Vammautuneet rauhanturvaajat puolustavat oikeuksiaan oman yhdistyksensä kautta

VVK RYSuomi osallistui ensimmäistä kertaa YK:n rauhanturvaoperaatioon jo kuusi vuosikymmentä sitten, Suezin kriisin jälkiselvittelyihin. Sen jälkeen suomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana niin YK:n kuin Natonkin kriisinhallintaoperaatioissa, nauttien parhaina aikoina "rauhanturvaamisen suurvallan" mainetta.

Kuitenkin vasta aivan viime vuosina on havahduttu rauhanturvatehtävissä loukkaantuneiden ja sairastuneiden jälkihoitoon.  Merkittävä osuus asioiden etenemiselle on ollut loukkantuneiden omalla yhdistyksellä, joka on ponnekkaasti tuonut ilmi lainsäädännössä olevia puutteita, jotka ovat vaikeuttaneet asianmukaisen hoidon, kuntoutuksen ja korvausten järjestymistä isänmaan palveluksessa siipeensä saaneille.

- Oman yhdistyksen perustaminen vammautuneille ja sairastuneille rauhanturvaajille oli välttämätöntä, sanovat Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry: n perustajajäsenet. Yhdistyksen  puheenjohtajana on Namibian YK-operaatiossa vuonna 1990 helikopterionnettomuudessa halvaantunut Timo Heikkinen.

- Kuusikymmentäluvun lopulla perustettu Suomen Rauhanturvaajaliitto on toiminut rauhanturvaajien kattojärjestönä ja ajanut tehokkaasti jäsentensä etuja. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittänyt huomiota loukkaantuneisiin, haavoittuneisiin ja palveluksessa sairastuneisiin rauhanturvaajiin. Tämä pieni, mutta raskaan hinnan palvelusajastaan maksava ryhmä jäi pitkään huomiotta.

Asiaa ajamaan perustettu Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry on toiminut vuodesta 2013 lähtien. Yhdistys on pyrkinyt tuomaan loukkaantuneiden ja sairastuneiden jälkihoitoon liittyviä ongelmia päättäjien tietoon. Delegaatiot ovat vierailleet Helsingissä ahkerasti niin puolustusvoimien virkamiesten kuin asiasta vastaavien ministeriöidenkin puheilla, jotta jälkihoito saataisiin samalle tolalle kuin useimmissa muissa maissa. Omakohtaiset kokemukset ovat taanneet asiantuntemuksen, joka on riittänyt vakuuttamaan päättäjät uudistusten tarpeesta.

Uusi tapaturmalaki viimeistelyvaiheessa

Yhdistys on päässyt vaikuttamaan myös parhaillaan valmistelussa olevaan kriisinhallintatehtävissä palvelleita koskevaan tapaturmalakiin, joka tulee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Heikkisen mukaan viimeisten hienosäätöjen jälkeen lakiesitys vaikuttaa varsin hyvältä.

- Sosiaali- ja terveysministeri  Hanna Mäntylä halusi siihen muutoksia koskien psykososiaalista tukea, niin että se ulottuu pidemmälle palveluksen jälkeiseen aikaan. Se on tarpeen, sillä usein henkiset traumat tulevat ilmi vasta viiveellä.

Tapauksia vielä pimennossa

Vaikeasti Korvattavat ry:een kuuluu tällä hetkellä 35 jäsentä. Yhdistyksen toimintaa on tukemassa lisäksi 250 kannattajajäsenen joukko.  Vammautuneita on kuitenkin enemmän. Kukaan ei tiedä paljonko, sillä puolustusvoimat on tilastoinut tapauksia vasta vuodesta 2006 lähtien. Vaikeasti Korvattavat ry:n puheenjohtaja Heikkinen toivookin, että mahdollisimman moni takavuosina rauhanturvatehtävissä loukkaantunut tai sairastunut ottaisi yhteyttä yhdistykseen.

Me olemme taistelumme taistelleet ja keränneet niistä paljon kokemuksia. Tavoitteemme on nyt auttaa niitä jotka taistelevat yksin.

Teksti ja kuvat: Mika Vuolle