Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa:

"Suomi on oikeassa seurassa"

Piritta Asunmaa

Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa vakuutti sijoituspaikassaan Brysselissä Rauhanturvaaja-lehdelle, että Suomi on tällä hetkellä turvallisuuspoliittisesti ajatellen varmasti oikeassa seurassa. Asunmaa painotti, että sekä EU-jäsenyys että Nato-kumppanuus ovat Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta erittäin keskeisiä tekijöitä.

- Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ratkaisu on olla jäsenenä EU:ssa ja samalla käytännönläheisessä kumppanuussuhteessa Naton kanssa. Hallitusohjelmassa on kuitenkin vielä todettu, että Naton jäsenyyttä voidaan tarvittaessa hakea. Keväällä julkaistulla puolueettomalla Nato-selvityksellä on tärkeä rooli, kun asiaa käsitellään kesän aikana valmistuvassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, Asunmaa painottaa.

- Jo vuodesta 1994 jatkunut kumppanuus on erittäin toimiva ratkaisu. Sen merkitys on vain korostunut Euroopan turvallisuustilanteen heikentymisen myötä, mutta raja kumppanuuden ja jäsenyyden välillä on silti edelleen hyvin selkeä. Kumppanuudesta ei ajauduta jäsenyyteen, eivätkä Naton oikeudet ja velvollisuudet koske kumppanimaita. Kumppanuus ei tuo turvatakuita, mutta se ei tuo myöskään jäsenyyden velvoitteita. Raja jäsenyyden ja kumppanuuden välillä on jopa korostanut, kun Nato panostaa enemmän artikla viiteen eli yhteisen puolustuksen kehittämiseen, näkee suurlähettiläs.

Nato-yhteistyön painopiste muuttunut

Asunmaa korostaa, että Nato-yhteistyön painopiste on muuttunut selvästi lähivuosien aikana. Aiemmin yhteistoiminta keskittyi ensisijaisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan, mutta nyt kysymys on enemmänkin siitä, että Suomi saa lisäarvoa kansalliseen puolustukseensa.

Euroopan Unionin Piritta Asunmaa näkee tärkeänä turvallisuuspoliittisena toimijana, mutta hänen mukaansa EU on samalla myös merkittävä toimija kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa.

- EU:n kriisinhallinta ei ole vain sotilaallista, vaan se on mitä suurimmassa määrin myös siviilikriisinhallintaa. Pääosa EU:n missioista onkin siviilikriisinhallintamissioita. EU on vuodesta 2003 lähtien käynnistänyt yhteensä kolmisenkymmentä missiota, joista suurin osa on ollut nimenomaan siviilikriisinhallintamissioita. Tällä hetkellä käynnissä on toistakymmentä missiota.

- Mitä eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön tulee, niin oleellinen osa sitä ovat myös puolustusteollisuus ja -markkinat. On olemassa vahva tahtotila sen varmistamiseen, että EU:lla on tarvittavat sotilaalliset suorituskyvyt, mikä taas edellyttää toimivaa teollisuutta ja markkinoita. Tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön tarvitaan panostusta, jolle haetaan nyt yhteistä rahoitusta, Asunmaa selvittää.

- Yhdysvaltojen osuutta Euroopan turvallisuuden kannalta ei voi tietysti ohittaa. Se on Naton keskeinen toimija ja  EU:n jäsenmaista 22 on samalla myös Naton jäseniä. Tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen on muuttunut vain entistä tärkeämmäksi. Tästä viimeinen osoitus oli Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen huippukokous Washingtonissa 13.5. ja sieltä annettu yhteinen julkilausuma, jossa korostetaan Yhdysvaltainen merkitystä ja sitoutumista Euroopan turvallisuuteen. Se on meidän kaikkien edun mukaista, suurlähettiläs jatkaa.

Mikään yhteistyö ei sulje toista pois

Piritta Asunmaa painottaa, että yksikään yhteistoimintamuoto tai -taho ei saa olla toista pois sulkeva vaihtoehto. Hän sanoo näkevänsä myös nykyistä vahvemman pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä asiana Suomen kannalta.

- Me tarvitsemme kaikkia kansainvälisen puolustusyhteistyön muotoja, niin kahdenvälistä yhteistyötä Ruotsin kanssa kuin puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden, EU:n ja Nato-kumppanuuden puitteissa. Niitä kaikkia tarvitaan Suomen kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi. Niitä ei todellakaan pitäisi asettaa toisiaan vastaan tai nähdä vaihtoehtoina, vaan ne ovat kaikki tarpeellisia. Kun turvallisuustilanne on selkeästi heikentynyt, niin me tarvitsemme enemmän yhteistyötä, ei vähemmän yhteistyötä.

Asunmaa muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat Natolle niin sanottuja edistyneitä kumppanimaita. Tästä sovittiin Wienin huippukokouksessa vuonna 2014. Muut samassa asemassa olevat maat ovat Australia, Georgia ja Jordania.

- EOP-kumppanuus on mahdollistanut aikaisempaa läheisemmän ja syvemmän sotilaallisen yhteistyön, mutta se on samalla mahdollistanut myös kiinteämmän ja tiiviimmän poliittisen dialogin. Tästä viimeinen osoitus oli 20.5. pidetty Naton ulkoministerikokous. Suomi ja Ruotsi olivat siellä ensimmäistä kertaa mukana Naton omassa keskustelussa EU:n ja Naton suhteista. Suomi on osallistunut toki aiemminkin Naton ulkoministerikokouksiin, mutta vain ja ainoastaan niihin osuuksiin, jotka ovat käsitelleet operaatioita ja kriisinhallintaa. Tämä oli ensimmäinen puhtaasti poliittinen keskustelu, Naton sisäinen keskustelu, jossa me olimme mukana.

Dialogia kaikkien osapuolten kanssa

Kysymykseen Itämeren muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja Suomen mahdollisuudesta pysyä mahdollisen konfliktin ulkopuolella suurlähettiläs miettii vastaus pitkään.

- Itämeri on kiistatta yksi yhtenäinen turvallisuusympäristö ja  kriisitilanteessa olisi vaikeaa ihan jo sotilasteknologiasta johtuen jättäytyä kriisin ulkopuolelle. Selvää on, että Naton ulkopuolisena maana meitä eivät koske Naton puolustusvelvoitteet, mutta toisaalta meitä koskee mitä suurimmassa määrin EU-solidaarisuus ja Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon artikla 42.7, muistuttaa Asunmaa.

- On tärkeää, että yhteisesti tehdään töitä sen eteen, että Itämerellä ei kehittyisi minkäänlaisia kriisejä. Suomen kannalta on oleellista, että me panostamme myös dialogiin kaikkien osapuolten kanssa. Esimerkiksi Naton ja Venäjän väline dialogi on mitä suurimmassa määrin Suomen etujen mukaista. Sitä tarvitaan sellaisen tilanteen välttämiseksi, missä joku turvallisuusinsidentti voisi eskaloitua laajemmaksi kriisiksi, hän näkee.

Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää