Rauhanturvaaja 3/16

Jonkin aikaa sitten tuli esille, että joku - mahdollisesti entinen rauhanturvaaja - olisi mielenosoituksessa käyttänyt YK:n sinistä barettia kokardeineen. Tapauksesta oli kuvakin internetissä. Tällainen käytös herätti laajaa ihmetystä ja yleistä paheksuntaa. Myös Facebookissa on herättänyt keskustelua baretin käyttö vappuna ikään kuin ylioppilaslakin asemasta.

Sinibaretti

YK-kokardin (edessä) käyttöä Rauhanturvaajaliiton virallisluonteisissa tilaisuuksissa ei voida pitää kovinkaan isona rikkeenä, vaikka liiton oman kokardin (takana) käyttö olisikin suotavampaa.

 

Lähtökohtaisesti baretti ja univormut, mukaan lukien niin sanotut intialaiset, ovat operaation aikaisia varusteita ja siten tarkoitettu käytettäväksi vain operaatiossa. Barettia voi kuitenkin käyttää Rauhanturvaajaliiton omissa tai muissa rauhanturvaamiseen liittyvissä virallisluonteisissa tilaisuuksissa, joissa on tarpeen näyttää kriisinhallintaveteraanien taustaa ja osallistumista. Tällaisia ovat liittokokoukset, rauhanturvaajan hautajaiset, seppeleenlaskut, Salpalinjan tapahtumat, marssit ja muut vastaavat liiton tai yhdistysten suunnitelmalliseen toimintaan kuuluvat tapahtumat. Lisäksi baretin käytön olisi hyvä perustua yhdistyksen päätökseen kyseiseen tilaisuuteen osallistumisesta.

 

"Jatkuva suru hiljentyi, ikuinen kaipaus pysyy"

Heikki Holma, Paavo Kiljunen ja Aulis LaineMuistomerkin paljastustilaisuudessa Huovinrinteellä oli mukana kolme Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajaa, tehtävää nykyisin hoitavan Paavo Kiljusen (vas.) lisäksi myös kaksi entistä eli Heikki Holma ja Aulis Laine. Holma oli muistomerkkityöryhmän vetäjä.

 

Varhain lauantaiaamuna 1.2.1997 nousi kolme suomalaista rauhanturvaajaa kanadalaisen helikopterin kyytiin Makedoniassa. Majuri Risto Vuori, kapteeni Tapani Kulmala ja hammaslääkäri Kaisa Arvola eivät osanneet edes aavistaa, että heidän kohtalokseen tulisi olla mukana Suomen rauhanturvahistorian tuhoisimmassa onnettomuudessa.

Paavo Kiljunen

Paavo Kiljunen
Puheenjohtaja

Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä on pikkuhiljaa vakiintunut rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien keväiseksi juhlapäiväksi. Päivää juhlitaan kuitenkin vielä hyvin eri tasoisesti eri puolilla Suomea. Tavallinen kansalainen sitä tuskin huomaa – ehkäpä siksi, ettei mediakaan sitä juuri noteeraa.

Tänä vuonna ainakin Helsingissä ja Turussa juhlittiin tavanomaista näyttävämmin. Rauhanturvaamisen juhlavuoden näkyvyys oli johdattanut Hietaniemen hautausmaalle tavallista enemmän ihmisiä. Iltapäivällä Espan lavan ympärillä pyöri satoja ihmisiä nauttimassa Faitterien ja Kuorokillien esityksistä. Musiikin lomassa kerrottiin yleisölle rauhanturvaamisesta sekä kriisinhallintaveteraaneista ja heidän tukijärjestelmästään. Turussa jumalanpalveluksen kolehti kerättiin kriisinhallintaveteraanien tukemiseen. Heikkilän kasarmialueen sotilaskodissa avattiin viikoksi rauhanturva-aiheinen näyttely.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on hyväksynyt kuluvan vuoden alussa muutoksia ministeriön asetukseen sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista. Pääesikunta on ohjeistanut yksityiskohtaisesti asetuksen soveltamisesta sekä lisäksi palvelussuhteessa olevien eräiden esikuntahenkilöiden päivärahasta ja majoittumiskorvauksista. Muutokset ovat astuneet palkkauksen osalta voimaan 1.2.2016. Muut asetuksen muutokset astuvat voimaan 1.8.2016 lukien.

Muutokset eivät voimaan takautuvasti

Ennen asetuksen hyväksymispäivämäärää 25.1.2016 palvelussitoumuksen allekirjoittaneet ja tehtävissä aloittaneet henkilöt palvelevat niin sanotusti vanhoilla ehdoilla palveluksensa loppuun. Heitä eivät koske seuraavat muutokset palvelusvapaisiin, operaation aikaisiin kotilomamatkoihin, kotiutumisjaksoon ja lääkärintarkastusten maksujen korvaamiseen.

Asko Tanhuanpää

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Suomi on oikeassa seurassa

Työmatka eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen Brysseliin osoitti allekirjoittaneelle konkreettisesti sen, ettei omia kantoja kannata tosiaankaan betonoida. Olin pitänyt itseäni sataprosenttisena Nato-jäsenyyden kannattajana, mutta keskustelut niin Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaan, Suomen sotilasedustajana Natossa ja EU:ssa toimivan kenraaliluutnantti Markku Nikkilän kuin euroedustaja Petri Sarvamaankin kanssa pakottivat ajattelemaan asiaa uudemman kerran.

Brysselin viesti oli yksinkertainen eli Suomi on oikeassa seurassa EU:n jäsenenä ja Naton rauhankumppanina.

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa