Rauhanturvaaja 5/16

Ismo Flinkin kokoelmalle haussa julkinen ylläpitäjä

Ismo Flinkin kokoelma

Haminalaisen Ismo Flinkin kokoama Suomen laajin ja kattavin rauhanturvatoimintaa kuvaava Rauhanturvaajien merkit ja tunnukset 1956-2016 -kokoelma sai elokuun alussa Hamina Tattoossa erinomaisen suosion. Ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan esillä ollut yksityinen aineisto kuvaa samalla koko suomalaista rauhanturvahistoriaa vuodesta 1956 lähtien. Se on myös osa Suomen historiaa.

Näyttelyyn Haminassa tutustui peräti 2 000 kävijää. Heistä vain osa oli rauhanturvaajia. Selvä johtopäätös on, että kokoelma kiinnostaa siis muitakin suomalaisia kuin vain rauhanturvaajia.

 

Vuosi 1956 on tärkeä suomalaisen rauhanturvaamisen historiassa. Joulukuussa 1956 ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille.  Suomi oli hyväksytty YK:n jäseneksi vasta vuotta aikaisemmin, 14. joulukuuta 1955, ja peruskirja saatettu asetuksella voimaan tammikuussa 1956. Jo samana vuonna Suomi vastasi myöntävästi YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin tiedusteluun Suomen halukkuudesta osallistua Suezin kriisin ratkaisemiseen ja toimia osana marraskuussa perustettua YK:n Lähi-idän valvontajoukkoa. Kunniakomppania tarkastettiin 8. joulukuuta ja suomalainen YK-komppania lähti Seutulasta 10.12. 1956 Suezin kriisialueelle. Tästä vuodesta ja operaatiosta käynnistyi 60 vuoden ajanjakso, jolloin suomalaisia on nähty toiminnassa konfliktialueilla.

Vuosi 1956 ja joulukuu ovat tärkeitä itsellenikin. Olen kulkenut yhtä pitkän matkan suomalaisen rauhanturvaamisen kanssa. Näen siinä viitteitä omallekin polulleni. Kun naisten mahdollisuus hakeutua YK:n rauhanturvatehtäviin ensimmäisen kerran avautui vuonna 1991, ei päätöstä tarvinnut kauan miettiä. Rauhanturvavuosi Etelä-Libanonissa jätti kipinän toimia kansainvälisissä tehtävissä.

Pitkän uran Suomen ulkoasiainministeriön virkamiehenä tehnyt Pertti Torstila, Kyproksen rauhanturvaveteraani, johtaa nykyisin Suomen Punaista Ristiä. Hymyillen hän sanoo palanneensa tavallaan takaisin  siihen ruutuun, mistä aikanaan lähti kansainväliselle taipaleelleen.

- Minun urani diplomaattina lähti liikkeelle Kyprokselta ja ylipäätään peace keeping-taustasta. Nykyinen työni SPR:ssä on hyvin lähellä sitä, mitä tein rauhanturvaajana. Sekin oli kenttätyötä, ja nyt mennään taas ihmisten luokse.

- Pääsen kohtaamaan tavallisen kadunmiehen heidän kriiseissään ja huolissaan. On kiva, että eläkemiehenäkin voi tuntea olevansa hyödyllinen, tuntea itsensä tarpeelliseksi tyrkyttämättä liikaa, Suomen suurlähettiläänä ETYK:ssä Wienissä 1989-1992, Unkarissa ja Kroatiassa 1992-1996 sekä Ruotsissa 2002-2006 toiminut, Torstila sanoo.

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa