Rauhanturvaaja

Arkisto

Rauhanturvaaja 6/17

Asko Tanhuanpää

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Televisiossa pyörii ”Pitäisikö olla huolissaan” -niminen hupiformaatti, jossa valtakunnanviisaat ja totuuden nimissä välillä muutkin pähkäilevät tykönään, pitäisikö jostain asiasta olla huolissaan. Maavoimien uuden komentajan, tehtävän viime kesänä vastaanottaneen kenraalimajuri Petri Hulkon ei tarvinnut mennä ruutuun asti sanoakseen, että häntä huolettaa.

Rauhanturvaaja-lehdelle haastattelun antanut Hulkko sanoi olevansa huolissaan useammastakin asiasta. Kenraalin päällimmäinen huoli oli pätevän aineksen riittävyys sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. Ongelmia rekrytoinnissa on niin ammattisotilaiden kuin reserviläistenkin kanssa.

Paavo Kiljunen

Paavo Kiljunen
Puheenjohtaja

Suomen puolustus perustuu asevelvollisuusjärjestelmään. Järjestelmä tuottaa pääosan poikkeusolojen puolustusvoimien henkilöstöstä. Tuotetun reservin osaamisesta pidetään huolta kertausharjoituksin ja vapaaehtoisin harjoituksin. Puolustusvoimien koulutusta täydentää vapaaehtoinen järjestelmä, jossa tärkeimpänä koulutuksen toteuttajana on maanpuolustusjärjestöjen yhteinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

MPK on vakiinnuttanut asemansa vapaaehtoisen turvallisuuskoulutuksen tuottajana niin puolustusvoimille kuin kokonaisturvallisuuden muillekin toimijoille sekä eri ikäisille kansalaisille. Koulutukselle on kysyntää ja se toteutetaan kustannustehokkaasti. Monet naisille suunnatut kurssit täyttyvät muutamassa minuutissa ilmoittautumislinkin avauduttua. Palaute koulutustapahtumista on useimmiten erittäin positiivista.

 

Suomalaisten motivaatioita osallistua rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan on tutkittu muutamia kertoja vuosien saatossa. Syitä hakeutumiseen ja tehtäviin lähtemiseen on ollut useita mm. halu hakea uusia elämänkokemuksia, halu hankkia kokemuksia työskentelystä monikansallisessa organisaatiossa, raha, halu kehittyä sotilaana / kehittää henkilökohtaisia sotilaallisia taitoja, seikkailunhalu, halu kehittää kielitaitoa, halu tehdä hyvää ja auttaa sekä aikoinaan myös se verovapaa auto.

Olivatpa päätökseen hakea ja lähteä vaikuttaneet tekijät mitkä tahansa, päätös on aina (tai ainakin pitäisi olla) henkilökohtainen. Ennen lähtöä tiettyjen perusasioiden pitäisi aina olla kunnossa. Näitä ovat työhön, opiskeluun ja perhe-elämään liittyvät asiat. Vanha totuus on, että vaikeuksia ei pääse ulkomaille pakoon.

Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta opitaan ja opiskellaan tänä päivänä ihan eri tavalla kuin muutama vuosikymmen sitten. Nuorten suomalaisten kielitaito on hyvä ja kansainvälisiä asioita opiskellaan koulumaailmassa ja harjoitellaan työelämässä. Työskentely vierasmaalaisten kanssa vieraalla kielellä ei ole enää mikään poikkeustilanne tai kummajainen.

Raha saattaa olla monelle nuorelle henkilölle ratkaiseva päätöksentekoon vaikuttava tekijä. Nykyään kun sitä autoa ei voi verovapaasti hankkia, löytyy varmasti monia hyviä sijoituskohteita, kuten esimerkiksi alkupääoma omaan asuntoon, opiskelun rahoittaminen jne. Raha yksinään ei saisi kuitenkaan olla ainoa lähtöä motivoiva tekijä.

FCR, Force Commanders Reserve, toimii koko UNIFIL:in reservinä

Libanon

Suomalaisia rauhanturvaajia toimii Libanonissa osana UNIFIL:n komentajan reserviä, FCR-joukkoa. Monet FCR:ssä palvelevista suomalaisista ovat ensimmäisessä kriisinhallintatehtävässään. Heistä useat ovat myös saaneet varusmieskoulutuksen Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa. FCR:ssä suomalaisia on palvellut vasta maaliskuusta 2017 asti.

Kokemuksia, elämää ja arkea

Komentojoukkueen viestimiehenä palveleva alikersantti Matias kertoo, että palveluksesta mukaan on kertynyt paljon tarinoita ja uutta näkökulmaa maailmaan. Lisäksi sotilaallinen ammattitaito on kehittynyt monenlaisen toiminnan myötä. Partioissa on myös pystynyt keskustelemaan paikallisten kanssa. Kylien väki vakuuttaa, että UNIFIL:in läsnäolo tuo Etelä-Libanoniin turvallisuutta.

Kenraalimajuri Petri Hulkko

Kenraalimajuri Petri Hulkko otti maavoimien komentajan tehtävät vastaan viime kesänä kenraaliluutnantti Seppo Toivoselta. (Kuva Asko Tanhuanpää)

Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko sanoo johtamansa joukon menevän eteenpäin hyvässä kehityskaaressa. Hänen mukaansa maavoimille kohdennetut resurssit mahdollistavat sen, että puolustushaara säilyy hyvässä kunnossa myös tulevalla vuosikymmenellä.

- Isommat haasteet tulevat eteen 2030-luvulla, kun meri- ja ilmavoimien suuret hankinnat ovat ohi. Silloin tulee seuraava maavoimien uudistamisen hetki ja samalla myös massavanhenemisen aika.

- Tällä vuosikymmenellä vielä kehitetään ja 2020-luvulla sitten ylläpidetään. Minä katson maavoimien suorituskykyä lähestyttäessä tulevaa vuosikymmentä, kenraali Hulkko tiivistää.

Ismo Väisänen ja Veera Rantanen

Veera Rantanen ja Ismo Väisänen paikallisen ravintolan terassilla.

Yksi Rauhanturvaaja-lehden Libanoniin lokakuussa suuntautuneen lukijamatkan kohokohdista oli mahdollisuus tavata suomalaisia rauhanturvaajia näiden toiminta-alueella maan epävakaassa eteläosassa. Suurimman vaikutuksen ainakin tämän jutun kirjoittajaan teki lahtelainen kersantti Veera Rantanen, joka on jo kotiutunut reilut neljä kuukautta kestäneeltä FCR-pestiltään.

Tässä vaiheessa haluatte varmasti tietää, mikä sen vaikutuksen teki. Kysymys ei ollut sen ihmeellisemmästä asiasta kuin rehellisyydestä. Esikunnassa toimistoaliupseerina työskennellyt Rantanen onnistui nimittäin tiivistämään kaiken oleelliseen yhteen lauseeseen.

- Mahdollisuus päästä Libanoniin merkitsee minulle yhden haaveen toteutumista. Se haave syntyi itse asiassa jo Karjalan prikaatissa, missä suoritin vapaaehtoisen varusmiespalveluksen sotilaspoliisina kuluvan vuosikymmenen alussa, Rantanen kertoi.

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa