Kenraalimajuri Petri Hulkko

Kenraalimajuri Petri Hulkko otti maavoimien komentajan tehtävät vastaan viime kesänä kenraaliluutnantti Seppo Toivoselta. (Kuva Asko Tanhuanpää)

Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko sanoo johtamansa joukon menevän eteenpäin hyvässä kehityskaaressa. Hänen mukaansa maavoimille kohdennetut resurssit mahdollistavat sen, että puolustushaara säilyy hyvässä kunnossa myös tulevalla vuosikymmenellä.

- Isommat haasteet tulevat eteen 2030-luvulla, kun meri- ja ilmavoimien suuret hankinnat ovat ohi. Silloin tulee seuraava maavoimien uudistamisen hetki ja samalla myös massavanhenemisen aika.

- Tällä vuosikymmenellä vielä kehitetään ja 2020-luvulla sitten ylläpidetään. Minä katson maavoimien suorituskykyä lähestyttäessä tulevaa vuosikymmentä, kenraali Hulkko tiivistää.

 

Niin ammattisotilaita kuin reserviläisiäkin kaivattaisiin kriisinhallintajoukkopooliin lisää

Rekrytointi elää kädestä suuhun

Maavoimien komentajuuden viime kesänä vastaanottanut kenraalimajuri Petri Hulkko sanoo olevansa huolissaan kiinnostuksesta kriisinhallintaa kohtaan. Hulkon mukaan huoli koskee yhtäläisesti ammattisotilaita kuin reserviläisiäkin.

- Ammattisotilaita on lukumääräisesti riittävästi, mutta painopiste on väärissä kategorioissa. Nuorten keskuudessa on paljon kiinnostusta, mutta keskijohdossa eletään lähes kädestä suuhun, Hulkko avaa.

- Reserviläisten osalta meillä oli parhaassa tilanteessa eli 2000-luvun alussa kriisinhallintajoukkopoolissa noin 10 000 reserviläistä, kun luku tällä hetkellä on runsas tuhat. Vuosittainen tarve on noin tuhat reserviläistä eli myös siinä eletään kädestä suuhun, hän jatkaa.

Kenraali Hulkko on huolissaan myös varusmiesten ja reserviläisten keskuudessa levinneeseen virheelliseen käsitykseen, jonka mukaan vain Porin prikaatissa kansainvälisen valmiusjoukkokoulutuksen saaneet kelpaisivat kriisinhallintatehtäviin.

- Mikään ei ole muuttunut eli kaikki varusmiespalveluksensa suorittaneet voivat hakeutua kriisinhallintatehtäviin. Jotta tilanne saataisiin korjattua, on jokaisen kotiutuvan varusmiehen osallistuttava rekrytointitilaisuuteen, jossa kerrotaan kriisinhallintatehtävistä ja annetaan esimerkkejä niin palkoista, etuisuuksista kuin hakumahdollisuuksistakin. Tarjolla on myös valmiita hakeutumislomakkeita.

- Tämä tuntuu nyt olevan ainoa keino, jolla saadaan riittävän pätevää reserviä liikkeelle. Kriisinhallintatehtävä antaa nuorille hyvän mahdollisuuden ansaita rahaa, hankkia hyvää kaveripiiriä ja lisää elämänkokemusta, eikä puolen vuoden palvelus haittaa merkittävästi edes opiskeluja, Hulkko tiivistää.

- Joukko-osastoissa tehdään rekrytointityötä koko ajan, mutta toistaiseksi sen ei näytä vielä tuottaneen selkeää tulosta, hän selvittää.

Hulkon mukaan kiinnostusta kriisinhallintatehtäviä kohtaan laski ainakin pitkä lama-aika. Ihmiset halusivat pitää kiinni työpaikoistaan, eikä halukkaita enää löytynyt likikään yhtä paljon kuin takavuosina.

Isoista operaatioista saadaan hyötyä irti

Rekrytoinnista on helppo siirtyä operaation jälkeiseen aikaan eli vaiheeseen, jolloin kriisinhallintatehtävissä ollut sotilas palaa takaisin reserviin. Kenraali Hulkolla on selkeä kanta siihen, miten operaatiossa hankittua kokemusta pystytään hyödyntämään kotimaan puolustuksessa.

- Tällä hetkellä Libanonin, Irakin ja osittain myös Afganistanin kokemuksista eli isommista operaatioista on helppo saada hyötyä irti. Maavoimien toive on, että meillä olisi koko ajan muutama tällainen isompi operaatio ja vastaavasti pienimmistä voitaisiin luopua. Sekin on toki ymmärrettävää, että poliittisen lipunnäytön takia halutaan olla mukana eri organisaatioiden johtamissa operaatioissa. Puhtaasti sotilaalliselta kannalta ajatellen isommat operaatiot antavat kuitenkin enemmän, linjaa Hulkko.

Hulkko nostaa Libanonin UNIFIL-operaation esimerkiksi operaatiosta, josta on saatavissa niin yksilö-, ryhmä- kuin joukkuetasonkin hyötyä sekä taisteluteknisesti että taktisesti ajatellen. Suomella on Libanonissa tällä hetkellä noin 350 sotilasta.

- Joka ikiseltä rotaatiolta otetaan palaute ja sitä kehitetään. Porin prikaati on siitä päävastuussa ja saadut opit viedään soveltuvien osin meidän omaan koulutukseemme. Kriisinhallintaoperaatioista on hyvin paljon tullut oppia esimerkiksi joukon ja ryhmän liikkumiseen, aseenkäsittelyyn ja suojaamiseen liittyen.

- Lisäksi kriisinhallintaoperaatiot ovat erittäin hyviä kenttiä materiaalin kehitykselle. Kriisinhallintajoukoille taataan paras mahdollinen materiaali ja sieltä tulevat havainnot otetaan jatkossa huomioon, kun materiaalia kehitetään edelleen, linjaa Hulkko.

Kaksitahoinen hyöty harjoituksista

Paljon hyödyllistä oppia kotimaan puolustusta ajatellen saadaan luonnollisesti myös kansainvälisistä harjoituksista, joiden määrä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi.

- Kansainvälisten harjoitusten merkitys on kaksijakoinen. Toisaalta ne antavat jokaiselle sotilaalle mahdollisuuden nähdä, mikä on hänen itsensä ja hänen joukkonsa suorituskyky verrattuna jonkin toisen maan joukkojen suorituskykyyn. Poikkeuksetta se signaali on positiivinen.

- Toisaalta suomalaisen joukon näkyvyys kansainvälisessä harjoituksessa on osa meidän ennaltaehkäisykykyämme. Pystymme tuomaan omaa suorituskykyämme esille ja se yllättää ulkomaalaiset aina positiivisesti. Kun suomalaisten suorituskyky näkyy ulospäin, leviää samalla myös tieto siitä, että me haluamme puolustaa maatamme ja myös kykenemme siihen.

Nykyjärjestelmä on fundamentti

Petri Hulkko sanoo saaneensa positiivista palautetta suomalaisen sotilaan osaamisesta viimeksi Ruotsissa järjestetyssä Aurora-harjoituksessa, missä suomalaiset varusmiehet toimivat osana ruotsalais-suomalaista pataljoonaa.

- Gotlannissa järjestetty harjoitus osoitti jälleen kerran, että yleinen asevelvollisuus on Suomen ainoa mahdollisuus. Se on fundamentti, kuten Seppo Kääriäinen asian ilmaisee. Ne, jotka käyvät varusmiespalveluksen ovat loistavia Suomen puolustajia, mutta siitä joukosta minä olen huolissani, joka ei astu koskaan varuskunnan portista sisään. Kysymys on yhteiskunnan polarisoitumisesta, joka uhkaa pitkällä tähtäimellä meidän maanpuolustustahtoamme ja ehkä koko yhteiskuntamme yhtenäisyyttä, Hulkko näkee.

Tällä hetkellä yleisen asevelvollisuuden suorittaa noin 75 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta. Kenraali Hulkon mukaan määrä riittää hyvin puolustusvoimien sodan ajan tarpeisiin, mutta kysymys on myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

- Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen mies ja vapaaehtoinen nainen tulisi varuskunnan portista sisään. Se on osa tätä demokraattista yhteiskuntaa ja kansalaiskasvatusta, se ei ole pelkästään sotilaallinen tavoite, Hulkko painottaa.

Hyväkuntoinen keskikasti puuttuu

Hulkko sanoo olevansa huolissaan myös siitä, että käyttökelpoisimman reservin, josta tulee myös pääosa kriisinhallintajoukkojen sotilaista, fyysinen kunto on luvattoman heikoissa kantimissa.

- Tässäkin näkyy polarisaatio. Osa on äärettömän hyvässä kunnossa, toinen ääripää taas ei. Suomalaisten perinteinen vahvuus eli keskikasti eli iso massa puuttuu. Varusmieskoulutuksessa nuorten miesten kunto saadaan nostettua, mutta pitäisi päästä vieläkin pidemmälle eli armeijan pitäisi istuttaa suomalaisiin pysyvän liikuntakulttuurin siemen.

- Jotta yhteiskunnallinen tavoite paremmassa kunnossa olevasta kansasta toteutuisi, pitäisi liikkeelle lähteä jo päiväkoti-iässä. Jatkuvuus rakennettaisiin koulussa ja edelleen varusmiespalveluksessa, näkee Hulkko.

 

Toimintavalmiudessa on palattu alkujuurille

Maavoimien komentaja Petri Hulkko näkee turvallisuusympäristön muutoksen johtaneen siihen, että toimintavalmiuden kehittäminen on noussut ykkösprioriteetiksi, jota tukee materiaalinen kehittäminen.

- Tavallaan toimintavalmiudessa on palattu alkujuurille. Kylmän sodan päättymisen jälkeen puolustusvoimat liukeni hiljaa koulutusorganisaation suuntaan, mutta nyt toimintavalmius on taas keskeinen osa jokapäiväistä toimintaa.

- Positiivinen asia on myös kertausharjoitusten määrän selvä lisääminen muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kertausharjoituksilla on ratkaiseva merkitys sotaväelle, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja yleistä asevelvollisuutta taas kukaan ei kyseenalaista. Vähäväkiselle kansalle, jonka puolustettavana on iso maa-alue se on ainoa mahdollisuus.

- Yhteistä varusmiespalvelukselle ja kertausharjoituksille on se, että palaute niistä molemmista on erinomainen. Sanoisinko, että jopa lähes pohjoiskorealainen, kenraali Hulkko lohkaisee.

 

Johtajien pitäisi näyttää esimerkkiä

Kenraali Hulkko sanoo velvoittaneensa, että kaikki puolustusvoimien palveluksessa olevat osallistuvat kriisinhallintaoperaatioiden jälkeisiin palautetilaisuuksiin samalla tavalla kuin reserviläisetkin osallistuvat. Kysymys on hänen mukaansa siitä, että johtajien pitää näyttää esimerkkiä loppuun asti.

- Jokainen on ensisijaisesti vastuussa itsestään, mutta toivoisin, että perinteinen kaveria ei jätetä -järjestelmä toimisi myös operaatioiden jälkeen. Monet ongelmat tulevat nimittäin esiin vasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen eli siis siviilissä. Sellaisessa tilanteessa olisi hyvä, että jokaisella yksilöllä olisi toimiva tukiverkko, miettii Hulkko.

- Itse operaatiossa välitön tuki on helppo järjestää. Ongelma onkin siinä, mitä tapahtuu operaation jälkeen. Puolustusvoimat voi käskeä omaa henkilöstöään, mutta reserviläisiin ei käskyvalta enää ulotu, hän muistuttaa.

 

Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää