Rauhanturvaaja 6/17

Antti ja Pasi Heikkilä sekä Pekka Ahola

Antti (vas.) ja Pasi Heikkilä (oik.) edustavat tämän päivän suomalaisia sotilastarkkailijoita. Pekka Ahola on sen sijaan jo vanhempaa roottoria.

Sotilastarkkailija Pasi Heikkilä on palvellut Libanonissa neljällä vuosikymmenellä.

Kapteeniluutnantti Pasi Heikkilä on elävä esimerkki suomalaisesta sotilaasta, jonka rauhanturvakärpäsen purema on vienyt mennessään. Sotilastarkkailijana maailman vanhimmassa YK-operaatiossa, jo vuonna 1948 käynnistyneessä UNTSO:ssa palveleva Heikkilä paljastaa olleensa Libanonissa peräti neljällä eri vuosikymmenellä ja siihen väliin mahtuu vielä jakso sekä Bosniassa että Afganistanissa.

- Tulin tänne nuorena miehenä ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja kotiin palasin vuosikymmenen vaihduttua uuteen eli 1990. Seuraavat keikat olivat 2000-2001, 2014 ja nyt aloitin siis 2017, Heikkilä ynnäsi.

Eemeli Karlsson

Vänrikki Eemeli Karlsson Camp Maurissa muutama päivä ennen lähtöään ensimmäiselle rauhanturvareissulleen.

Paraislainen reservin vänrikki Eemeli Karlsson, 21, on tämän lehden ilmestyessä ehtinyt jo ensimmäiselle rauhanturvakomennukselleen Libanoniin. Haastattelu Eemelistä tehtiin Porin Prikaatin Camp Maurissa reilu viikko ennen reilut neljä kuukautta kestävän FCR-pestin alkamista. Paikka oli nuorelle miehelle hyvinkin tuttu, sillä hän pääsi Huovinrinteeltä reserviin vasta vuosi sitten joulukuussa.

- Päätös rauhanturvatehtäviin lähtemisestä kypsyi lopullisesti, kun olin kansainvälisessä valmiusjoukossa. Muutama kaveri on jo ehtinyt lähteä reissuun, mutta nyt tuttuja on lähdössä enemmänkin. Intistä tuttuja on mukana varmaankin nelisenkymmentä, Karlsson laskee.

 

Porin prikaatin kv-sosiaalikuraattorina kesällä aloittaneelle Dina Varjamolle armeija on täysin uusi maailma.

Dina Varjamo

Kesäkuussa Porin prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattorina aloittanut Dina Varjamo sanoo päässeensä hyvin sinuiksi uuden työnsä kanssa.

Porin prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori viime kesäkuussa aloittanut Dina Varjamo sanoo hymyssä suin, että armeija oli hänelle täysin uusi maailma, jossa kaikki piti opetella slangista lähtien. Loimaan kaupungin sosiaalitoimesta puolustusvoimien palvelukseen siirtynyt Varjamo vakuuttaa kuitenkin päässeensä uuteen tehtäväänsä sisään ilman suurempia ongelmia.

- Olen ihmisenä aika vaativa itseäni kohtaan. Minusta puoliksi tehty ei ole tehty ja siitä olen lähtenyt nytkin liikkeelle. Uskoisin, että siitä on ollut jopa apua, että tulin ulkopuolelta, eikä minulla ollut ennakkoon mitään erityisiä odotuksia. Tuoreet ajatukset ja innovatiivisuus eivät ole ikinä pahaksi, Varjamo tiivistää.

Pekka Visuri

Pekka Visuri

Suomalaisessa ja keskieurooppalaisessa kielenkäytössä Lähi-idällä tarkoitetaan suunnilleen aluetta, joka englanninkielisessä maailmassa tunnetaan Keski-itänä (Middle East). Kysymys on lännestä katsottuna maista, jotka sijaitsevat Aasian, Afrikan ja Euroopan välisillä raja-alueilla. Ne ovat Israelia lukuun ottamatta muslimien hallitsemia, vaikka uskontokunnat saattavat erota toisistaan. Kulttuurisesti myös Orienttina tunnettu alue on verraten yhtenäinen verrattuna Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Amerikkaan.

Lähi-idän alueen määritys on ollut tulkinnanvartaista ja tilanteesta riippuvaa. Siirtomaa-aikana kielenkäyttöä ja maantiedettä hallitsivat eurooppalaisten isäntämaiden käytännöt, joilla on merkitystä vieläkin. Nykyisin alue määritetään varsin väljästi tarkoittamaan ”laajaa Lähi-itää”, joka lännessä ulottuu Pohjois-Afrikkaan Libyaa myöten ja idässä Keski-Aasiaan Afganistaniin asti. Vasta Intia on selvästi Lähi-idän ulkopuolella.

Faitterit

Faitterit marssilla Haminan Tattoo -kadulla 2016. (Kuva Terho Ahonen)

Vuosina 2011-2015 Faitterit soittokunta esiintyi keskimäärin 15 kertaa vuodessa, joskin vuosi 2015 oli hieman rauhallisempi. Vuonna 2016 tapahtumia oli sitten juhlavuodesta johtuen vilkkaammin ja yleisöäkin ennätysmäärä. Näyttävimmät tapahtumat olivat 29.5. Rauhanturvaajien päivänä seppeleen lasku Hietaniemessä ja sitä seurannut esiintyminen Espan lavalla.

Elokuussa esiinnyttiin Hamina Tattoo-tapahtumassa rauhanturvaajien päivänä.

Libanonissa toimiva Suomen suurlähettiläs Matti Lassila painotti Rauhanturvaaja-lehden lukijamatkalaisille, että Libanon tänään on turvallinen paikka niin suomalaisille kuin muillekin turisteille liikkua. Liki samaan hengenvetoon Lassila kuitenkin muistutti, että tiettyjä paikkoja kannattaa silti edelleenkin välttää.

- Syyrian rajalla Bekaan laaksossa toimii sunni-extremistien ryhmittymä, mutta sunnilaisia Isisin terroristeja täällä ei ole.

- Paikkoja, joita kannattaa välttää ovat myös palestiinalaisten pakolaisleirit, mutta muuten Libanonissa on turvallista kulkea, ilman turvamiestä itsekin paikasta toiseen siirtyvä Lassila selvitti.

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa