Rauhanturvaaja

Arkisto

Rauhanturvaaja 2/18

Asko Tanhuanpää

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen räjäytti varsinaisen yllätyspommin ehdottaessaan helmikuun puolivälissä, että Suomikin olisi mukana Itä-Ukrainaan mahdollisesti perustettavassa 20 000 sotilaan YK-rauhanturvaoperaatiossa.

Nykyisin myös Ukrainan presidentti Petro Porosenkon neuvonantajana toimivan Rasmussenin mukaan Venäjä ja Ukraina, samoin kuin valtaosa Nato-maista pitäisi sulkea operaation ulkopuolelle. Sopivia maita hänen mielestään olisivat Suomi, Itävalta, Ruotsi, Valko-Venäjä ja Kazakstan.

Kysyin mahdollisesta Ukraina-operaatiosta suoraan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervalta, kun tapasimme maaliskuun lopulla. Hän paljasti, että asiasta on puhuttu jo pidempään apulaisulkoministeritasolla Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.

Kanervan mukaan presidentti Vladimir Putin on puolestaan puhunut YK-operaation turvaamasta linjasta Ukrainan ja Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan välillä. Venäjälle kysymys saattaisi olla jopa mahdollisuudesta vetäytyä rasitteeksi muodostuneesta sodasta.

 

Kokonaisvaltaisuus kriisinhallinnassa on tavoite. Määritelmiä ja painotuseroja eri toimijoiden välillä on, mutta kaukana ovat ajat jolloin ajateltiin, että on parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Parempaa integraatiota kuitenkin tarvitaan eri toimintavaiheiden sekä toimijoiden välille. Yhteistyön muodoista yksi on kriisinhallinnassa siviilien ja sotilaiden välillä. Tiivis yhteistyö siviilien ja sotilaiden välillä ei ole aina tarkoituksenmukaista, mutta usein on.

Suomi on strategisesti linjannut, että edistämme aktiivisesti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä. Samaa viestitään ulos: EU:n sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa koskevien strategioiden, rakenteiden, konseptien ja suorituskykyjen kehittämisessä tulee priorisoida siviili- ja sotilaallisten voimavarojen koordinoitua kehittämistä synergioita vahvistaen. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustaminen tarjoaa tilaisuuden kehittää kriisitoimintojen välistä johdonmukaisuutta, koska EUH:lla on hyppysissään laaja keinovalikoima siviilien ja sotilaiden tekemästä kriisinhallinnasta humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön.

Siviilien ja sotilaiden välisen yhteistyön parantaminen kriisinhallinnassa on selkeä strateginen tavoite niin Suomessa kuin Brysselissä. Haasteena tuntuu olevan, että on tulkitsijasta riippuvaista, mitä siviilien ja sotilaiden välisellä yhteistyöllä tarkoitetaan. Olemme ihmisiä ja melko hyviä kyseenalaistamaan itsemme ulkopuolisia asioita ja pitämään omaa toimintaamme lyömättömänä (tiukkaan juurtunut dikotomia siviili ja sotilaiden välillä). Huomionarvoista on myös, että siviilien ja sotilaiden välitila kriisinhallinnassa on häilyvämpi kuin esimerkiksi humanitaarisella puolella, jossa sotilaista puhutaan vasta viimeisenä oljenkortena. Strategiat vaativat kuitenkin vahvistusta tullakseen todeksi kenttätasolla.

Suomalainen rauhanturvaaja tunnetaan ammattitaidosta

Juha Sipilä

Suomalaiset rauhanturvaajat esittelevät työtään ja varusteitaan pääministeri Juha Sipilälle Libanonissa 2015. (Päivi Paasikoski)

 

Suomalaiset ovat osallistuneet rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan jo yli 60 vuoden ajan. Suomessa on lähes 50 000 entistä rauhanturvaajaa. Miten luonnehtisitte tätä historiaa? Ovatko suomalaiset onnistuneet?

- Suomella on pitkä ja kunnioitettava historia rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa. Suomen osallistuminen tunnetaan laajasti maailmalla ja Suomi saa yhä edelleen kiitosta osallistumisestaan operaatioihin eri puolilla maailmaa menneiden vuosikymmenten aikana. Suomi ja suomalaissotilaat tunnetaan korkeasta ammattitaidosta.

- On tärkeää, että Suomi on osallistunut laaja-alaisesti erityyppisiin operaatioihin ja tehtäviin, niin YK:n, EU:n kuin Naton toimeenpanemissa operaatioissa sekä maaryhmäoperaatioissa. Osallistuminen on palvellut Suomen kansainvälisiä suhteita ja osoittanut Suomen halua osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun.

Paavo Kiljunen

Paavo Kiljunen
Puheenjohtaja

Kesä on tulossa pitkän talven jälkeen. Valo ja lämpö innostavat monia laiskempiakin liikkujia ulos ja liikkumaan. Entiset rauhanturvaajat edustavat 3-4 sukupolvea. Nuorimmat ovat vähän yli parikymppisiä ja vanhimmat reilusti yli 90-vuotiaita. Iästä riippumatta monella liikunta jää liian vähälle. Postilaatikolla käydään ja autolle tai bussipysäkille raahaudutaan töihin tai kauppareissulle lähtiessä. Tutkimuksissakin hengenvaaralliseksi todettu sohva houkuttaa liiaksi. On myös kaikenlaista muuta ajankulua. Usein sataa vettä tai räntää. Tuuleekin vielä kylmältä kantilta. Kuntosalilla haisee hiki. Sukset ovat voitelematta. Pyörän rengas on puhki. Trikoot ja tuulipukukin ovat vanhaa vuosikertaa.

Ritamäen rahastosta avustuksia matkoille

Otto RitamäkiSinibarettiveli Otto Ritamäki on tammikuun 31. päivänä 1986 allekirjoittamassaan testamentissa lahjoittanut omistamansa SYP:n ja KOP:n osakkeet Suomen Sinibarettiliitolle. Testamenttimääräyksen mukaan osakkeista on muodostettu liitolle erillinen omakatteinen Majuri Otto Ritamäen muistorahasto (MORR). Sinibarettiliiton hallitus on vahvistanut menettelytavat testamentin tarkoituksen toteuttamiseksi.

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa