Rauhanturvaaja 4/18

 

Gustav Hägglund

Gustav Hägglund kesäpaikassaan Hirvensalmella.

Jos käynnistettäisiin keskustelu siitä, kun on Suomen rauhanturvahistorian tunnetuin henkilö, käytäisiin kamppailu melko varmasti kahden kenraalin eli Ensio Siilasvuon ja Gustav Hägglundin kesken. Kuudes syyskuuta 80 vuotta täyttävä Hägglund toimi UNDOF-operaation komentajana 1985-86 ja UNIFIL-operaatio oli hänen johdossaan vastaavasti 1986-88. Puolustusvoimain komentajana Hägglund oli 1994-2001.

Rauhanturvaajaliiton uusi puheenjohtaja Mauri Koskela ja allekirjoittanut tapasivat liiton kunniajäsen Gustav Hägglundin ja tämän Ritva-vaimon näiden kesäpaikassa Hirvensalmella. Paikkaa ehti isännöidä jo Hägglundin isä, jääkärikenraaliluutnantti Woldemar Hägglund.

- Näissä maisemissa sielu lepää. Järven rannasta löytyy jopa Hirvensalmen paras savusauna ja mikä parasta metsästysmaastotkin ovat lähellä, Hägglund ilmoittaa.

Isännän metsästysharrastus tulee konkreettisesti esiin sisätiloissa, mistä löytyy muistoja niin Afrikkaan, Aasiaan kuin Eurooppaankin tehdyiltä matkoilta. Gustav Hägglund sanoo olevansa harmissaan ainoastaan siitä, että mahdollisuus lähteä susijahtiin ei koskaan toteutunut.

 

Suomalaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa 1956-2018
Heikki Holma ja toimituskunta, Rauhanturvaajaliitto ry
Hämeen kirjapaino, Tampere 2018, 308 s.

Suomen Rauhanturvaajaliiton historiatyö tuotti erikseen 50-vuotiaan liiton järjestöhistorian ja sen seuraksi rauhanturvaamisen sekä kriisinhallinnan historiaan keskittyvän teoksen. Aivan näin selkeä kirjojen aihejako ei ole, koska kriisinhallinnan historiassa käsitellään myös kotimaan toimintaa, johon Rauhanturvaajaliitto on ollut vaikuttamassa ja toisaalta järjestöhistoriaa elävöittävät henkilöhaastattelut, jotka ovat kuin minimuistelmia kriisinhallintaoperaatioista.

Pekka Visuri

Pekka Visuri

Puhe Euroopan unionin kriiseistä saattaa tuntua pitkästyttävältä, koska sellaisia on koettu jatkuvasti. Joku onkin todennut, että EU elää kriiseistä, eikä ilman kriisitunnelmaa sen piirissä saada koskaan aikaan päätöksiä.

Tarkoitan EU:n kriisillä nyt ajankohtaista tilannetta, jossa maailman suurvallat pyrkivät yksinkertaisesti ohittamaan sen tärkeiden ratkaisujen teossa. Tässä suhteessa hyvin opettavainen oli presidentti Trumpin Euroopan-vierailu heinäkuun puolivälissä.

Itse asiassa Trump kävi vain Naton kokouksessa Brysselissä ja oli sen jälkeen brittien vieraana Lontoossa sekä lopuksi tapasi presidentti Putinin Helsingissä. Euroopan unionia Yhdysvaltojen presidentti ei tainnut matkallaan edes mainita, vaikka meneillään oli transatlanttisen kauppasodan käynnistysvaihe.

Vuosikymmenen vaihtuessa 1980-luvuksi kriisitilanne Lähi-idässä oli toisaalta parantunut Israelin ja Egyptin allekirjoitettua vuonna 1979 rauhansopimuksen, mutta toisaalta heikentynyt Israelin miehitettyä vuoden 1978 lopulla pääosan Etelä-Libanonia. Tästä alueesta oli hyvää vauhtia muodostumassa kansainväliselle yhteisölle ja tietysti myös Israelille pitkäaikainen ja vaikea ongelma.

YK oli puuttunut tilanteeseen perustamalla alueelle rauhanturvaoperaation, josta Suomi oli päättänyt jättäytyä pois.

Libanon turvautui YK:n apuun 1958

Suezin kanavalla vuonna 1956 käydyn sodan vaikutukset näkyivät levottomuuksina kaikkialla Lähi-idässä. Toukokuussa 1958 syntyi Libanonissa sisäpoliittisista syistä aseellisia kapinapesäkkeitä Tripolissa ja Beirutissa. Pääsyynä kriisiin oli maan presidentti Camille Chamounin aikomus muuttaa perustuslakia siten, että hänelle tarjoutuisi mahdollisuus jatkaa presidenttinä toiselle kaudelle. Levottomuudet levisivät nopeasti maan pohjois- ja koillisosiin Syyrian rajan välittömään läheisyyteen.

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa