<strong>Asko Tanhuanpää Päätoimittaja</strong>

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Ovella oleva vuosi 2019 merkitsee päätöstä rauhanturvaajien neljän vuoden juhlaputkelle. Vuonna 2016 jubileerattiin suomalaisen rauhanturvaamisen kuutta vuosikymmentä, 2017 oli tietysti isänmaan satavuotisjuhlien aika, vuosi 2018 jää aikakirjoihin Rauhanturvaajaliiton 50-vuotisjuhlien takia ja 2019 täyttää kädessänne nyt oleva Rauhanturvaaja-lehti 40 vuotta.

Itse sain tehdä tuttavuutta Rauhanturvaaja-lehden edeltäjään, Sinibaretti-lehteen jo paljon ennen kuin työnantajani viimein joutui lain pakottamana päästämään minut operaatioon. Elettiin kahdeksankymmentälukua ja raumalaisessa lehtitalossa vieraili varsin usein lehden silloin päätoimittaja, naapurikunta Lapissa asunut Kyösti Kuikka.

En voinut olla ihailematta sitä tarmoa ja virtaa, millä Köpi rauhanturva-aatetta eteenpäin ajoi. Rautatieläisen kirjoitustaidot eivät välttämättä olleet ihan sitä, mitä päätoimittajilta on totuttu odottamaan, mutta intoa oli sitäkin enemmän.

Vasta paljon myöhemmin tajusin, että Kyösti Kuikka oli itse asiassa hyvinkin ratkaisevassa roolissa sen suhteen, että suomalaiset rauhanturvaajat saivat oman lehden. Toinen uranuurtaja oli lohjalainen Tarmo Suomalainen, joka vastasi lehden taitosta. Ei ole väärin sanoa, että ilman näitä kahta herraa tieto siitä, millaista työtä suomalaiset miehet maailmanauhan eteen tekivät, olisi ollut huomattavasti kapeampi.

Rauhanturvaaja-lehden täyttäessä kohta pyöreitä vuosia on nostettava ylös vielä yksi mies lehden tarinan ja kehityksen takaa, hän on kotkalainen Hannu Levänen. Hannun aikana lehti nousi ison pykälän ylöspäin kohti sitä asemaa ja arvostusta, josta se saa nykyään nauttia. Hannu tuli joskus uhonneeksi, että Sinibaretista tulee Rauhanturvaaja vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Hänen päätoimittajakaudellaan nimi kuitenkin vaihtui.

Rauhanturvaaja-lehden arvostuksesta kertoo omaa lahjomatonta kieltään se, että allekirjoittaneen aikakaudella vain yksi ihminen on kauniisti kieltäytynyt haastattelupyynnöstä. Hän oli ex-presidentti Mauno Koivisto, joka vetosi paitsi korkeaan ikäänsä myös emeritus-asemaansa. Koiviston allekirjoittama kirje on tietysti edelleen hyvässä tallessa.

Itse olen saanut tehdä Rauhanturvaaja-lehteä jo kymmenen vuotta, mistä kuuluu iso kiitos teille, arvoisat lukijat, rauhanturvaajaveljet ja -sisaret. Te olette tehneet työstäni helppoa. Tekisi jopa mieli lainata Tiina Laisi-Puheloisen keksimää slogania työstä, jolla on tarkoitus.

Hyvät ystävät, olkoon tuleva vuosi entistäkin parempi ja oppikoon ihmisrotu olemaan sotimatta.

 

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja