Mikaeli Langinvainio on saanut tehdä sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut.

Kosovon KFOR-operaatio 2002-2003. Suomen pataljoonan Bravo-komppanian nuori upseeri, silloinen reservin vänrikki Mikaeli Langinvainio oli eräänä yönä ottamassa kiinni kahta bensavarasta, jotka osoittautuivat Etyjin palkkaamiksi paikallisiksi vartijoiksi. Paikalle tuli Etyjin edustaja, sattumalta suomalainen Antti Häikiö.

- Antti samoin kuin komppanianpäällikköni Jouni Peltonen olivat monessa mielessä tärkeitä tyyppejä elämäni myöhempää suuntaan ajatellen. Kosovo oli nuorelle miehelle suuntaa antavaa aikaa, tavallaan se toimi sinettinä kohtalolleni. Siellä syttyi kiinnostus konfliktinratkaisuun. Kosovon jälkeen en ole päässyt konfliktiteemasta eroon, 38-vuotias reservin kapteeni sanoo.

- Lähtiessäni Kosovoon minulla oli aitoa maailmanparantamisen halua ja kyllä sitä on jäljellä edelleenkin, tiivistää Langinvainio.

Pitkään rauhanvälityksen ja siviilikriisinhallinnan tehtävissä toiminut Mikaeli Langinvainio johtaa nykyisin yhdessä Juha Törmäsen kanssa perustamaansa Inforglobe Oy:tä, joka tarjoaa osallistavia päätöksentekoohjelmistoja niin maailman kriisipesäkkeisiin kuin yrityksille. Sen asiakkaita ovat muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI ja isoja yrityksiä, kuten Elisa, SOK ja Sweco.

Mikaeli Langinvainiota on vienyt elämässä eteenpäin se, että hän on saanut tehdä sitä, mistä on ollut aidosti kiinnostunut. (kuva: Asko Tanhuanpää)Mikaeli Langinvainiota on vienyt elämässä eteenpäin se, että hän on saanut tehdä sitä, mistä on ollut aidosti kiinnostunut. (kuva: Asko Tanhuanpää)Voiko kriisejä ratkaista teknologian avulla?

Vastaus otsikon kysymykseen on ”kyllä voi”. Palataan siihen jäljempänä.

Istumme tekemässä kriisinhallintaveteraani Mikaeli Langinvainion haastattelua tämän vuonna 2016 yhdessä yhtiökumppaninsa Juha Törmäsen kanssa perustaman ohjelmistoyritys Inforglobe Oy:n toimistossa Espoon Otaniemessä. Aivan nurkalla sijaitsee Aalto-yliopisto, jonka systeemianalyysilaboratoriosta yrityksen osallistavat päätöksentekomenetelmät ovat alkujaan peräisin.

- Käytämme matemaattiseen mallintamiseen perustuvia visuaalisia, osallistavia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joissa tuodaan useamman ihmisen näkemyksiä yhteen. Kysymys on siitä, miten käsitellä ihmisten näkemyseroja ja miten hyödyntää niitä sen sijaan, että niistä tulisi ongelma. Harvoissa tilanteissa on vain yhtä oikeaa ratkaisua, Langinvainio tiivistää.

Kymmenen eri konfliktin rauhanneuvotteluissa presidentti Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiative -toimiston eli CMI:n kautta mukana ollut Langinvainio on jatkanut samaa työtä myös oman yrityksensä puitteissa. Inforgloben menetelmät ovat olleet käytössä muun muassa jo Jemenissä, Ukrainassa ja Irakissa.

- Inforglobe on spinoff CMI:stä ja toimimme edelleen CMI:n konsulttina, Tarjoamme kuitenkin osallistavaan päätöksentekoon tähtääviä palveluita lähinnä yrityksille ja julkishallinnolle. Helpotamme tuomaan eri ihmisten näkemykset esiin siitä, tehdäänkö heidän mielestään oikeita asioita, onko osaaminen riittävällä tasolla ja ymmärretäänkö asiat samalla tavalla.

- Tarjoamme esimerkiksi osallistavia riskienhallinta- ja päätöksentekotyökaluja rakennusalalle. Ohjelmistollamme tehdään päätöksiä isoissakin hankkeissa, joissa on useita eri hankeosapuolia. Niiden osaaminen ja näkökulmat pitää tuoda yhteen ison kuvaan nopeasti ja tehokkaasti, selvittää Langinvainio.

Palataan ajassa taaksepäin aina vuosituhannen alkuun, kun Mikaeli Langinvainio kotiutui Kosovosta. Nuoren miehen tie vei opiskelemaan valtio-oppia Jyväskylän yliopistoon, mutta matkan varrelle mahtui myös vanhemman tutkijan työ kahdessa monikansallisessa Battle Groupissa vuosina 2006-2007 ja 2010-2011. Kansallisina komentajina niissä toimivat Petri Mattila ja Jörgen Engroos.

- Opiskeluaikojen alussa soitin Kosovossa tapaamalleni Antti Häikiölle ja hän otti minut heti siipiensä suojiin. Hän opetti paljon pitäen useita adhoc-luentoja siviilikriisinhallinnasta. Antti on sisäministeriön hyvin innostunut ja luova virkamies, jonka kanssa aloimme suunnitella Kuopioon siviilikriisinhallintakeskusta ja sen ensimmäistä siviilikriisinhallinnan Coe-kurssia. Kävin kurssin Saksassa 2005, mistä toin parhaita käytäntöjä Suomeen. Homma oli niin kiehtovaa, että se yksinkertaisesti vei mukanaan.

Langinvainio pääsi tutkimaan kriisipesäkkeitä pienellä päivärahalla harjoittelujaksollaan ulkoministeriössä ja KATU:ssa. Ensimmäisen BG:n jälkeen vuonna 2007 hän lähti tuuraamaan Kosovoon palannutta Häikiötä sisäasiainministeriöön. Tehtävä oli koordinoida siviilikriisinhallinnan kansallista koulutusta ja tutkimusta.

- Edustin Suomea EU:ssa koulutusasioissa ja sukkuloin eri ministeriöiden välillä hakien yhteisiä näkemyksiä. Tehtäviin kuului myös Kuopion kriisinhallintakeskuksen tulosohjaus. Pääsin myös opettelemaan siviilikriisinhallinnan politiikkaa eri maissa ja osallistuin kenttämatkalle muun muassa Afganistaniin 2008. Se oli vaikea ympäristö, todellinen kuolemanlaakso siihen aikaan. Sielläkin suomalaiset sotilaat tekivät suuren vaikutuksen, kertaa Langinvainio.

Mikaeli Langinvainio sanoo kiertelemättä, että siviilikriisinhallinnan poliittisuus alkoi ennen pitkää häiritä.

- Ei pohdittu riittävän syvällisesti vakauttamista, eikä sitä, missä määrin voidaan viedä demokraattisen oikeusvaltion normeja kriisin alla oleviin maihin. Paikallisten aito sitouttaminen transitioon jäi usein taka-alalle, eikä kukaan kantanut vastuuta operaatioiden tuloksellisuudesta.

- Kysymys oli myös siitä, että EU vei omia arvojaan kriisin varjolla maihin, joihin haluttiin vaikutusvaltaa ja hyvät poliittiset suhteet. Toki paljon hyvääkin saatiin aikaan ja siviilikriisinhallinta on edelleen parasta, mitä meillä on valtionrakennuksen näkökulmasta, hän miettii.

Vuonna 2006 Langinvainio teki CMI:lle tutkielman Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden mekanismeista. Hän tutki, miten CMI voisi parhaiten tukea unionin harjoittamaa rauhan ja turvallisuuden kapasitointia. Miltei heti toisen BG:nsä jälkeen Langinvainio rekrytoitiin sitten CMI:n palkkalistoille.

- Ensimmäinen tehtäväni oli hallinnon kehittämishankkeen vetäminen Liberiassa, missä olin tekemisissä myös suomalaisten tarkkailijoiden kanssa. Autoimme hallintoa suunnittelemaan osallistavasti sodan jälkeen reformeja, joita ei oltu pystytty tekemään.

- Samoihin aikoihin CMI perusti menetelmä- ja analyysiyksikön, jota lähdin vetämään. Neljän vuoden ajan kiersin CMI:n rauhanvälitysmissioalueita. Kun konfliktin osapuolet olivat valmiita jaettuun analyysiin, yksikköni pyydettiin paikalle ja aloimme osapuolten kanssa etsiä ratkaisuja rauhaprosessin eteenpäinviemiseksi. Tällöin aloimme jo kehittää osallistavia analyysi- ja päätöksenteko-ohjelmistoja osapuolten vuoropuhelun tueksi.

CMI:ssä Mikaeli Langinvainion työkenttää olivat alkuun muun muassa Egypti, Libanon ja Jordania. Tehtävänä oli analysoida, mihin maat olivat niin sanotun arabikevään jälkeen menossa sekä tuoda aktivisteja ja hallintoa yhteen.

- Palaute paikallisilta oli selkeä eli käyttämämme menetelmät koettiin tärkeiksi. Kokeilujen jälkeen niitä alettiin käyttää suorissa konfliktiosapuolten välisissä neuvotteluissa muun muassa Moldovassa ja vähän myös myöhemmin myös Ukrainassa. Irakissa näillä menetelmillä tehtiin sovintostrategiaa ja Libyassa puolestaan edesautettiin luonnonvaroihin ja perustuslain uudistamiseen liittyvää dialogia.

- Etelä-Sudanissa teimme nuorten kansallisen konsultaation ja arabikevään jälkimainingeissa töitä tehtiin myös Marokossa sekä Tunisiassa poliittisen dialogin tukemiseksi, Langinvainio luettelee.

Parhaillaan Inforglobe Oy tekee CMI:n kanssa yhteistyötä Jemenin rauhanneuvottelujen edistämisen hyväksi.

- Jemenin osalta ollaan varovaisen toiveikkaita. Sikäli maan valta-asetelmat ovat muuttuneet, että suurimmilla osapuolilla voisi olla halua neuvotella uusista asemista. Kysymys on osin siitä, miten pystytään sitoutumaan lyhyen aikavälin sopimukseen ennen kuin pitkän aikajänteen asioista sovitaan, ja päinvastoin.

- Jemenissä kansa maksaa kovaa hintaa sodasta, mistä syystä YK:n pitää keskittyä aselepoasioihin ja muihin akuutteihin kysymyksiin. Ongelmia on muutenkin paljon valtiomuodosta alkaen. Rauhanvälitys on vaikea ala, mutta se on ainoa tapa saada asiat ratkaistua kestävästi ja rauhanomaisesti. Osapuolet on saatava puhumaan asioista yhdessä ja sitä pystyy osaltaan tukemaan myös tuomalla neuvotteluihin hyödyllisiä ohjelmistotyökaluja ja menetelmiä, Langinvainio tiivistää.

- Työ on vaativaa, mutta samalla se on myös kannustavaa. Se on työtä, johon pyrimme itse tuomaan lisäarvoa auttaen konfliktiosapuolia löytämään yhteisymmärrystä kiista-asioiden luonteesta ja erityisesti niiden ratkaisuista, hän ynnää.

 

Asko Tanhuanpää