Rauhanturvaaja 3/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

YLIÖ

Suomen Rauhanturvaajaliiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2019 on määritelty toiminnan painopisteeksi veteraanituki, joka käsittää vertais- ja muun veteraanituen nykyisille ja entisille rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen sekä tuen sotiemme veteraaneille. Liiton tärkein tehtävä on omien kriisinhallintaveteraanien tukeminen. Samalla kun sotiemme veteraanien lukumäärä väistämättä vähenee, tarvitsevat ikääntyvät kriisinhallintaveteraanit entistä enemmän saman tyyppistä tukea.

Toimintasuunnitelmassa on edelleen, että yksinäisyyden haittavaikutuksia pyritään vähentämään ystävätoiminnalla. Tiedotusvälineistä olemme kuulleet ja saanet lukea, että yleisellä tasolla ikääntyneiden yksinäisyys on arkipäivää. Mutta tätä on lisääntyvässä määrin myös muissa ikäryhmissä. Yksinäisyys voidaan määritellä subjektiiviseksi tunnetilaksi, joka liittyy toteutumattomiin sosiaalisiin odotuksiin. Voidaan puhua sosiaalisesta kivusta.

PÄÄKIRJOITUS

<strong>Asko Tanhuanpää Päätoimittaja</strong>

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Jatkan tietoisesti vanhan toistoa muistuttamalla, että suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1964, jolloin ensimmäiset sinibaretit lähtivät Kyproksen vastaperustettuun UNFICYP-operaatioon. Ulkoministeriön virallisen tiedon mukaan Suomi osallistui kuluvan kesäkuun alussa sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkalleen 389 rauhanturvaajan voimin. Siviilikriisinhallinnassa vastaava pääluku oli samaan aikaan 126.

Tilanne rauhanturvaamisen entisessä suurvallassa olisi vieläkin surullisempi, ellei viime vuonna olisi tehty päätöstä suomalaisten jatkosta Libanonin UNIFIL-operaation komentajan reservipataljoonassa FCR:ssä. Kysymys on kuitenkin vain tekohengittämisestä, sillä näillä sopimus on voimassa ainoastaan 31.12.2020 saakka.

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Mauri Koskela Puheenjohtaja

Mauri Koskela
Puheenjohtaja

Kevään eduskunta- ja eurovaalit on saatu päätökseen ja valinnat vahvistettu. Toivottavasti mahdollisimman moni kävi käyttämässä kansalaisoikeuttaan ja sai läpi oman ehdokkaansa.
Kriisinhallintakokemusta omaavien kansanedustajien määrä väheni edelliseen eduskuntaan verrattuna. Mikäli olen oikein laskenut, eurovaalienkin jälkeen heitä tulee kansanedustuslaitoksessamme olemaan vain kolme. Tämä asettaa lisää vaatimuksia liitollemme tuoda tiettäväksi päätöksentekijöillemme oikeaa tietoa rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta, kokonaisturvallisuuden ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan merkityksestä, rauhanturvaajien roolista osana Suomen virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kriisinhallintaveteraanien asemasta ja tarpeista sekä puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumattomasta rauhantyöstä, johon liittomme osallistuu.

 

Edellisen nelivuotiskauden varamies Juha Mäenpää valittiin Vaasan vaalipiiristä kansanedustajaksi 6910 äänellä. ( Kuva: Asko Tanhuanpää)Ilmajokelainen Juha Mäenpää (perus.) on yksi kolmesta uuteen eduskuntaan valitusta rauhanturvaajataustaisesta henkilöstä. Muut kaksi ovat edellisellä nelivuotiskaudella elinkinoministerinä toiminut Mika Lintilä (kesk) Toholammilta ja Petri Huru (perus) Porista. Huru nousi varasijalta Arkadianmäelle, kun Laura Huhtasaari valittiin EU-parlamentin jäseneksi.

Iippokassi mukana uuteen työpaikkaan

Juha Mäenpää tapasi Syyrian pakolaisia Libanonissa, mutta Suomeen tulikin täysin toisennäköistä väkeä.

LIBANON 1998-99: Juha Mäenpää palvelee UNIFIL-operaatiossa Suomen pataljoonan kuljetusjoukkueen johtajana.

LIBANON 2014: Mäenpää palaa Libanoniin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan varapuheenjohtajana ja tapaa Syyrian pakolaisia.

Keijo Keskinen toimii Rauhanturvaajaliiton palveluvastaavana. (Kuva: Timo Ryhänen)Keijo Keskinen toimii Rauhanturvaajaliiton palveluvastaavana. (Kuva: Timo Ryhänen)

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus valitsi huhtikuussa 2019 Keijo Keskisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) rahoittamaan palveluvastaavan tehtävään. Keijo kehittää yhdessä liiton jäsenten ja vertaistukikoordinaattorin kanssa Rauhanturvaajaliiton vertaistukitoimintaa. Keijo otti tehtävän vastaan toukokuun alussa.

Keijo Keskinen valittiin vuonna 2018 Vuoden rauhanturvaajaksi. Hän on palvellut yhdeksässä operaatiossa.

 

Veijo Laine johti rauhanturvaajien osastoa paraatissa.Veijo Laine johti rauhanturvaajien osastoa paraatissa.

Lippujuhlapäivän kansallinen paraati järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä ja mukana oli tuttuun tapaan myös rauhanturvaajien marssiosasto. Pääosin Lapin Rauhanturvaajista koostunutta osastoa johti Veijo Laine. Paraatin toimeenpanosta vastasi Lapin lennosto ja sen otti vastaan Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen

Lapin Rauhanturvaajat oli liikkeellä myös rauhanturvaajien päivänä, jolloin laskettiin seppele Rovaniemen sankarihaudalle. Päivää jatkettiin Messi-illassa, jonne oli kutsuttu mukaan myös yhdistykseen kuulumattomia rauhanturvaajia. Illan aikana oli äänessä muun muassa Adriana Ylijurva, joka kertoi kokemuksistaan Libanonissa.


Teksti ja kuva: Pertti Tuisku

 

 

Opetustuokio varjon alla. (Kuva: Puolustusvoimat)Opetustuokio varjon alla. (Kuva: Puolustusvoimat)Irakissa olen koulutusaliupseeri, jonka tehtävänä on kouluttaa Irakin paikallisten turvallisuusviranomaisten sotilaille perustaitoja yksittäisen taistelijan aseenkäsittelystä joukkuetason hyökkäyksen suunnitteluun ja toteutukseen. Siviilissä olen liikunnan alan opiskelija, jonka ajoittain esiintyvä seikkailunhalu ja uteliaisuus vie maailmalle säännöllisen epäsäännöllisesti.

Oma tieni Suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon Irakissa on kulkenut useamman operaation kautta. Positiiviset kokemukset aikaisemmista rauhanturvatehtävistä saivat hakeutumaan uudestaan toimintavalmiuteen. Kun paikkaa Irakissa tarjottiin, ei tarvinnut juurikaan miettiä, otanko tehtävää vastaan vai en. Odotukseni tehtävän suhteen ovat täyttyneet moninkertaisesti. En tälläkään kertaa usko, että komennus jää viimeiseksi.